Tämä on vanha puutarha.net keskustelupalsta.
Näille sivuille ei voi enää lisätä viestejä, vaan keskustelu jatkuu
uusilla palstoilla.

Varokaa kolauttamasta kameroitanne

puutarha.net keskustelupalstat: Vapaa sana, kasvien vaihto, tiedotteet: Vapaa sana: Juttua mistä vaan: Varokaa kolauttamasta kameroitanne
Lisääjä Katariina sunnuntai, 30. joulukuuta 2001 - klo 10.27:

Digikameroista on puhuttu täällä paljon ja siksipä haluaisinkin varottaa, että ovat aika herkkiä rikkoutumaan. Kolautin oman kamerani sen ollessa auki sillä seurauksella, että se objektin torvi (!) ei menekään enää takaisin kokonaan kameran sisään, kun sulkee laitteen. Korjaus tulee maksamaan kolme tonnia markkoina, eli koko kameran kallein osa on uusittava. Kameraa ei pysty hajottamaan niin, että saisi tavarat takaisin kameraan, kuulemma.

Pakkohan se on silti korjata, koska uusi maksaisi lähes kahdeksan tonnia.

Että silleen. Osaanpahan varoa seuraavan kerran, kun sen käsiini saan.


Lisääjä Rhodoisti sunnuntai, 30. joulukuuta 2001 - klo 14.47:

Hirveetä hintaa pyytävät kameran korjauksesta. :(
Digikameroiden hinnat ovat koko ajan laskemassa ja kohta käy niin, ettei rikkoontunutta kameraa kannata enää korjata.
(Ellei sitten koti- tai muu vakuutus korvaa.)
Canon G1:n hintakin on tippunut jo alle kuuden tonnin ja uudemman version, G2:n saa reilulla kuudella tonnilla. Hyvät vertailut löytyvät
MBNetin hintaseurannasta.
Canon G2:n erot G1:een nähden löytyvät Imaging Resourcen sivun Canon PowerShot G2 Intro and highlights taulukosta.

Jos sinulla on kotivakuutus, niin voit yrittää neuvotella vakuuutusyhtiön kanssa, että kameran arvoon nähden sitä ei kannata korjata. Vakuutusyhtiö maksaisi silloin vahingon suuruuden (- omavastuu), jonka jälkeen voit hankkia esim. G2:n omaa maksuosuutta lisäämällä.

Poiminto digicamera.netin hyviltä uutissivuilta:

"Toissakesänä Canon S10 putosi ja lakkasi toimimasta, huolto ei osannut auttaa. Vakuutusyhtiö Sampoon yhteys, omavastuu 700mk ja tilalle sai ostaa uuden kameran. Canon S10 on siitä alkaen palvellut hyvin, lainassa ollessaan muutama viikko sitten joutui vesikylpyyn. Ei toiminut enää, huollon tuomio: korjaus maksaisi yli 6.300mk! Lainaaja teki vahinkoilmoituksen (myös Sampoon!), samana päivänä (20.12.) tuli korvauspäätös. Sampo tarjosi tilalle Canon A20 -mallia, mutta ehdotettiin Sammon käyttämälle tavaranhankintafirmalle välirahaa, jolla sitten ostettaisiin Canon G2. Vakutuusyhtiö maksoi siis välirahaa Canon A20:n verran eli 3.300mk, lainaajan maksettavaksi jäi omavastuu eli 700mk."


Lisääjä Katariina sunnuntai, 30. joulukuuta 2001 - klo 15.36:

Niin on munkin mielestä hirveä hinta. Perustelivat sitä kyllä kovin. Lopulta sanoivat, että siitä tulee parempi kuin uusi. Saa nähdä sit.

Kamera on yrityksen kamera, joten vakuutukset on kyllä kunnossa, mutta omavastuu muistaakseni tonnin.

Meillä on kerran uitettu kamera merivedessä, kun jolla kallas, ja silloin vakuutusyhtiö korvasi täysin. Piti vain hiukan liioitella, että oli myrsky :). Kameralle ei olisi kuulemma käynyt kuinkaan, jos olisi heti saanut sen makeaan veteen upoksiin. Jotta seuraavan kerran tietää ottaa makeaa vettä ämpäriin, kun menee jollaan kuvaamaan edessä menevää venettä.


Lisääjä Tommi tiistai, 1. tammikuuta 2002 - klo 00.08:

Minulla on hyviä kokemuksia Fujin Finepix 4700 -digin pudottamisesta.

Itse asiassa tipautin sen kerran käsistäni varpailleni josta se kimposi 2 metrin päähän jalkalistaan. Ei näkyviä vaurioita, kaikki toimi.

Kun en kerrasta uskonut uusin tempun, tällä kertaa suoraan lattialle, ei jalkaa välissä. Kuori vähän lommoontui ja salama täytyy auttaa esiin (ei aukea napista vaan jää jumiin). Muuten toimii täydellisesti. :)

En kuitenkaan suosittele kokeiltavaksi...


Lisääjä Huuhkaja tiistai, 1. tammikuuta 2002 - klo 00.18:

hehee... mun oli vaan pakko kirjottaa.. tää on vuoden toka posti p.netissä ;)


Lisääjä viherpeukalo tiistai, 1. tammikuuta 2002 - klo 00.43:

ja tämä kolmas. Kamera on ehjä, mutta ei sitä pallotteluun ole tarkoitettu. :)


Lisääjä Annamanna tiistai, 1. tammikuuta 2002 - klo 02.12:

Mä aina vaistomaisesti tungen jalan alle, kun jotakin putoaa. Jalka on niin paljon lattiaa pehmeämpi, että impulssista tulee pienempi ja tavarat säilyvät ehjänä. Koska liike-energia ei kuitenkaan kokonaan purkaudu jalkaani, esineet pomppaavat pois, mutta huomattavasti pienemmällä nopeudella ja näin ollen pienemmällä energialla ja säilyvät ehjänä.

Paitsi jos veitsi putoaa, kavahdan heti puoli metriä taaksepäin. Itsesuojeluvaisto sentään toimii.


Lisääjä Humulus keskiviikko, 2. tammikuuta 2002 - klo 17.28:

Mikähän voima valikoi ne tavarat, jotka menevät rikki ja mitkä säilyvät ehjänä. Jo vuosia sitten olin menossa työkavereiden kanssa saunailtaan, kassissa pyyhe, kaksi pulloa kossua ja järjestelmäkamera. Kassi oli vanha ja niin siitä repesi kahva irti ja tavarat vierivät iloisesti pitkin katua. Pyyhe säilyi tietenkin ehjänä, mutta kossupullot vierivät pitkin alamäkeä kunnes muksahtivat reunukselta katuojan puolelle. JA SÄILYIVÄT EHJÄNÄ. Kamera sen sijaan meni korjauskelvottomaan kuntoon.


Lisääjä Katariina keskiviikko, 2. tammikuuta 2002 - klo 18.11:

Älä muuta san!

Huomasin, että olen tullut kamerariippuvaiseksi nyt kun se on korjaamolla. Vaikka kuinka on tavallinen kamera ihan kunnollinen tai oikeastaan parempi, niin tulee vain käytettyä digiä.


Lisääjä Huuhkaja keskiviikko, 2. tammikuuta 2002 - klo 22.41:

Ootteko muuten huomannu että digillä saa joskus otettua vaikka miten huonoja kuvia, ja joskus ne on tod. hyviä ja tarkkoja.. :) Onneks en oo vielä onnistunu rikkomaan omaa digiäni.


Lisääjä Huuhkaja keskiviikko, 2. tammikuuta 2002 - klo 22.43:

Oon muuten löytäny ite paljon hyviä ominaisuksia tuosta mun kamerasta, siinä voi kattoa viimeseks otetun kuvan painamalla nappulaa vasemmalle, ja sen kuvaa voi muuttaa, sitä voi kääntää, yms jo siinä kameran esikatselussa, ettei aina tartte tietokoneella. Tosin eihän siinä kauan kestä koneellakaan..


Lisääjä Katariina torstai, 3. tammikuuta 2002 - klo 10.27:

Huuhkaja, se ns. makrokuvaus on just hankalaa, koska se kohde on tarkka vain niin pieneltä alalta ja kohteen pitää kyllä olla liikkumatta. Se linkki, jonka Hannele jossain antoi, on ihan hyvää tietoa digitaalikameran eroista tavalliseen kameraan. Samojen asioiden kans olen tuskaillut, mutta kokemus opettaa.


Lisääjä AnneliH perjantai, 4. tammikuuta 2002 - klo 05.13:

Minulla ei riittänyt kameran pudottaminen, vaan ajoin autolla sen yli! En siis pudottanut ollenkaan. Rikkihän se tietysti meni.

Nyt suren kameran lisäksi siinä ollutta melkein täyttä filmirullaa, joka varmaan valottui jostain raosta. Pitäisi viedä liikkeeseen ja kysyä, saisivatko filmirullan pelastettua.

Kamera oli puoliautomaattinen Yashica, jonka ostin käytettynä 25 vuotta sitten ja se oli todella hyvä. Kerran jouduin korjauttamaan filminsiirtovian ja korjaus naksoi jotain pari-kolmesataa markkaa, mutta liikkeessä sanottiin, että uudesta samantasoisesta kamerasta joutuisi maksamaan ainakin tonnin.

Kyllä harmittaa moinen vahinko, mikä oli vielä täysin omaa syytäni. Kannoin kassini autohalliin ja laskin niitä siksi aikaa maahan, että sain ovet auki. Muut kassit olin nostellut autoon, mutta vaatekassi, jossa kamera oli, jäi auton taakse. Kun sitten peruutin koko kassin yli, tunsin, että pyörä ehkä liikahti jonkin pienen möykyn yli, mutta kun peileistä ei näkynyt mitään, jatkoin matkaa.

Mökillä sitten huomasin vaatekassin puuttuvan ja soitin kotiin, että ei kai se ole rappukäytävässä. No, sitä mentiin etsimään ja löytyihän se. Kamerassa on nyt koko objektiivi litistynyt toiselta laidaltaan.

Olin muutenkin harkinnut ostaa sen rinnalle uuden kameran, jossa on zoom ja jonka saa täysin automaattitoiminnoille, mutta mahdollisesti löytyy myös käsisäätömahdollisuudet. Perheessähän on nyt yksi yhdistetty digitaali-videokamera, joka ei kuitenkaan ole minun ulottuvillani silloin, kun tarvitsisi. Haluaisin nyt jonkin ja ehkä se on suurempipikselinen digitaalikamera kuitenkin, kunhan rahavarat antavat periksi.


Lisääjä Katariina perjantai, 4. tammikuuta 2002 - klo 10.15:

Olipa huonoa tuuria kerrakseen.

Minä taas en laita mitään koskaan auton katolle siksi aikaa, kun saan ovet auki. Viime kesänä jätin aurinkolasini hiukaksi aikaa siihen katolle ja parin kilsan päässä huomasin, että missäs ne lasit onkaan. Kaikeksi onneksi takaisin palatessani ei kukaan ollut ajanut niiden päälle, koska ne olivat pudonneet katolta vasta n. kilometrin päässä kotoa.


Lisääjä viherpeukalo perjantai, 4. tammikuuta 2002 - klo 11.09:

Minä toheloin kerran tuplasti. ajokortti oli muutaman kuukauden vanha, marraskuinen pimeä ilta, parkkipaikka, josta mun piti peruuttaa auto kolostaa pois. Haeskelin jotain autosta sisältä, sydän läiskytti, kun niin pelkäsin sitä perrutusta -ja niinhän siinä kävi, että viereiseen autoon tuli naarmu lokasuojaan ja- miehen ajaessaan käyttämät silmälasit olin pudottanut maahan ja ajanut niitteen yli!
Kotivakkutus ei korvannut yliajettuja silmälaseja !
Auton katolle en voi laittaa mitään, koska ajelen sitten tavarat katolta sinkoillen. että on sitä muitakin.


Lisääjä -tintti- perjantai, 4. tammikuuta 2002 - klo 11.28:

Kännykän jättäminen takakontin päälle siksi aikaa, kun pakkaa autosta vauvan vaunuihinsa on myös aika riskaabelia :) Kerran kesällä, kun pikkuisimpani oli vauva, kävimme kaupungilla vaunuilemassa... Olin laittanut puhelimen kädestäni auton päälle ottaakseni vaunun kopan takapenkiltä ja sitten tietty kasasin vaunuja etc. ja unohdin koko puhlimen.

Isäni oli sattunut samalle parkkipaikalle kuin mihin jätin autoni ja oli ihmetellyt autostaan noustessa, että soipas jollakulla iloisesti puhelin tuossa takakontin päällä! Ja sitten äkkäsi, että tyttären autohan se onkin!

Oli jäänyt odottelemaan meitä ja vahtimaan puhelintani tulostaan lähtien noin puoleksi tunniksi ennenkuin autolle palasimme. Oli niin vanhanmallinen känny, ettei ollut kellekään siihen mennessä kelvannut? Tai sitten Joensuussa on kuitenkin vielä rehellistä väkeä. Olin pienen kanssa torikierroksella kuitenkin parisen tuntia yhteensä, että olisi siinä tilaisuuksia pitkäkyntisille ollut.

Kamerani taasen (etten ihan otsikosta poikkeaisi) on Nikon F ja heppu, jolta sen käytettynä ostin (vuonna 1 ja 2 jälkeen vedenpaisumuksen) sanoi, että siitä voi ajaa junalla yli, eikä mene mikskään. En ole kokeillut, mutta painava se ainakin on...


Lisääjä Päpä perjantai, 4. tammikuuta 2002 - klo 11.48:

Ei liity kameraan vaan auton katolta sinkoileviin esineisiin.

Löysin vuosia sitten suojatieltä kännykan perjantai-iltana. Kyseiseen puhelimeen tuli sen oma numero näkyviin, kun laittoi virrat päälle. Soitin numerotiedusteluun, sain omistajan nimen, osoitteen ja toisen kännykän numeron. Kotinumero oli salainen, joten sitä en saanut. No tuo toinen kännykkä oli käännetty löytämääni puhelimeen. Lauantaiaamuna sitten ajelin saamaani osoitteeseen ja onnellinen omistaja antoi pienen löytöpalkkion. Tarina päättyi onnellisesti.

Viime kesänä laitoin silmalseihin kiinnitettävät aurinkolasit auton katolle kiinnittäessäni pikkuneitiä turvaistuimeen. Ajettuamme pari kilometriä muistin aurinkolasien jääneen katolle. Palasimme takaisin ja hartaista etsinnöistä huolimatta ei löytynyt. Tarina ei päättynyt yhtä onnellisesti kuin edellinen. Täytyi suunnistaa kesälomalla uusia ostamaan.


Lisääjä Katariina maanantai, 14. tammikuuta 2002 - klo 10.57:

Kyllä on digitaalikameran korjaus todella kallista. Tuli maksamaan 4800 mk. Osa maksoi sen 3000 mk ja työ loput. Hiukan raivostuin siellä merkkikorjaamossa.

Huoltoliikkeen omistaja selitti, että nykyisin niihin ei mitkään korjaukset auta vaan yleensa jokin suuri osa on vaihdettava, ja se työ maksaa myös. Joten vielä kerran, varokaa kolauttamasta, ainakin, jos teillä on näitä Canonin vempeleitä, joissa se putki tulee ulos sieltä.