Tämä on vanha puutarha.net keskustelupalsta.
Näille sivuille ei voi enää lisätä viestejä, vaan keskustelu jatkuu
uusilla palstoilla.

Japaninjalopähkinä

puutarha.net keskustelupalstat: Koristepuut: Japaninjalopähkinä
Lisääjä miina sunnuntai, 20. elokuuta 2000 - klo 22.00:

Onnistuin saamaan japaninjalopähkinän "hedelmiä". Ovat vielä vihreitä, tulikohan kerättyä liian aikaisin? Nyt minulla on pulma: mitä hedelmille pitää tehdä, että siemen alkaisi itää? Kaivoin yhdestä hedelmästä hedelmälihan pois ja sisältä paljastui vähän saksanpähkinää muistuttava siemen. Pitääkö tämä kova kuori vielä poistaa tai käsitellä jollain tavalla? Ja mikähän näissä on itämisprosentti???


Lisääjä Nanna maanantai, 21. elokuuta 2000 - klo 08.53:

Ja onko japaninjalopähkinä sama kuin japaninsiipipähkinä?


Lisääjä Hannele maanantai, 21. elokuuta 2000 - klo 09.23:

Ei ole sama. Japaninjalopähkinä on Juglans ailanthifolia, japaninsiipipähkinän tieteellinen nimi pn Pterocarya rhoifolia. Noilla siipipähkinöillä on pitkä hedelmänorkko, joissa pieniä "siipipaltteisia pähkinöitä". Jalopähkinöillä taas on hedelmänä iso luumarja. Molemmat kuuluvat samaan jalopähkinäkasvien (Juglandaceae) heimoon. Juglansien lisäyksestä sanoo Suomen puu- ja pensaskasvio vain näin: "Kylvö ulos syksyllä tai keväällä, jolloin lämpökäsittely 2 kk, kylmäkäsittely 3 kk."


Lisääjä miina maanantai, 21. elokuuta 2000 - klo 10.44:

Menestyisikö japaninsiipipähkinä täällä savossa, 3-vyöhykkeellä?


Lisääjä Hannele maanantai, 21. elokuuta 2000 - klo 12.30:

Joo, pitäisi menestyä. Ystävälläni on jo monta vuotta kasvanut III-vyöhykkeellä mantsurianjalopähkinä, joka kirjojen mukaan on hieman arempi kuin japaninjalopähkinä.


Lisääjä miina maanantai, 21. elokuuta 2000 - klo 14.05:

Saisikos niitä siemeniä, vaikka sinun kauttasi? Voisin maksaa pikkuisen.


Lisääjä Hannele maanantai, 21. elokuuta 2000 - klo 15.08:

Olinpas huolimaton, en lukenut miina kysymystäsi kunnolla, luulin, että kysyit japaninjalopähkinästä... tuo siipipähkinä on kai vähän arempi. Tällä hetkellä en ainakaan tiedä mistä saisi siemeniä. Mustilan arboretumista voisit kysellä.


Lisääjä miina maanantai, 21. elokuuta 2000 - klo 20.07:

Siis alunperin kysyin, miten japaninjalopähkinän siemenet tulisi käsitellä, ja kun kerroit siitä siipipähkinästä, kiinnostuin myöskin siitä.


Lisääjä Villa Tupala tiistai, 22. elokuuta 2000 - klo 07.15:

Japaninsiipipähkinän taimia oli Mustilassa 15mk/kpl

siipi


Lisääjä klematis tiistai, 5. joulukuuta 2000 - klo 00.46:

Olen ostanut Mustilasta -94 mm. japanin siipipähkinäntaimia, jotka ovat nyt yli kaksimetrisiä. Sitten löytyy Mantsurian jalopähkinää, joka on siemenestä kasvatettu Suomessa (siemenkivi on peräisin yhdestä isosta täällä ykkösvyöhykkeellä kasvaneesta puusta). Myös parimetrisiä. Minulla on pieni kotitaimisto ja voin myydä yhtä ja toista Suomessa kasvanutta erikoisempaa puuta.


Lisääjä Janita tiistai, 5. joulukuuta 2000 - klo 10.21:

klematis, kerro sähköpostiosoitteesi


Lisääjä oili tiistai, 5. joulukuuta 2000 - klo 10.38:

Klematis, laita lista tänne mitä sinulla on tarjolla ja mihin hintaan


Lisääjä klematis perjantai, 8. joulukuuta 2000 - klo 23.46:

Hei Janita ja Oili
Mulla ei ole vielä täydellistä luetteloa kasveistani, sillä ostin yhdestä paikasta vähän enemmän kasveja (kai muutama tuhat) ja uusi luettelo on vasta työn alla, siinä menee kyllä vähän aikaa. Vanha luetteloni ei taas ole ollenkaan ajan tasalla. Se on kai vuodelta 97 ja olen sen jälkeen paljon istuttanut itselle tai myyskennellyt sinne tänne... Yritän tässä joulukiireiden jälkeen ryhdistäytyä ja saada jotain aikaiseksi. Nyt on valonpuute iskenyt ja puhti on ihan poissa.


Lisääjä Vanda lauantai, 9. joulukuuta 2000 - klo 17.36:

Ja Klematis vielä: sinulla kun on niitä kärhöjä, lista niistä kiinnostaisi kovasti.


Lisääjä oili lauantai, 9. joulukuuta 2000 - klo 21.54:

Se valonpuute taitaa täällä vaivata juuri nyt useampia meistä mutta annetaan auringon tulla esille asia on vieläkin ajankohtaisempi silloin.

odotellen


Lisääjä M-L maanantai, 11. joulukuuta 2000 - klo 11.01:

Hei Klematis!
En viitsinyt aloittaa uutta pähkinäkeskustelua, eikä tämä kysymys liity noihin "pähkinöihinkään", joten pistän sen nyt tähän jalopähkinöiden jatkoksi. Kuinka isoja ovat pähkinäpensaan taimesi? Kasvaako pähkinäpensas nopeasti? Luuletko että se kestäisi savimaalla?

t. nimim. tahtoo pähkinän!


Lisääjä klematis tiistai, 12. joulukuuta 2000 - klo 19.00:

Hei
Kyllä ne ovat jo yli metrisiä. Kasvavat nopeasti mielestäni. Ainakin mulle kävi melkein vahinko, kun olin pannut pähkinän siemenet yhteen riviin hevoskastanjarivin taakse ja ne jotenkin vaan olivat yhtenä kesänä hujahtaneet, joten mulla on nyt siinä pieni pusikko, joka pitäisi ensi keväänä ehdottomasti nostaa maasta ja laittaa harvempaan, pussiin tai maastoon.
Pähkinä on kostean, varjoisan, rehevän maan lehtokasvi. Meillä on lehtokorvessamme, jossa se luontaisena kasvaa, aika paljon savea maaperässä. Aion itse asiassa hankkia peikonpähkinän ja istuttaa sen saviseen paikkaan tekemäni vesiaiheen reunalle. Aion kuitenkin parantaa maata siten, että sekoitan siihen sekä turvetta että vähän karkeaa hiekkaa ilmavoittamaan maa-ainesta. Pelkkä savi on kyllä liian tiivistä. Ehkä teen pienen salaojan hiekasta, ettei vesi jää ainakaan seisomaan (tämä on nimenomaan mun paikkani probleema). Usein maanparannus auttaa oikein paljon, kunhan tekee kaikki tarvittavat temput, eli tarpeeksi ison alueen ja juuri esim. salaojia.


Lisääjä klematis tiistai, 12. joulukuuta 2000 - klo 22.29:

PS: Meidän savemme on emäksistä, eli PH on korkea, jota siis pähkinä myös vaatii. Eri alueilla on kuulemma eroja saven PH:ssa. Turve taas on hapanta, mutta jos PH uhkaa mennä matalaksi näillä "maanparannussysteemeillä", niin asia täytyy hoitaa kuntoon keinotekoisesti. Olen käyttänyt aika paljon dolimiittikalkkia. Siinäkin on kaiketi sellainen ongelma, että sitoiko se kalkki nyt maaperän ravinteita niin, ettei ainakaan keinotekoisia lisälannotteita kannata laittaa samaan aikaan kuin kalkkia. Olen joskus tehnyt jopa niin, että olen sekoittanut kalkkia valmiiksi seokseen, jolla sitä maata aion parantaa ja antanut sen seistä pari viikkoa. Siis jos kasvi vaatii sen korkean PH:n!
Noh ja pah, ei tämä nyt kovin tieteelliseltä VAIKUTA, mutta tämä on ainakin oikea suunta. Näin illalla omin sanoin selittäminen on lopen raskasta.
Muuten, olen vuosien kuluessa yhä enemmän alkanut kiinnittää huomiota juuri maanparannukseen. Se on yllättävän tärkeä osa kasvien hoitoa.


Lisääjä AnneliH tiistai, 12. joulukuuta 2000 - klo 23.24:

Klematis, puhutko sinä nyt tavallisesta pähkinäpensaasta? Aloin tässä kiinnostua, kun tuon Lohjan seudun savi kuulostaisi sopivalta kasvupaikalta.

Kannattaako se laittaa näkyvään paikkaan, eli ovatko kukat hyvännäköiset? Saako siitä Suomessa "hedelmää" eli kasvatetaanko sitä lehtien tai kukkien ulkonäön vai pähkinöiden vuoksi?

Meillä on rannassa varjoisaa ja kosteampaakin, siellä kasvaa leppää, koivua ja hopeapajua. Enemmän näkyvillä pihan vieressä kasvaa tuomia, vaahteroita, leppiä ym. lehtipuita. Ei kai siinäkään pusikossa kovin kuivaa ole, kun on niin tiheää.
Jompikumpi paikka tulisi kai kyseeseen. Pitääkö ympärillä olla miten paljon tilaa?


Lisääjä M-L keskiviikko, 13. joulukuuta 2000 - klo 09.31:

Klematis, voitko varata minulle muutaman (3-5) pähkinäpensasta? Ajankohta ensi kevät?

Meillä päin savi ei ole kovin emäksistä, mutta ei niin hapanta kuin jossain Etelä-Pohjanmaalla. Olen huiskinut dolomiittikalkkia niille kasveille, joiden tiedän pitävän kalkista.

Pensaat tulisivat kallion alapuolelle ja osittain metsikön reunaan. Metsään on muutenkin istuttettu saarneja ym. vähän jalompaa. Paikalla on ollut marjapensaita, mutta tammen ja pihlajan kasvaessa paikka on jäänyt niille liian varjoisaksi.


Lisääjä klematis keskiviikko, 13. joulukuuta 2000 - klo 19.13:

Hei M-L, paikkasi kuulostaa hyvältä ja samalla on vastauksena AnneliH:lle. Eli yleensä se kasvaa varjoisassa kosteassa lehtometsässä ylispuiden suojassa. Olen nähnyt sitä kylläkin yksittäispuuna eri paikoissa. Mutta arvokkaaksi sen tekee ehkä seikka, että se on nimenomaan varjoa hyvin sietävä puu. Tämähän on usein puutarhaharrastajan mietittäviä pähkinöitä. Pähkinät muuten tuovat lintuja paikalle, jopa niin, että AINA melkein ne ehtivät hyvänäkin pähkinävuonna ryövätä pähkinät, jotka olen aikonut kerätä kylvettäväksi tai syötäväksikin. Ne taitavat napata ne jo melkein raakileina. Mutta sinänsä kiva asia ne linnut. Pähkinän oksat kallistuvat sivuille. Useimmiten se on pensasmainen, monivartinen ihan alhaalta asti. Tosin Helsingissä lapsuudenkotini pihassa kasvoi rungollinen suuri yksilö. Muistan sen jo ihan lapsesta asti pähkinöidensä takia. Myöhemmin päärunko lahosi, mutta juurelta alkoi kasvaa vesaa ja nyt siinä on jälleen runsas terve kasvusto. Siitä yksilöstä (joka on siis varsinainen KESKAS, vaikkei taida Satu Tegel siitä tietää mitään) ovat nämä minunkin taimistoni pensaat. Kyllä sulle M-L voin muutaman varata. Luultavasti istutan loput omaan metsään vanhojen jatkoksi.


Lisääjä AnneliH torstai, 14. joulukuuta 2000 - klo 19.14:

Klematis, minäkin voisin varata pari kolme, olisi kiva kokeilla, kun kasvupaikka kuulostaa sopivalta.


Lisääjä klematis perjantai, 15. joulukuuta 2000 - klo 15.01:

Kyllä sullekin AnneliH taitaa riittää. Täytyy oikein hiippailla laskemaan, montako pensasta mulla on.


Lisääjä M-L maanantai, 9. huhtikuuta 2001 - klo 09.38:

Klematis, joko pähkinäpensaat saa kaivettua irti maasta? Tosin meillä on paikoin vielä routaa, ja maa on liian märkää istuttaa. Kyselen vain siksi, kun olen viikolla ajelemassa sinne päin. Taitaa kuitenkin olla vielä aikaista, vai kuinka on??


Lisääjä klematis maanantai, 9. huhtikuuta 2001 - klo 10.47:

Kävin taimistolla lauantaina ja siellä on maa paljaana. Lapiolla en ole vielä kokeillut missään, mutta yritän käydä näinä arkipäivinä. Mulle tuli yllättäviä kiireitä ja muita järkytyksiä, joten puutarhan käytännön työt jäivät viikonloppuna aloittamatta, vaikka olisi voinut saada tosi hienon startin. brjantshev@hotmail.com on mun sp:ni, laita sinne tarkemmin, miloin tulet ja vaikka puh.nrosi, niin voidaan sopia jotain! On käynyt niin, että ainakin 3 viestiä on jäänyt tulematta, vaikka lähettäjälle on mennyt tieto, että on lähtenyt häneltä ok:na. Voisitko ilmoittaa, kun olet lähettänyt, niin saan samalla testattua tätä osoitettani?


Lisääjä M-L maanantai, 9. huhtikuuta 2001 - klo 11.11:

Tuliko?


Lisääjä klematis maanantai, 9. huhtikuuta 2001 - klo 12.03:

:) (eli sehän selvisi äsken)


Lisääjä mato tiistai, 10. huhtikuuta 2001 - klo 08.57:

Hei!
Miten pähkinöiden kylvämisessä pitäisi menetellä, jotta niistä kasvaisi uusia taimia.


Lisääjä miina tiistai, 10. huhtikuuta 2001 - klo 09.49:

Minä tyrrkäsin pähkinä kellariin turvehiekkaseoksessa tuossa helmikuun alussa. Siellä ne köllöttelevät vieläkin. Mitään hajua siitä, milloin ne pitäisi noukkia lämpimään, minulla ei ole.


Lisääjä klematis tiistai, 10. huhtikuuta 2001 - klo 12.13:

Mitäs pähkinöitä sinulla, mato on? Jos olet kerännyt syksyllä kypsiä hasselin pähkinöitä, niin ne voi panna ulos maahan jo syksyllä. Täytyy pitää huolta, ettei linnut ja myyrät pääse käsiksi. Minulla olivat maan pinnalle rakennetussa suuressa istutuslaatikossa ja verkko päällä. Itävyys oli varmaan 90%.


Lisääjä mato torstai, 12. huhtikuuta 2001 - klo 08.13:

Ne ovat Etelä-Suomessa luontaisesti kasvavia pähkinäpensaita.
Tarkoitus on ottaa pähkinöitä talteen tänä kesänä. Suunnitelman toteutuminen jää nähtäväksi.
Jäniksille pähkinäpensaat näyttävät maistuvan. Pähkinäpensaiden joukossa on eräs yksilö, joka on säästynyt jänisten hampailta. Sillä pensaalla on jokin jäniksiä karkoittava ominaisuus. Toisaalta myös kasvupaikalla saattaa olla vaikutusta asiaan.


Lisääjä klematis torstai, 12. huhtikuuta 2001 - klo 18.49:

mato, olepa tarkkana sitten syksyllä! Olen itsekin aikeissa lisätä pähkinöistä, mutta kuten aiemmin jo kirjoittelin, ovat eräät muut olleet toistaiseksi ovelampia, tai ainakin nopeampia. Ja ne ovat tietysti linnut ja oravat. Viime vuonnakin katselin ja odotin pähkinöiden kypsymistä ja kun sitten seuraavan kerran menin paikalle, niin pensaat oli jo puhdistettu! Kaikkea jäynää mietin: pitäisikö panna pienet verkkopussit siementen ympärille, tai jotain muuta pelotetta? Saapa nähdä sitten!


Lisääjä Pasi lauantai, 15. syyskuuta 2001 - klo 10.29:

Heip,
luin edellisiä keskusteluja ja nimimerkillä "klematis" taitaa olla kokemusta jalopähkinöiden idättämisestä ja kasvattamisesta.
Viime syksynä sain mantshurian jalopähkinän siemeniä jotka laitoin syksyllä maahan sekä osan purkkiin ja leikkimökkiin. Mikään siemenistä ei itänyt eli olin kai tehnyt jotain väärin.
Pitääkö "hedelmäliha" poistaa ja laittaa maahan pelkkä kivi? Kivi vaikuttaa olevan todella kova. Pitääkö kiveä jotenkin käsitellä että se itäisi (rikkoa tms.)?
Klematis - kerroit että sinulla on harvinaisten puiden taimia. Olisin kiinnostunut tietämään mitä sinulta olisi saatavilla.


Lisääjä klematis lauantai, 15. syyskuuta 2001 - klo 20.36:

Hei Pasi! Vastasin Sulle juuri äsken sähköpostitse ja huomasin saman kuin muutamalle muullekin täkäläiselle lähettämässäni postissa, että viestit ilmestyvät myös itselleni. Eli onnistun toimittamaan kirjeeni omaan lootaan, mutta tulevatkohan viestini myös teille, hyvät ihmiset? Joskus tämä lähettäminen on hotmaililla tökkinyt, eikä kyse näyttäisi olevan omasta sähläämisestä.


Lisääjä klematis lauantai, 15. syyskuuta 2001 - klo 20.48:

ps. olen juuri aidannut muutaman tuhat neliötä uudelle taimistolle, jonne toivottavasti vielä tänä syksynä istutetaan ne puut, jotka ovat kasvaneet mulla pusseissa maan päällä vuodesta 1994! Siirrän sinne myös kaikki suoraan saveen aikanaan istuttamani hasselit sun muut, joita viime keväänä hiki hatussa teillekin tytöt nostelin!
terveisiä vaan työleiriltä


Lisääjä AnneliH perjantai, 28. syyskuuta 2001 - klo 14.29:

Klematis, jos sinulla on vielä niitä pähkinäpensaita, niin voisin nyt ajatella, kun en keväällä ennättänytkään. Jos toimitan Huuhkajalle siemeniä ja taimia, niin saisin samalla, ettekös te asuneet lähekkäin?


Lisääjä klematis perjantai, 28. syyskuuta 2001 - klo 22.53:

Anneli, sopiihan se. Kun sovitaan ajankohta, niin nostan sitten edellisenä päivänä. Olisi hyvä, jos sinullakin olisi jo suurinpiirtein kuopat tehtynä, että pääsevät mahdollisimman nopeasti taas maahan. Näillä minun pensaillani on yllättävän pitkä ja toisiinsa sotkeutunut juuristo (istutusväli turhan pieni), eli mitään kompaktia paakkua en tule saamaan ylös.


Lisääjä AnneliH lauantai, 29. syyskuuta 2001 - klo 00.13:

No, ajattelin ensin huomista (lauantaita), mutta istutus jäisi kyllä sunnuntaihin. Sunnuntain vastaiseksi yöksi on luvattu pientä pakkastakin, mutta ei kai noin suuret kasvit kovin vähästä säikähdä.

Sain lopulta sinulle sähköpostin, kun tappelin ensin koneeni kanssa puolitoista tuntia. Otin lopulta pois F-Prot-virusohjelman, seköhän auttoi.

Tosin en usko vielä ongelmien olevan ohi... Word ja Excel ovat nimittäin kaatuileet jo monta päivää ja Wordistä kai tuo sähköpostin lähettäminenkin oli kiinni. Olen aina saanut tilapäisesti korjattua asian ja seuraava dokumentti jumittaa taas koko koneen. On kyllä kaatuillut suurinpiirtein sen aikaa, kuin tuo uusi versio F-Protista on ollut koneessa.

Kerro sitten sinulle hyvä ajankohta, sähköpostissa on puhelinnumeroni.