kummastelua/hämmästelyä I
lauantai, 17. lokakuuta 2009
toivottavasti tätäkään otsikkoa ei jälkeenpäin tarvitse ruveta numeroimaan...
viime päivinä käydyssä keskustelussa erinäisillä ketjuilla on taas ollut vanhalla rouvalla ihmettelemistä. moneen kertaan kevään 2002 jälkeen vellonutta jutustelua en kovin tarkkaan ole viitsinyt enää seurata. ne samat perustelut, joita ennenkin on näkynyt siellä tuntuvat toistuvan: ei viitsi/ehdi/halua mennä eri sivustoille; on niin mukavaa, kun kaikki on yhdessä paikassa. ookoo, toisten mukavuudesta tulee toisille aikakin vähän vaivaa. eikä kai sivustolta toiselle siirtyminen ole sen kummoisempi temppu, kuin sivustolla sille kuuluvan sisällön kaiken mahdollisen asiaan = sivun aiheeseen kuulumattoman pupun joukosta etsiminen, vai onko?
puutarha.netissäkin olen sen verran seurannut sekä kokkausta että käsitöitä (ylläpitäjän tekemät aihealueet. kysymykseni kuuluu, miksi ihmeessä). kovasti tarkkaan kysellään jauhon laatua, mausteiden määrää, langan merkkiä/menekkiä ja puikkojen paksuutta. jämptiä olla pitää:-)
mikähän kumma sitten on, että nettikeskusteluun tullaan ottamatta selvää ihan yleisistä netiketin säännöistä ja kulloisenkin sivuston omista erityisistä säännöistä? keittäminen, virkkaus, netissä kirjoittelu - kaikki ne ovat mukavia puuhasteluja. säännöt/ohjeet/neuvot koskevat niitä kaikkia, kutakin omansa.
hupaisinta on se, että ei tunnuta tajuttavan, että vinksalleen menneen sukan voi purkaa ja kutoa tumpuksi, jos ei ohjeet oikein avautuneetkaan, epäonnistuneen kakun voi melkein aina sentään syödä, jos ei kutsujen emäntänä pystykään loistamaan, mutta nettikeskustelussa (esim puutarha.netissä nyt lähes 213000 rekisteröitynyttä so. mahdollista lukijaa) kaikki mokat = sääntöjen vastaisuudet ovat julkisia ja jäävät olemaan "ikuisesti". - ei mokailusta aiheutuva häpeä minnekään häviä eikä edes pienene, vaikka sen anonyymisti tekee.
ps1 - siihen se katekuva jämähti. sopiihan se minulle tietenkin. toivottavasti ystäväni, joka antoi minulle luvan julkaista sen jutussani opetustarkoituksessa, ei lähetä ihan mahdottoman suurta laskua uudelleenjulkaisuista.
ps2 - kovasti yritin mutta en sittenkään malta, kun tilanne on niin herkullinen. - raakin eilisiltainen "kuvateksi" (...että pääsee puutarhahommien jälkeen saunomaan. ;) lopetti hämmästelyn/kummastelun, kun vanhan puutarha.netin puolella wessat ja wessat 2-ketjujen verran esiteltiin ko laitoksia. kyllä vaan; puutarhailun välilläkin käyn siellä, jos tarvetta on. ovatko seuraavina esittelyvuorossa lääke- ja viinakaapit?
ps3 - taas sama juttu: chat toimii loistavasti, mutta kun ei haluta ottaa selvää, miten chattiä yleensä ja puutarha.netin chattiä erikseen on käytettävä, seistään vaan tumput suorina, niin eihän sinne päästä kuin oven suuhun töllistelemään...
ps4 - en aio tehdä numeroitavaa otsikkoa, mutta tässä on liian hyvä juttu painumaan unhon yöhön. sama teema kuin minun 13. päivien epistoloissani (mm pikkuflikat torilla kiljumassa:-)). kuinkahan paljon vahinkoa pitää tapahtua itse kullekin ennen kuin ekshibitionistit lakkaavat levittelemästä elämäänsä tirkistelijöille?
http://www.hs.fi/juttusarja/pekkala/artikkeli/Ehk%C3%A4+Facebookissa+ei+kannata+kertoa+ihan+kaikkea/1135252031994 (osoitteen joutuu tuosta kopioimaan, koska järjestelmä ei tällä kohtaa salli linkin tekoa...)

+ Kommentoi (0 kpl)

metsätyöt
perjantai, 16. lokakuuta 2009
tämä otsikko ei tarvitse numerointia. olen aivan varma, että toista kertaa en enää samaa urakkaa tee:-)
olen aikoinaan istuttanut hopeapajun pienelle pihalleni, kun halusin saada nopeasti riippukeinulle kestävän tukipuun. sainhan minä semmoisen mutta myös ihan liian suureksi ja ahdistavaksi kasvaneen rohjakkeen. syksyllä 2003 vihdoin tilasin "puumiehen", joka taitavasti sahasi puun semmoiseksi minun korkuiseksi tyngäksi. kuorma-auton lavallinen tukkia ja risua vietiin pois. - kiitos kotitalousvähennyksen työ ei edes ollut kovin kallis. - kuudessa vuodessa paju oli jo taas kasvanut liian isoksi. oksat olivat kuitenkin hentoisia niihin aikaisemmin sahattuihin verrattuna, niin että päätin tehdä homman itse. viime lauantaina aloitin, rauhallisesti vain muutamalla helpoimmin sahattavalla oksalla. keskiviikkona ja torstaina sitten jo isommin hyvin opitulla rutiinilla. käsisaha on kevyt käyttää, varsinkin jos muistaa ns kevyen pirrakäden senkin kanssa toimiessaan. hankalaa oli vähän, että osaa oksista piti sahata olkatason yläpuolella. siksipä kaikkein hankalimmat kolme oksaa jäivätkin tälle päivälle, kun piti ottaa penkki saappaitten alle, että hyvin ylettyi. nyt koko urakka on tehtynä. oksista katkoin ohuemmat latvat pois. olen vuosien aikana oppinut, että semmoinen paksuus, jonka saan vielä helposti poikki voimasaksilla, menee sutjakasti läpi meidän kylän hakettimista. ne ja kaikki sivuoksat katkoin ja keräsin valtavaksi kasaksi tontin joutomaalle odottamaan kevään haketuspäivää. rangat (21 kpl laskujeni mukaan) pinosin marjapensaiden viereen nurmikolle. epämääräinen läjä siitä tuli noin 3 - 6 metrisiä runkoja, paksuimmat yli kymmensenttisiä tyvestään.
jahka saan pupuverkot pois patiolta viritellyiksi paikoilleen, perustan siihen klapitehtaan. sahailen hiljakseen syksyn/talven mittaan rangat takka- ja grillipuunmittaisiksi pätkiksi. ne varmaankin kelpaavat naapureille. itselläni niille ei ole käyttöä, mutta kun sahaus silloin, kun sen voi tehdä mukavassa asennossa eikä tarvitse pelätä, että iso oksa rojahtaakin väärään suuntaan, rikkoo aidat, marjapensastuet, mökin räystäät tai sahurin itsensä, on oikein kivaa puuhaa.
ps1 - kotimatkalla poikkesin kauppaan ja suuresti hämmästyin. meidän kylän halpispuodissa olivat näyttävästi esille pantuina joulusuklaat. ja eletään lokakuun 16. päivää...
ps2 - en ehtinyt aamusella mökillä takkia päältäni riisua, kun naapurin rouva soitti ja kysyi tarvitsenko kuusenhavuja:-) vastauksen totta kai tiesi etukäteen. minulta haihtui sahaushauskuus, kun teimme vaihtokaupan: sain kukkuraisen kärryllisen havuja talvisuojaukseen/varjostukseen ja ystävä hopeapajun rangat varaavan takkansa polttopuiksi. havut odottavat patiollani talventuloa, ensi viikonloppuna, kun naapuri töiltään taas ehtii mökille, surisee moottorisaha pihallani ja rungot pilkkoituvat klapeiksi vaivattomasti. ja kylälle saatiin helposti kaksi onnellista ja tyytyväistä vanhaa rouvaa...
ps3 - olipa hyvä kun osasin ennakoida ja laittaa kuusenhavujutun tänne puolelle:-)

+ Kommentoi (0 kpl)

kate XXVII
lauantai, 10. lokakuuta 2009
pakko tehdä tämmöinen *tikusta asiaa* katejuttu, kun tuon kuvaongelman ratkaisu vie aikaa. - sen verran oikeatakin asiaa, että kate XXI:n ps:ää jatkan. olen aika ahkerasti käynyt mökillä sen jälkeen kun sen viime viikolla talvi*teloitin* ja joka kerta vierailun saa aloittaa katteiden takaisin nostelulla. sama kohta kuin viime syksynä: marjapensasrivistöön valmistellut hernemaat ovat levitettyinä puolimetriä nurmikon puolelle. tänä aamuna jälleen ja nyt kylmän yön jälkeen maahan kiinni jämähtäneenä. onneksi aurinko paistoi ja sulatti maailman. ennen lähtöäni sain kaiken taas siististi järjestykseen.
ainakin matoja piisaa, ehkä etanoita ja sarvikuonokkaan toukkia myös. mustarastaat ovat asialla. koko kesänhän ne aina aamu- ja iltahämärissä hiippailevat marjapuskissa. ja niitä piisaa kylällä läpi vuoden. marja-aronia-aitoja on satoja metrejä pitkin kylää, eikä niistä kerätä satoa talteen kuin pienestä osasta (en minäkään kerää kuin vähän omasta ainokaisesta puskastani), niin että rastaille riittää ruokaa. ja minulla sinistä peetä kuistin lattialla:-(
koskas minä haketin kesän aikana kerääntyneet risut ja naapurin kirsikkapuun? ei siitä pitkästi ole, mutta jo on kaksikin kookasta risukasaa odottamassa kevään haketussessiota. nyt syksyllä en enää viitsi, kun kasat vielä kovastikin kasvavat ennen kuin kaikki "metsätyöt" ovat tehdyt. ja keväällä katkottavat isot talventörröttäjät saavat mennä silppurista läpi myös. se hake on oivallista kompostiin, puuhake taas poluille.

+ Kommentoi (0 kpl)

lasitettu parveke XVI
lauantai, 10. lokakuuta 2009
omatekemäni sääntö, jota olen nyt viiden syksyn ajan aika pitkälti noudattanut: kaksi peräkkäistä alle +5°C yötä tai kaikkiaan kolme samanmoista, niin sisäkukat täytyy nostella pois parvekkeelta. ensimmäinen (+3.6°C) tuommoinen yö oli 6.10 ja toinen 9.10. (+4.4°C) ja kolmas viime yönä (+4.6°C). molemmat ehdot tulivat siinä samalla täytetyiksi.
siispä mökkipäivän jälkeen kiikutin 19 ruukkua takaisin sisätiloihin. ikkunat olin pessyt jo viikolla, ettei heti tarvitse taas purkkeja siirrellä ikkunalaudoilta pois. valkosipuliyrtti sai vielä jäädä koristamaan talvikuosiin mööbleerattua parveketta. vähän hassulta tietenkin tuntui, kun t-paitasillaan sai hien pintaan puuhatessaan. parvekkeella oli nyt iltasella yli 26 astetta.
jo aika huonon näköiseksi mennyt kelloköynnös on paikoillaan vielä, samoin paprika. muratti on kesän aikana venynyt kattoon asti ja on oikein tuuhea ja komea. paprikaruukussa kasvaa pehko persiljaa; uskoisin, että siitä riittää silputtavaa vielä pitkäksi aikaa. se ja valkosipuliyrtti, mökkipihan viinisuolaheinä, rakuuna, ilmasipuli ja mäkimeirami antavat makua vielä moneen ruoka-annokseen.

+ Kommentoi (0 kpl)

kate XXVI
keskiviikko, 7. lokakuuta 2009
taisi kommentistani tulla liian pitkä, kun ei suostunut lähtemään minnekään:-) helmasyntinihin monisanaisuus on aina ollut. - tässä eetenineevalle vastausta.
? - tuossa on nyt monenlaisten kasvisten kasvualustat kaikki yhdessä, luulisin. kylvösuunnitelma pitää tehdä ajoissa juuri siksi, että osaa parannella maan sopivaksi siihen kohtaan aiotuille "rehuille". otetaan nuo kaksi lavakaulusta esimerkeiksi. kurkkupenkkiin (perus)mullan päälle kalkki, hevonpee, kompostimulta ja nurmisilppu. enkä käännä mitään keväällä; siirtelen katetta syrjään ja istutan pariviikkoa esikasvatetut kurkuntaimet paikoilleen. tai vaihtoehtoisesti lämmitän muovin alla lavaa muutaman viikon ja kylvän siemenet suoraan paikoilleen, kun olen kuopsuttanut katetta syrjään.
porkkanalavaanhan tänä syksynä lisäsin kalkkia, kanankakkaa ja hiekkaa. hevonpeen lisäys olisi nostanut pintaa niin paljon, ettei hiekkaa olisi enää mahtunut kaulukseen tarpeeksi. tähän ei syksyllä lisätä muuta kuin porkkanan siemenet. keväällä kun porkkana on harvennettu, lisätään ruohosilppu riviväleihin. - minulla on muuten ihan uusi silppuviritys meneillään. se on niin hassukurinen, että kerron vasta keväällä miten siinä käy.
kääntämistä ei missään vaiheessa tarvita ts ei saa tehdä - madot ovat puutarhailijan lapio. ne sekoittavat ainekset ja laiska viljelijä pääsee vain sillä, että nostelee rastaiden/harakoiden/oravien pöllyttämät katteet takaisin paikoilleen. - siitä puuhasta olen kertonut kate XXI-jutun ps:ssä.
noiden neljän kaukalon valmistelussa on kaikissa ollut vähän eri systeemi. jos en ole kaikkia yksityiskohtia muistanut kirjata, niin kysykää.

+ Kommentoi (2 kpl)

kate XXV
perjantai, 2. lokakuuta 2009


itseäni toistan, mutta myöntäkää nyt edes joku, että on kasvimaa kaunis, kun sen on huolella ja rakkaudella valmistanut tulevaa satokautta odottamaan. tässä vaiheessa ei vielä pelota hallat, ei rakeet, ei kuivuus eikä kaatosateet. kaikki, minkä on suunnitellyt kylvävänsä ja istuttavansa, on mielikuvituksessa oikein hyvässä kasvussa ja hyvä laatuista:-)
tässä kuvassa, jonka länttäsin jo keskustelujenkin puolelle *kasvimaan syystyöt*-ketjuun näkyy melkein koko hulppea kasvimaani: vasemman reunan ns vattupenkki, ykkös- ja kakkoskaukalo, taustan kompostin vieru ja entinen kasvihuoneenluuranko, jota pömpeliksi kutsutaan. - oikealle jää näkymättömiin kolmoskaukalo ja takaoikealla on vielä pieni neloskaukalo. kompostien takana, tontin rajalla ja polun muusta kasvimaasta erottamana on mansikka- ja parsamaa. mökin toisella puolella poistettujen mustaherukkapensaiden paikalla on ensi kevään hernemaat tukikeppeineenkin valmiina...
tässä polut ovat vielä sotkuisia ja melkein mulloksella, mutta nyt nekin ovat saaneet kirsikkapuu- ym haketta paksun kerroksen ja näyttävät oikein siisteiltä.
olen joskun vanhalla puolella sanonut, että olen syysahkera ja kevätlaiska. pitää se edelleen paikkansa; minä todella nautin vieläkin, kun saan kuulaina syyspäivinä tehdä noita palveluksia minua hyvin palkinneelle kasvimaalleni. pitkät päivät ja jotkut ihan fyysisesti raskaat työt tuntuvat pelkästään kevyeltä puuhastelulta, kun näkee iltasella kättensä jäljet.
ps - olipa harvinaisen hankala saada oikea kuva oikeaan juttuun. onnistuikohan lopultakaan?

+ Kommentoi (4 kpl)

kate XXIV
perjantai, 2. lokakuuta 2009


tässä on kasvimaan vasen laita hyvin näkösällä. vattujen viekkoon tulee talvivalkosipulipenkki ja kompostien eteen vauvavalkosipulit. nuo nyt mulloksella olevat ja merkkitikut päätyihinsä saaneet penkit ehtivät olla perunannoston jäljiltä jo muutaman viikon kalkittuina oikein vahvan ruohokatteen alla. sitten kun ehdin, otin katteen pois, siirsin ne ykköskaukalon ja pömpelin peitoksi. kaivoin merkkitikkujen väliin ojat, täytin ne hevonhyvällä ja tasoitin mullat takaisin päälle. tuollaisina ne saavat nyt odotella, jahka on istutuksen aika (parin viikon päästä, luulisin).
etualan lavakaulus on ensi vuoden kurkkupenkki. senkin valmistelusta kerroin jo syksy VI-ketjussa. tuon jälkeen se on vielä saanut vahvan ruohokatelisän niin kuin koko muukin ykköskaukalo.
taustalla kompostien edessä näkyy toinen kolmen lavakauluksen korkuisesta tornista. kompostimultaa heinänutulla ja mustalla muovilla (= halkaistu vanha turvesäkki väärinpäin) peiteltynä. tuossa vaiheessa lautakomposti on vielä puolivalmis. ent sipulipenkin päälle kasatut roippeet ja puolet biolan-kompostorin sisällöstä vasta kasattuna siihen.
haravan ja lapion ei tarvitsisi olla kuvassa. niillä on toki oikeakin paikka. tuli vaan kamala kiirus toisaalle, kun naapuri tarjosi ison kaadetun kirsikkapuunsa oksia minulle haketettaviksi. sillä aikaa, kun raijasin niitä omalle pihalleni, oli ystäväni hipi hiljaa käynyt ottamassa kuvat. ei puhunut minulle mitään.

+ Kommentoi (0 kpl)

kate XXIII
perjantai, 2. lokakuuta 2009


tämä on kaukalo kaksi, jonka päässä hyvin näkyy hiekalla täytetty lavakaulus. siihen kylvetään porkkana, kun nyt talvi tänne II:lle ehtii. olen näköjään ehtinyt kylvövaotkin jo vetää paikoilleen.
taustalla on pömpeli, joka sai hevonhyvää, kalkkia ja ensin vain ohuen katekerroksen tvs-penkin päältä siirrettynä mutta on myöhemmin saanut tuorresilppua 10+ sentin verran vielä. samoin on tästä kuvasta oikealle jäävä pitkä - pömpelin kohdalta kapeampi - kolmoskaukalo saanut vahvan viherkatteen, vaikka ensin joutui tyytymään porkkanamaan hiekkaan. sen levitin tämän ensi kesän perunamaan kohdalle. - ainoa, miksi hiekkaerämaa olisi ollut kuvan väärti - siellä törötti ihan eiliseen asti viimeinen korjaamaton puutarhan sato: neljä komeata purjoa. pakkasyön jälkeen nostin nekin pois.

+ Kommentoi (0 kpl)

kate XXII
perjantai, 2. lokakuuta 2009


tässä on se takaoikealle jäänyt nysä neloskaukalo. onneksi ystäväni sitten jälkijunassa lähetti tämänkin kuvan. ei ensin meinannut, kun on kuulemma vino. miten kuva voisi olla suora, kun torni on vino?
tämäkin torni on täytetty hienolla valmiilla kompostimulla. olenko vähän pöhkö, kun noiden kohdalla tunnen olevani ihan melkein rikas? tuohon pieneen plänttiin oikealle olen suunnitellut kylväväni härkäpapua tornin puolelle - saa mukavasti sidottua kauluksia vasten pystyyn. oikealle kylvän nyt syksyllä porkkanan kanssa samaan aikaan rivin tilliä. itse asiassa tuosta on nosteltukin jo puolikkaalta kate pois ja vedetty kylvövako valmiiksi.
nuo kahdeksan ympyrää tornin juurella ovat sitten minun vauvalani. - muoviruukuista pohja leikattu pois, ruukut upotettu maahan ja täytetty alesta ostetulla ihan valmiilla kylvömultaseoksella. siihen on nyt kylvetty jo kylmäkäsittelyn tarvitsevat siemenet ja ne jotka kehotetaan kylvämään heti kypsymisen jälkeen (saksankirveli ja alppipiikkiputki). vain varjolilja ja joku muu odottelee vielä. päässevät paikkaansa yhdessä tillin ja porkkanan kanssa. hiekalla olen peitellyt kylvökset tässäkin tapauksessa. nimilappuja en ole laittanut harakoiden viskeltäviksi. mökissä on ruutupaperille piirretty kartta kylvöksistä.

kompostimullan kun ensi keväänä saan levitellyksi puutarhaan perennoille ja puskille, otan yhden tai kaksi ylimmäistä lavakaulusta pois, taittelen littanoiksi ja varastoin mökin alle seuraavaa käyttöä varten. - naapurit ovat tänä kesänä jo kokeilleet ja todenneet, että möhöjuuri on häviämässä kylältä. aion itsekin taas riskeerata ja vahvan kalkituksen turvin yrittää viljellä toisessa kauluksessa parsa- ja toisessa kyssäkaalia.

+ Kommentoi (0 kpl)