Päiväkirjojen etusivu | Omat päiväkirjat | Lisää suosikkeihin | Tulosta |  |
mai-leen tarinointia kateviljelystä/ehkä myöhemmin muustakin
|
syksy III
tiistai, 30. syyskuuta 2008
aina vaan jatkuu syksy ihan kauniina (sunnuntaiaamuna ropisi vettä puolituntia). - tänään oli vuorossa vesisaavien tyhjäys ja pesu. sateitten luvataan alkavan huomenna uudelleen; kastella ei varmaankaan enää tarvitse ja jos tarvitsee, niin joesta nousee vesi edelleen kylälle. saappaitten ja työkalujen pesuvettä keräämään työnsin kottikärryn rännin alle.
toinen puuha oli nurmikon leikkaus. luumupuut, yksi omenapuista ja puolet vaahterasta olivat stripanneet lehtensä viimeöisen pakkasen jälkeen. kaksi säkillistä nurmi/lehtisilppua laitoin jemmaan. enkä edes terästänyt sekoitusta hevonhyvällä - on hyvää kateainesta ihan vain tuollaisenakin keväällä.
kolmas oli tuhkan levitys perennapenkeille (jos se sade tulisi, leviäisi/liukenisi mukavasti maahan.) - edit 3.10. oli sitä vettä tullut 20 mm ja lisää jäi satamaan, kun äsken kotiin lähdin. tuhka oli kadonnut maahan.
tähän väliin listaan itseänikin varten vielä tekemättömät syystyöt (käyn *yliviivaamassa* sitä mukaan, kun olen tehnyt ne).
a) takaseinän ikkunaluukun sulkeminen - 3.10.
b) lukkojen rasvaus - 5.11.
c) linnunpönttöjen siivous + yhden uuden ripustus - 15.10.
d) jemmattavat omenapuun oksat vajan ylisille - 15.10.
e) tukinarujen ja -keppien talteen keruu - 3.10.
f) talvivalkosipulin + vauvojen istutus - 18.10.
g) pupuverkkojen pystytys (ainoa inhokkini töiden joukossa:-)) - 18.10.
h) zilgan leikkaus - 29.10.
i) zilgan (ja villiviinin) risujen ruukutus - ja jussalle lähettäminen... - 29.10.
j) syyskylvöt - sekä hyötykasvien että koristekasvien - 29.10. ja jatkui 19.11.
k) parsan ja maa-artisokan varsien leikkaaminen (haketuksen jätän kevääseen) - 5.11.
l) talvisuojahavujen levittäminen 19.11.
tahdon kertoa teille, miten uskomattoman näyn kohtasin aamusella, kun kerkesin tontilleni. - tarina alkoi pari viikkoa sitten, kun kävin hakemassa kimpparuohonleikkuriani naapurin vajasta. juttelimme rouvan kanssa mukavia, kun silmäni osuivat tontin nurkalla pieniin siisteihin lavakauluksiin. ihastelin niitä ääneen ja kerroin, että minullakin on noita mutta isompia vielä viisi jäljellä. enemmänkin oli mutta lahoavat ja hajoavat ajan = 15 vuoden saatossa. kovasti niitä toivoisin saavani lisää etc etc - eilen vielä kaiken lisäksi hain vanhalta puolelta tämän nim.merkki omitin jutun -> "Nikkarilavat Oy:ltä Vantaalta. Kaikkein parhaat raamit pääsin sieltä jo poimimaan.
Haussa löysin muitakin lavafirmoja: Fin Gateway Oy, Helsingin Lavatuote Oy, Mozer Oy, Riopallet Oy. Kannattaa soittamalla varmistaa mitä heillä on tarjolla." - en kuitenkaan enää sitten ruvennut iltapäivällä soittelemaan *ehtiihän tuota*
arvaatte kai: neljä lähes uutta (puun puhdas tuoksu tuntuu vielä) isoa lavakaulusta. uskottekos, että pahansisuinen eläkeläiseukkokin sai kyynelet silmiinsä. naapurini oli tuon juttelutuokion perusteella puhunut miehelleen, että kun maija... ja hän puolestaan ottanut töistä mukaansa minulle isompia ja vaimolleen lisää pienempiä lavakauluksia. ja tod.näk nostellut niitä autostaan juuri samalla hetkellä minun mustanmäntyni tyvelle, kun itse surffailin netissä käytettyjä lavakauluksia metsästäen:-) on maailma hyvä ylipäätäänkin mutta hyvien ja huomaavaisten ystävien ansiosta aivan erinomaisen hyvä.
tiistai, 30. syyskuuta 2008
aina vaan jatkuu syksy ihan kauniina (sunnuntaiaamuna ropisi vettä puolituntia). - tänään oli vuorossa vesisaavien tyhjäys ja pesu. sateitten luvataan alkavan huomenna uudelleen; kastella ei varmaankaan enää tarvitse ja jos tarvitsee, niin joesta nousee vesi edelleen kylälle. saappaitten ja työkalujen pesuvettä keräämään työnsin kottikärryn rännin alle.
toinen puuha oli nurmikon leikkaus. luumupuut, yksi omenapuista ja puolet vaahterasta olivat stripanneet lehtensä viimeöisen pakkasen jälkeen. kaksi säkillistä nurmi/lehtisilppua laitoin jemmaan. enkä edes terästänyt sekoitusta hevonhyvällä - on hyvää kateainesta ihan vain tuollaisenakin keväällä.
kolmas oli tuhkan levitys perennapenkeille (jos se sade tulisi, leviäisi/liukenisi mukavasti maahan.) - edit 3.10. oli sitä vettä tullut 20 mm ja lisää jäi satamaan, kun äsken kotiin lähdin. tuhka oli kadonnut maahan.
tähän väliin listaan itseänikin varten vielä tekemättömät syystyöt (käyn *yliviivaamassa* sitä mukaan, kun olen tehnyt ne).
a) takaseinän ikkunaluukun sulkeminen - 3.10.
b) lukkojen rasvaus - 5.11.
c) linnunpönttöjen siivous + yhden uuden ripustus - 15.10.
d) jemmattavat omenapuun oksat vajan ylisille - 15.10.
e) tukinarujen ja -keppien talteen keruu - 3.10.
f) talvivalkosipulin + vauvojen istutus - 18.10.
g) pupuverkkojen pystytys (ainoa inhokkini töiden joukossa:-)) - 18.10.
h) zilgan leikkaus - 29.10.
i) zilgan (ja villiviinin) risujen ruukutus - ja jussalle lähettäminen... - 29.10.
j) syyskylvöt - sekä hyötykasvien että koristekasvien - 29.10. ja jatkui 19.11.
k) parsan ja maa-artisokan varsien leikkaaminen (haketuksen jätän kevääseen) - 5.11.
l) talvisuojahavujen levittäminen 19.11.
tahdon kertoa teille, miten uskomattoman näyn kohtasin aamusella, kun kerkesin tontilleni. - tarina alkoi pari viikkoa sitten, kun kävin hakemassa kimpparuohonleikkuriani naapurin vajasta. juttelimme rouvan kanssa mukavia, kun silmäni osuivat tontin nurkalla pieniin siisteihin lavakauluksiin. ihastelin niitä ääneen ja kerroin, että minullakin on noita mutta isompia vielä viisi jäljellä. enemmänkin oli mutta lahoavat ja hajoavat ajan = 15 vuoden saatossa. kovasti niitä toivoisin saavani lisää etc etc - eilen vielä kaiken lisäksi hain vanhalta puolelta tämän nim.merkki omitin jutun -> "Nikkarilavat Oy:ltä Vantaalta. Kaikkein parhaat raamit pääsin sieltä jo poimimaan.
Haussa löysin muitakin lavafirmoja: Fin Gateway Oy, Helsingin Lavatuote Oy, Mozer Oy, Riopallet Oy. Kannattaa soittamalla varmistaa mitä heillä on tarjolla." - en kuitenkaan enää sitten ruvennut iltapäivällä soittelemaan *ehtiihän tuota*
arvaatte kai: neljä lähes uutta (puun puhdas tuoksu tuntuu vielä) isoa lavakaulusta. uskottekos, että pahansisuinen eläkeläiseukkokin sai kyynelet silmiinsä. naapurini oli tuon juttelutuokion perusteella puhunut miehelleen, että kun maija... ja hän puolestaan ottanut töistä mukaansa minulle isompia ja vaimolleen lisää pienempiä lavakauluksia. ja tod.näk nostellut niitä autostaan juuri samalla hetkellä minun mustanmäntyni tyvelle, kun itse surffailin netissä käytettyjä lavakauluksia metsästäen:-) on maailma hyvä ylipäätäänkin mutta hyvien ja huomaavaisten ystävien ansiosta aivan erinomaisen hyvä.
+ Kommentoi (3 kpl)
syksy II
sunnuntai, 21. syyskuuta 2008
on tämä aina yhtä loisteliasta aikaa. kaipa tässä pari sadepäivääkin oli, mutta en oikein niitä muista - kiehuttelin mehumaijaa varmaan silloin. upean kuulakkaat syyssäät ovat niitä, joista nautin ja jolloin tuntuu, että vanhallakin energiaa ja puhtia piisaa. meni touhutessa kymmenen päivää putkeen niinkin, etten nukkunut päiväunia. eilen lauantaina sitten, kun kaikki rankat syystyöt olivat valmiina ja lapiokin pestynä ja paikoillaan, avasin ihan itte hernesoppapurkin, terästin sitä possunpaistikuutioilla ja kuumensin mikrossa, lusikoin kuistilla auringonpaisteessa, keitin kaffeet päälle ja menin pötkölleni sängyn päälle. kaksi tuntia nukuin. vaikka olin ollut väsynyt kuin piesty kissa, unien ja saunan jälkeen oli loistavan virkeä olo.
tänään sitten vain patsastelin pitkin pihaa ja ihailin kätteni jälkeä: kaikki viisi "kaukaloa" on paraneltu ja katettu semmoisiksi kuin viljelysuunnitelman mukaisesti pitää olla. valkosipulipenkit - sekä varsinainen että vauvala - on entistä paremmin tehty. kas kun siitä hevonpeestä ei nyt enää tule nuusaa, niin uskalsin käyttää molemmat aikoinaan kalliilla rahalla ostetut pussukat samaan alaan johon aikaisemmin piti riittää yksi pussi. porkkanamaan hiekka on paikoillaan lavakauluksessa. tillin paikka on ajateltuna ja vaot vedettyinä; saa pakkanen tulla. - nim.merkki tolkku kyseli, onko kukaan punajuurta kylvänyt syksyllä. siitä muistin, että kokeilinhan minä kerran mutta, kun onnistui epä, en ole toista kertaa viitsinyt. nyt kuitenkin talvivalkosipulivakojen viereen jäi niin sopivasti pieni pätkä tyhjää, että kokeilen siinä kohtaa. isoa hävikkiä ei tule, jos epäonnistuu taas. persiljankin voisin tänä syksynä kylvää suoraan. keväällä sitten vielä lisäksi esikasvatettava purkillinen varmuuden vuoksi.
ei tänään edes harmittanut, että se syksyn varsinainen kohokohta jää puuttumaan: valmiin kompostikakun peittely heinänutulla ja muovilla. - oli oikein äveriäs olo kun levitin muovin aivan valmiin kevättä odottavan multamäärän = noin puoli kuutiota päälle, nostelin kaksi pulleroksi sullottua säkillistä roipetta painoiksi kulmille. kolmas säkillinenkin on jo melkein täynnä niin, että ensi kerralla, jos vähänkin viitsin kitkeä, saan senkin suun jo sulkea ja vipata säkin toisten kaveriksi. tyhjiä säkkejä on onneksi vielä neljä: niihin laitetaan silpuiksi nurmikon kanssa ajetut vaahteran lehdet - hevonhyvällä kun vielä satsin terästän - siitä tulee loistavaa marjapensaiden alustojen katetta huomenkeväällä, luulisin.
syksyn muut puuhat ovat enää vain puuhasteluja: turve/hiekkaa maitopurkkeihin, että saan villiviinin ja viiniköynnökset kasvamaan, taimipurkkien täyttöä, kasteluveden kantamista mökkiin, vesisaavien tyhjäämistä ja pesua. ja tietenkin sitten, kun pakkaset lopulta tulevat niin mökin "talviteloitus".
jos säät ovat suotuisat, teen, niin kuin edellisessä jutussa uhkailinkin, kaikenlaista muutakin mukavaa, että piha olisi mahdollisimman siisti heti keväällä: kolmeen kertaan minä joskus olen pihan jo syksyllä haravoinutkin, kun en malta olla poissa mökiltä enkä siellä ollessani malta olla tekemättä...
todellisuudessahan piha joka tapauksessa keväällä näyttää karmealta ja taas vaaditaan uskoa/tietoa siitä, että kyllä se ennemmin tai myöhemmin kukoistaa ja vihertää.
sunnuntai, 21. syyskuuta 2008
on tämä aina yhtä loisteliasta aikaa. kaipa tässä pari sadepäivääkin oli, mutta en oikein niitä muista - kiehuttelin mehumaijaa varmaan silloin. upean kuulakkaat syyssäät ovat niitä, joista nautin ja jolloin tuntuu, että vanhallakin energiaa ja puhtia piisaa. meni touhutessa kymmenen päivää putkeen niinkin, etten nukkunut päiväunia. eilen lauantaina sitten, kun kaikki rankat syystyöt olivat valmiina ja lapiokin pestynä ja paikoillaan, avasin ihan itte hernesoppapurkin, terästin sitä possunpaistikuutioilla ja kuumensin mikrossa, lusikoin kuistilla auringonpaisteessa, keitin kaffeet päälle ja menin pötkölleni sängyn päälle. kaksi tuntia nukuin. vaikka olin ollut väsynyt kuin piesty kissa, unien ja saunan jälkeen oli loistavan virkeä olo.
tänään sitten vain patsastelin pitkin pihaa ja ihailin kätteni jälkeä: kaikki viisi "kaukaloa" on paraneltu ja katettu semmoisiksi kuin viljelysuunnitelman mukaisesti pitää olla. valkosipulipenkit - sekä varsinainen että vauvala - on entistä paremmin tehty. kas kun siitä hevonpeestä ei nyt enää tule nuusaa, niin uskalsin käyttää molemmat aikoinaan kalliilla rahalla ostetut pussukat samaan alaan johon aikaisemmin piti riittää yksi pussi. porkkanamaan hiekka on paikoillaan lavakauluksessa. tillin paikka on ajateltuna ja vaot vedettyinä; saa pakkanen tulla. - nim.merkki tolkku kyseli, onko kukaan punajuurta kylvänyt syksyllä. siitä muistin, että kokeilinhan minä kerran mutta, kun onnistui epä, en ole toista kertaa viitsinyt. nyt kuitenkin talvivalkosipulivakojen viereen jäi niin sopivasti pieni pätkä tyhjää, että kokeilen siinä kohtaa. isoa hävikkiä ei tule, jos epäonnistuu taas. persiljankin voisin tänä syksynä kylvää suoraan. keväällä sitten vielä lisäksi esikasvatettava purkillinen varmuuden vuoksi.
ei tänään edes harmittanut, että se syksyn varsinainen kohokohta jää puuttumaan: valmiin kompostikakun peittely heinänutulla ja muovilla. - oli oikein äveriäs olo kun levitin muovin aivan valmiin kevättä odottavan multamäärän = noin puoli kuutiota päälle, nostelin kaksi pulleroksi sullottua säkillistä roipetta painoiksi kulmille. kolmas säkillinenkin on jo melkein täynnä niin, että ensi kerralla, jos vähänkin viitsin kitkeä, saan senkin suun jo sulkea ja vipata säkin toisten kaveriksi. tyhjiä säkkejä on onneksi vielä neljä: niihin laitetaan silpuiksi nurmikon kanssa ajetut vaahteran lehdet - hevonhyvällä kun vielä satsin terästän - siitä tulee loistavaa marjapensaiden alustojen katetta huomenkeväällä, luulisin.
syksyn muut puuhat ovat enää vain puuhasteluja: turve/hiekkaa maitopurkkeihin, että saan villiviinin ja viiniköynnökset kasvamaan, taimipurkkien täyttöä, kasteluveden kantamista mökkiin, vesisaavien tyhjäämistä ja pesua. ja tietenkin sitten, kun pakkaset lopulta tulevat niin mökin "talviteloitus".
jos säät ovat suotuisat, teen, niin kuin edellisessä jutussa uhkailinkin, kaikenlaista muutakin mukavaa, että piha olisi mahdollisimman siisti heti keväällä: kolmeen kertaan minä joskus olen pihan jo syksyllä haravoinutkin, kun en malta olla poissa mökiltä enkä siellä ollessani malta olla tekemättä...
todellisuudessahan piha joka tapauksessa keväällä näyttää karmealta ja taas vaaditaan uskoa/tietoa siitä, että kyllä se ennemmin tai myöhemmin kukoistaa ja vihertää.
+ Kommentoi (2 kpl)
kate XVII
maanantai, 15. syyskuuta 2008
melkein vuosi meni ja nyt on katevuosikin siinä vaiheessa kuin blogia aloittaessani. - sato on pääosin korjattu. maat paranneltu runsaalla tuorreella hevonhyvällä niin kuin syystöitä-ketjussa jo ehdin kertoa ja kalkittu myös. kaukalot on peitelty paksulti heinäkuun lopulla talteen pistetyllä kuivalla heinäsilpulla. (syksyn säistä riipuu, vaihdanko kuivan silpun vielä ihan tuoreeseen, niin kuin tein viime vuonna.)
keskiviikkona haketan kesän ja syksyn aikana kertyneet oksat ja sillä silpulla katan kasvimaan polut taas siisteiksi ja kuiviksi ja miellyttäviksi kulkea.
maanantai, 15. syyskuuta 2008
melkein vuosi meni ja nyt on katevuosikin siinä vaiheessa kuin blogia aloittaessani. - sato on pääosin korjattu. maat paranneltu runsaalla tuorreella hevonhyvällä niin kuin syystöitä-ketjussa jo ehdin kertoa ja kalkittu myös. kaukalot on peitelty paksulti heinäkuun lopulla talteen pistetyllä kuivalla heinäsilpulla. (syksyn säistä riipuu, vaihdanko kuivan silpun vielä ihan tuoreeseen, niin kuin tein viime vuonna.)
keskiviikkona haketan kesän ja syksyn aikana kertyneet oksat ja sillä silpulla katan kasvimaan polut taas siisteiksi ja kuiviksi ja miellyttäviksi kulkea.
+ Kommentoi (0 kpl)
syksy I (osa 1)
tiistai, 9. syyskuuta 2008
on se saapunut... eilen kun sade taas kerran alkoi piiskaamaan pihaani, nostin pelakuut (vasta ne ovat kuukauden verran kukkineet:-)), ihmekukan (paksussa saviruukussa 25 litraa märkää multaa ja metrinen kasvi, mutta siirtyi vanhuksen voimilla vielä:-)) ja puskan alta löytyneen muratin kuistille suojaan. kukkivat siinä melkein kuukauden vielä kauniisti, toivon minä.
syystöitten teko saattaa jäädä vähiin, jos ei yläkerrassa muisteta laittaa kraanaa sulki. ei ole mukava touhuta pihassa, kun koko ajan kastuu ja palelee. - pakolliset vaan teen. - sadonkorjuutakin tänä katovuonna vielä riitää: keltainenkaneli on puussa, mustamarja-aroniat puskassa, perunat nostamatta, puna- ja kultajuurta ja porkkanaa vähän vielä maassa. toinen pakollinen tehtävä on maanparannustyöt: loppukuusta tulee hevonhyvää. kasvimaan kaukalot saavat silloin kunnon runsukäännön ja kalkituksen ja heinäpeiton päällensä. kesällä säkitettyä heinäsilppua on. tuorretta ei pääse leikkaamaan, jos eivät ilmat kuivu.
tiistai, 9. syyskuuta 2008
on se saapunut... eilen kun sade taas kerran alkoi piiskaamaan pihaani, nostin pelakuut (vasta ne ovat kuukauden verran kukkineet:-)), ihmekukan (paksussa saviruukussa 25 litraa märkää multaa ja metrinen kasvi, mutta siirtyi vanhuksen voimilla vielä:-)) ja puskan alta löytyneen muratin kuistille suojaan. kukkivat siinä melkein kuukauden vielä kauniisti, toivon minä.
syystöitten teko saattaa jäädä vähiin, jos ei yläkerrassa muisteta laittaa kraanaa sulki. ei ole mukava touhuta pihassa, kun koko ajan kastuu ja palelee. - pakolliset vaan teen. - sadonkorjuutakin tänä katovuonna vielä riitää: keltainenkaneli on puussa, mustamarja-aroniat puskassa, perunat nostamatta, puna- ja kultajuurta ja porkkanaa vähän vielä maassa. toinen pakollinen tehtävä on maanparannustyöt: loppukuusta tulee hevonhyvää. kasvimaan kaukalot saavat silloin kunnon runsukäännön ja kalkituksen ja heinäpeiton päällensä. kesällä säkitettyä heinäsilppua on. tuorretta ei pääse leikkaamaan, jos eivät ilmat kuivu.
+ Kommentoi (2 kpl)
syksy I (osa 2)
tiistai, 9. syyskuuta 2008
oikeastaan haikeana olen, kun päätin, että kompostin kanssa muutan "aikataulua". en enää tyhjää valmista kompostia nyt syksyllä. jää pois kompostimullan varastointi. se on aika rankkaa kärräystä/kantamista riippuen siitä, mihin varastoin. ja kun tilastakin on pienellä pihalla puute. otan valmista kompostia vain esim talvivalkosipuleiden peittelemiseen, mutta muuten tyhjennän kehikon vasta keväällä, kun saan mullan suoraan oikeille paikoilleen. - haikeus syntyy siitä, että puutarhatöistä mieluisinta minulle on aina ollut kompostin värkkääminen:-) semmoisen ison hienon täytekakun kasaaminen erilaisista hyvistä aineksista kuulaan kirkkaana raikkaana syyspäivänä. eri vuosina erilaisista; mielikuvitusta saa käyttää. kun kasa sitten on valmis, peitelty heinänutulla ja muovinkappaleella päältä päin, tunnen itseni oikein rikkaaksi. ja kun sitten parin viikon päästä kasa on vajunnut 1/3 pienemmäksi, tiedän, että taas olen osannut tehdä kaiken oikein ja hyvin ja että vuoden päästä minut palkitaan upealla ravinteikkaalla, kuohkealla mullalla, jolla pystyn pitämään pihani maan terveenä ja tuottavana.
tiistai, 9. syyskuuta 2008
oikeastaan haikeana olen, kun päätin, että kompostin kanssa muutan "aikataulua". en enää tyhjää valmista kompostia nyt syksyllä. jää pois kompostimullan varastointi. se on aika rankkaa kärräystä/kantamista riippuen siitä, mihin varastoin. ja kun tilastakin on pienellä pihalla puute. otan valmista kompostia vain esim talvivalkosipuleiden peittelemiseen, mutta muuten tyhjennän kehikon vasta keväällä, kun saan mullan suoraan oikeille paikoilleen. - haikeus syntyy siitä, että puutarhatöistä mieluisinta minulle on aina ollut kompostin värkkääminen:-) semmoisen ison hienon täytekakun kasaaminen erilaisista hyvistä aineksista kuulaan kirkkaana raikkaana syyspäivänä. eri vuosina erilaisista; mielikuvitusta saa käyttää. kun kasa sitten on valmis, peitelty heinänutulla ja muovinkappaleella päältä päin, tunnen itseni oikein rikkaaksi. ja kun sitten parin viikon päästä kasa on vajunnut 1/3 pienemmäksi, tiedän, että taas olen osannut tehdä kaiken oikein ja hyvin ja että vuoden päästä minut palkitaan upealla ravinteikkaalla, kuohkealla mullalla, jolla pystyn pitämään pihani maan terveenä ja tuottavana.
+ Kommentoi (0 kpl)
kesä IV
maanantai, 1. syyskuuta 2008
kesä 2008 = muk(t)a-kesä kesti meillä sitten 12.6. iltapäivästä, kun edellispäivänä sataneet rakeet vihdoin sulivat, tämän päivän 1.9. aamuyön tunteihin, kun pakkanen hiipi joelta pihoillemme.
vaikka noita päiviä ei kovin montaa ollut, taidan jättää laskematta, kuinka "pitkä" kesämme oli. (onko 80 vrk? laskisiko joku tarkemmin?)
eipähän tuolle mitään muuta voi, kuin päivitellä. kiukuttelu ja harmistus ei auta mitään. - iso osa semmoisista, joista olen tottunut hyvän sadon saamaan, jää nyt saamatta. peruna kuitenkin kasvoi viileän sään ansiosta hienosti, talvivalkosipuli ei koskaan petä, syksykylvö pelasti ilmeisesti porkkanasadon: taimet olivat kesäkuussa jo niin tuhteja, että pärjäsivät rakeille. punajuurien pikkutaimet silppuuntuivat. ihan muutama vain säilyi hengissä. pari borsch-keittoa taidan saada.
parsa ja köynnöspinaatti ehtivät tuottaa sadon ennen katastrofia. niissä ei valittamista. - viinimarjoja, mansikoita ja vadelmia tuli kohtuudella. omenia ja luumuja tulee koko ajan melkeinpä kohtuuttomasti. onneksi kylän ihan joka pihalla ei ole omenapuita, niin että ohikulkijoille pystyy aina välillä sujauttamaan pesuvadillisen verran ylijäämää.
maanantai, 1. syyskuuta 2008
kesä 2008 = muk(t)a-kesä kesti meillä sitten 12.6. iltapäivästä, kun edellispäivänä sataneet rakeet vihdoin sulivat, tämän päivän 1.9. aamuyön tunteihin, kun pakkanen hiipi joelta pihoillemme.
vaikka noita päiviä ei kovin montaa ollut, taidan jättää laskematta, kuinka "pitkä" kesämme oli. (onko 80 vrk? laskisiko joku tarkemmin?)
eipähän tuolle mitään muuta voi, kuin päivitellä. kiukuttelu ja harmistus ei auta mitään. - iso osa semmoisista, joista olen tottunut hyvän sadon saamaan, jää nyt saamatta. peruna kuitenkin kasvoi viileän sään ansiosta hienosti, talvivalkosipuli ei koskaan petä, syksykylvö pelasti ilmeisesti porkkanasadon: taimet olivat kesäkuussa jo niin tuhteja, että pärjäsivät rakeille. punajuurien pikkutaimet silppuuntuivat. ihan muutama vain säilyi hengissä. pari borsch-keittoa taidan saada.
parsa ja köynnöspinaatti ehtivät tuottaa sadon ennen katastrofia. niissä ei valittamista. - viinimarjoja, mansikoita ja vadelmia tuli kohtuudella. omenia ja luumuja tulee koko ajan melkeinpä kohtuuttomasti. onneksi kylän ihan joka pihalla ei ole omenapuita, niin että ohikulkijoille pystyy aina välillä sujauttamaan pesuvadillisen verran ylijäämää.
+ Kommentoi (0 kpl)
[riviä: 6kpl, [kt] sivu: 1]
