Päiväkirjojen etusivu | Omat päiväkirjat | Lisää suosikkeihin | Tulosta |  |
mai-leen tarinointia kateviljelystä/ehkä myöhemmin muustakin
|
lasitettu parveke XXVI
perjantai, 26. marraskuuta 2010
se sitten loppui kesäsesonki parvekkeella viime yöhön. pakkasta -7.4°C eikä kirkkaalta taivaalta paistava aurinko ole tänään jaksanut nostaa lämpöä kuin +2.5°C:een. onneksi edes tuohon, niin sormia palelluttamatta pystyi rapsimaan kelloköynnöksen kolmimetriset varret biojätteisiin, irrottelemaan penkin alle kesällä rakennetun ampiaispesän ja käpyttämään zilga- ja murattiruukut monenkertaiseen kuplamuoviin. persilja on saanut toki pakkasvaurioita myös, mutta kelpaa siitä vielä ainakin tänään leikellä päivän siskonmakkarasoppaan höystettä.
kuivakukkakopallinen (komeaamaksaruohoa jo viime syksynä kerättyä; edelleen ihan hienona) ja kynttilälyhty ja kahdenlaiset tuikkukipot ja kynttilänjalka saavat koristaa parveketta talven ajan. mielialan ja viitseliäisyyden mukaan illalla syttyy joko parvekkeen lampuista jompi kumpi tai molemmat (toinen vain, jos lämmitin tarvitaan; pistokkeita on vain kaksi), kynttilät joko kaikki tai osa, yksikseen tai yhdessä lamppujen kanssa.- semmoista iltaa ei ole tainnut olla kertaakaan, että parveke olisi ollut ihan pimeänä koko illan, jos itse olen kotona ollut.
perjantai, 26. marraskuuta 2010
se sitten loppui kesäsesonki parvekkeella viime yöhön. pakkasta -7.4°C eikä kirkkaalta taivaalta paistava aurinko ole tänään jaksanut nostaa lämpöä kuin +2.5°C:een. onneksi edes tuohon, niin sormia palelluttamatta pystyi rapsimaan kelloköynnöksen kolmimetriset varret biojätteisiin, irrottelemaan penkin alle kesällä rakennetun ampiaispesän ja käpyttämään zilga- ja murattiruukut monenkertaiseen kuplamuoviin. persilja on saanut toki pakkasvaurioita myös, mutta kelpaa siitä vielä ainakin tänään leikellä päivän siskonmakkarasoppaan höystettä.
kuivakukkakopallinen (komeaamaksaruohoa jo viime syksynä kerättyä; edelleen ihan hienona) ja kynttilälyhty ja kahdenlaiset tuikkukipot ja kynttilänjalka saavat koristaa parveketta talven ajan. mielialan ja viitseliäisyyden mukaan illalla syttyy joko parvekkeen lampuista jompi kumpi tai molemmat (toinen vain, jos lämmitin tarvitaan; pistokkeita on vain kaksi), kynttilät joko kaikki tai osa, yksikseen tai yhdessä lamppujen kanssa.- semmoista iltaa ei ole tainnut olla kertaakaan, että parveke olisi ollut ihan pimeänä koko illan, jos itse olen kotona ollut.
+ Kommentoi (0 kpl)
syksy XIII
tiistai, 23. marraskuuta 2010
olkoon syksy vielä, vaikka ulkona onkin jo ihan talvi. - sain aamulla niin reilun happihyppelyn mökkireissulla, että lounaan jälkeen maittoi uni.
sääennusteet lupaavat runsasta lumentuloa ja kohtuullista pakkasta. varovaisena kävin tänään vähän lumen aikaan kylvämässä porkkanan ja tillin. ensin piti luoda lumet penkkien päältä lapiolla ja harjalla. maa oli vain osaksi jäässä, siksi vakoja oli helppo vielä entrata. siemenet lumihyhmäiseen maahan ja ämpäristä kuivaa sulaa hiekkaa päälle. alle kymmen senttinen lumi ei vielä mennyt saappaan suusta sisään.
ihan en usko, että talvi meille vielä tätä vauhtia tulee. sula maa merkitsee yleensä sitä, että paksukin lumikerros vielä ehtii haihtua. siltä varalta, että tästä ei tule normaali pk-seudun eipäs-juupas talvi, on nyt sitten tärkeimmät asiat hoidettuina.
vauvalan ja lastentarhan ja yrttien päälle levittelin havut. männyn oksat tuuppasin zilgojen juurille. vahvan havusilppukatteen alla maa oli ihan sula vielä; ei tarvinnut hakea työkalua reikien tekoon.
varjostusrätit ja -rievut jätin vielä levittämättä. lumi pääsee kinostumaan köynnösten juurille ja se suojaa paremmin kuin mikään muu.
linnut saivat lisää auringonkukkaa ja talipalloja mutta vasta bussipysäkille tassutellessani muistin, että hiiribaari jäi kattamatta. siellä sitten melskataan vajassa ensi viikko...
neljän annoksen verran keppisopan aineksi otin reppuun. tyylikäs musta jätepussi roikkuu parvekkeella ovenrivassa. loppuviikolla teen taas seuraavan satsin.
parvekkeen zilga on edelleen leikkaamatta ja saa ollakin. ihan muutamana yönä on vasta ollut lämpö pakkasella (-1.6°C minimi). kelloköynnös on viffeä vielä, persiljaa saa leikata lautaselle päivittäin.
kelloköynnöksen pistokkaille ei oikein hyvää kuulu: purkkiin = multaan laitetuista 3/4 elää, pullossa = vedessä on enää 1/4 hengissä...
tiistai, 23. marraskuuta 2010
olkoon syksy vielä, vaikka ulkona onkin jo ihan talvi. - sain aamulla niin reilun happihyppelyn mökkireissulla, että lounaan jälkeen maittoi uni.
sääennusteet lupaavat runsasta lumentuloa ja kohtuullista pakkasta. varovaisena kävin tänään vähän lumen aikaan kylvämässä porkkanan ja tillin. ensin piti luoda lumet penkkien päältä lapiolla ja harjalla. maa oli vain osaksi jäässä, siksi vakoja oli helppo vielä entrata. siemenet lumihyhmäiseen maahan ja ämpäristä kuivaa sulaa hiekkaa päälle. alle kymmen senttinen lumi ei vielä mennyt saappaan suusta sisään.
ihan en usko, että talvi meille vielä tätä vauhtia tulee. sula maa merkitsee yleensä sitä, että paksukin lumikerros vielä ehtii haihtua. siltä varalta, että tästä ei tule normaali pk-seudun eipäs-juupas talvi, on nyt sitten tärkeimmät asiat hoidettuina.
vauvalan ja lastentarhan ja yrttien päälle levittelin havut. männyn oksat tuuppasin zilgojen juurille. vahvan havusilppukatteen alla maa oli ihan sula vielä; ei tarvinnut hakea työkalua reikien tekoon.
varjostusrätit ja -rievut jätin vielä levittämättä. lumi pääsee kinostumaan köynnösten juurille ja se suojaa paremmin kuin mikään muu.
linnut saivat lisää auringonkukkaa ja talipalloja mutta vasta bussipysäkille tassutellessani muistin, että hiiribaari jäi kattamatta. siellä sitten melskataan vajassa ensi viikko...
neljän annoksen verran keppisopan aineksi otin reppuun. tyylikäs musta jätepussi roikkuu parvekkeella ovenrivassa. loppuviikolla teen taas seuraavan satsin.
parvekkeen zilga on edelleen leikkaamatta ja saa ollakin. ihan muutamana yönä on vasta ollut lämpö pakkasella (-1.6°C minimi). kelloköynnös on viffeä vielä, persiljaa saa leikata lautaselle päivittäin.
kelloköynnöksen pistokkaille ei oikein hyvää kuulu: purkkiin = multaan laitetuista 3/4 elää, pullossa = vedessä on enää 1/4 hengissä...
+ Kommentoi (0 kpl)
syksy XII
perjantai, 5. marraskuuta 2010
eipä paljon komeampaa syyspäivää voisi toivoa kuin tänään oli. lupaavat yöpakkasten alkavan. niinpä sitten kävin haravoimassa pihapoluilta viimeiset pudonneet lehdet, ennen kuin jämähtävät maahan kiinni.
naapurit olivat samalla asialla. haravien suihketta kuului monelta pihalta:-)
räystään alle parkeeratussa kottikärryssä pesin vielä saappaani ja lehtiharavan ennen kuin kippasin veden tuijan juurelle ja kumosin kärryn talvisäilöön. kesäsäilöstä kaivoin esiin pakkaspeitteet ja vanhat risat lakanat. talven/kevään suojaukset/varjostukset saavat vielä odottaa. en ollenkaan usko, että vaikka viisi seuraavaa yötä olisikin pienesti pakkasella, etteikö meillä taas mennä suojan puolelle ja reilusti. puutarhailu ei vieläkään ole tältä vuodelta ohi, kun porkkanan ja tillin kylvö on odotuslistalla. parsan ja maa-artisokan varret ja yrtitkin olivat vielä viffeinä. odotan niiden tuleentumista ennen kuin tartun saksiin.
oravan kestävää lintulautaa me emme sitten saaneet aikaiseksi, vaikka kaksi viisasta päätä lyötiin yhteen. viime kerralla käydessäni löysin pahalaisen itse teosta: jollain konstilla se oli onnistunut selviytymään peltitörpön reunalle, piti peltikantta päällään ylhäällä ja syödä mussutti juuri täyttämästäni säiliöstä auringonkukkaa. en oikein voinut suuttuakaan; niin ovela oli temppunsa. - tein sitten saman tälle siemensäiliölle kuin olin tehnyt talipallotelineellekin. laitoin ison muoviruukun kumolleen roikkumaan säiliön päälle. näyttäisi, ettei enää onnistu ovela oravakaan. koko elukkaa ei tänään enää näkynyt, vaikka tiistaina vielä vilisteli pihamännyssä. tali- ja sinitiaisia on sitäkin enemmän. - samoin on hiiriä/myyriä, vaikka niitä en nähnyt. hiiribaarin antimet kuitenkin häviävät joka käyntikerran välillä.
perjantai, 5. marraskuuta 2010
eipä paljon komeampaa syyspäivää voisi toivoa kuin tänään oli. lupaavat yöpakkasten alkavan. niinpä sitten kävin haravoimassa pihapoluilta viimeiset pudonneet lehdet, ennen kuin jämähtävät maahan kiinni.
naapurit olivat samalla asialla. haravien suihketta kuului monelta pihalta:-)
räystään alle parkeeratussa kottikärryssä pesin vielä saappaani ja lehtiharavan ennen kuin kippasin veden tuijan juurelle ja kumosin kärryn talvisäilöön. kesäsäilöstä kaivoin esiin pakkaspeitteet ja vanhat risat lakanat. talven/kevään suojaukset/varjostukset saavat vielä odottaa. en ollenkaan usko, että vaikka viisi seuraavaa yötä olisikin pienesti pakkasella, etteikö meillä taas mennä suojan puolelle ja reilusti. puutarhailu ei vieläkään ole tältä vuodelta ohi, kun porkkanan ja tillin kylvö on odotuslistalla. parsan ja maa-artisokan varret ja yrtitkin olivat vielä viffeinä. odotan niiden tuleentumista ennen kuin tartun saksiin.
oravan kestävää lintulautaa me emme sitten saaneet aikaiseksi, vaikka kaksi viisasta päätä lyötiin yhteen. viime kerralla käydessäni löysin pahalaisen itse teosta: jollain konstilla se oli onnistunut selviytymään peltitörpön reunalle, piti peltikantta päällään ylhäällä ja syödä mussutti juuri täyttämästäni säiliöstä auringonkukkaa. en oikein voinut suuttuakaan; niin ovela oli temppunsa. - tein sitten saman tälle siemensäiliölle kuin olin tehnyt talipallotelineellekin. laitoin ison muoviruukun kumolleen roikkumaan säiliön päälle. näyttäisi, ettei enää onnistu ovela oravakaan. koko elukkaa ei tänään enää näkynyt, vaikka tiistaina vielä vilisteli pihamännyssä. tali- ja sinitiaisia on sitäkin enemmän. - samoin on hiiriä/myyriä, vaikka niitä en nähnyt. hiiribaarin antimet kuitenkin häviävät joka käyntikerran välillä.
+ Kommentoi (0 kpl)
[riviä: 3kpl, [kt] sivu: 1]
