kesä XIX
keskiviikko, 10. heinäkuuta 2013
ensin se ei meinannut tulla ollenkaan ja sitten se menee vauhdilla ohi. - tämmöinen on ilmeisesti vuoden kulku teillä pohjoisessa joka vuosi: kasvu nopeata ja kiihkeätä, sitten kun se alkuun pääsee.
kaikkea en ole edes ehtinyt seurata, mutta esim juhannusruusu kukki toukukuun lopulla. kaikkien kukkien kukinta loppui perin lyhyeen. nyt jo ovat päivänliljat lakastuneet, samoin pionit. syyshohdekukka kauneimmillaan heinäkuussa.
avomaankurkku, jonka satoa yleensä saan alkaa keräämään elokuun alussa, tekee kurkkuja nyt jo. ensimmäiset porkkanat ja kesäkurpitsat olen syönyt. juhannusperunat taitavat olla ainoat aikataulussa pysyneet.
punaiset viinimarjat ovat poimittavissa ensi viikolla, vadelmat aloittavat myös, mansikat on poimittu (viime syksynä uusittu penkki ei kovin runsasta satoa vielä antanut mutta pariksi viikoksi riitti aamiaispöytään herkkua).
outoja ovat nämä viimeisimmät vuodet olleet paksuine lumipeitteineen ja roudattomine talvineen, kun parikymmentä vuotta ehti viljellä pihaansa semmoisten eipäs-juupas talvien kanssa. - jokainen maahan syksyllä jäänyt peruna alkaa kasvaa keväällä (vielä en kuitenkaan ole uskaltautunut niin kuin jo uhkasin, istuttamaan perunaa syksyllä) ja talvivalkosipuleiden itusilmut elävät kaksi kasvukautta talvessa; taas ovat tehneet kurjenkaulat (leikkelin jo pois ne) ja jakautuneet pieniksi kynsiksi.

+ Kommentoi (0 kpl)