Päiväkirjojen etusivu | Omat päiväkirjat | Lisää suosikkeihin | Tulosta |  |
mai-leen tarinointia kateviljelystä/ehkä myöhemmin muustakin
|
tonttu ei pysy ikkunan takana:_)
keskiviikko, 11. joulukuuta 2013
adblockplus on ollut aikalailla kauan koneellani. - jossakin välissä se uusittiin niin että entiset suodatinasetukset nollautuivat (itse asiassa muistan sen ajan hyvinkin: joulukuun alku 2010, kun silloin kävi näin *minulta edelleenkin puuttuu niin roskakori, kuin muokkausnappikin...* - ihan noin tehokasta suodatusta ei parane tehdä:_)
silloin laitoin ihan käsipelillä 11 suodatinta, että sain mainokset, tilastojen kerääjät etc pois. ihan nätisti paikoillaan olevat stillikuvatkin ovat liian räikeitä minun makuuni. hyppivät/vierivät/välkkyvät mainokset aiheuttavat migreenin. hyvästä säryn vievästä estolääkityksestä huolimatta en halua katsella sahalaitaa silmissäni.
onnistuin ilmeisesti aika hyvin kolme vuotta sitten suodatuslistani kanssa, koska se tehokkaasti on jatkossa päivittynyt niin ettei mainoksia ole tarvinnut sivuilla katsella.
muutaman uuden suotimen olen ihan manuaalisti lisännyt jälkeen päin ja klik-klikkaamalla aina kun on ollut *estä*-korvake tarjolla. (chatinkin taisin sillä poistaa, kun en tykännyt hutihuitaisuistani.)
ja viimeksi nyt sitten tuon tonttuilijan; en minä niitä 24 tonttua kuitenkaan saisi kerätyksi eikä minulla varmalla olisi onnea arvonnassa:-)
kokeilin muuten - iltasanomat, jossa on tuhottomasti mainoksia, avautuu noin 5 sekunnissa mainoksettomassa ja tilastoja keräämättömässä firefoxissa. operassa, jossa suodattimia ei ole, avautuminen kesti 1 min 30 sek.
en ollut koskaan tuota kokeillut enkä varmasti tee toista kertaa. ero on suorastaan järkyttävä.
eiväthän nuo tarkkoja aikoja ole, kun ajanotto tapahtui vanhalla vekkarilla eikä hienolla sekunttikellolla mutta sen verran tarkat kuitenkin, että adblockplussan koneelle laittamiseen, kohtuullisten itselle mukavien suodatusasetusten rakenteluun menevä aika tulee aikasta nopeasti säästetyksi.
keskiviikko, 11. joulukuuta 2013
adblockplus on ollut aikalailla kauan koneellani. - jossakin välissä se uusittiin niin että entiset suodatinasetukset nollautuivat (itse asiassa muistan sen ajan hyvinkin: joulukuun alku 2010, kun silloin kävi näin *minulta edelleenkin puuttuu niin roskakori, kuin muokkausnappikin...* - ihan noin tehokasta suodatusta ei parane tehdä:_)
silloin laitoin ihan käsipelillä 11 suodatinta, että sain mainokset, tilastojen kerääjät etc pois. ihan nätisti paikoillaan olevat stillikuvatkin ovat liian räikeitä minun makuuni. hyppivät/vierivät/välkkyvät mainokset aiheuttavat migreenin. hyvästä säryn vievästä estolääkityksestä huolimatta en halua katsella sahalaitaa silmissäni.
onnistuin ilmeisesti aika hyvin kolme vuotta sitten suodatuslistani kanssa, koska se tehokkaasti on jatkossa päivittynyt niin ettei mainoksia ole tarvinnut sivuilla katsella.
muutaman uuden suotimen olen ihan manuaalisti lisännyt jälkeen päin ja klik-klikkaamalla aina kun on ollut *estä*-korvake tarjolla. (chatinkin taisin sillä poistaa, kun en tykännyt hutihuitaisuistani.)
ja viimeksi nyt sitten tuon tonttuilijan; en minä niitä 24 tonttua kuitenkaan saisi kerätyksi eikä minulla varmalla olisi onnea arvonnassa:-)
kokeilin muuten - iltasanomat, jossa on tuhottomasti mainoksia, avautuu noin 5 sekunnissa mainoksettomassa ja tilastoja keräämättömässä firefoxissa. operassa, jossa suodattimia ei ole, avautuminen kesti 1 min 30 sek.
en ollut koskaan tuota kokeillut enkä varmasti tee toista kertaa. ero on suorastaan järkyttävä.
eiväthän nuo tarkkoja aikoja ole, kun ajanotto tapahtui vanhalla vekkarilla eikä hienolla sekunttikellolla mutta sen verran tarkat kuitenkin, että adblockplussan koneelle laittamiseen, kohtuullisten itselle mukavien suodatusasetusten rakenteluun menevä aika tulee aikasta nopeasti säästetyksi.
+ Kommentoi (3 kpl)
talvi XVII
torstai, 5. joulukuuta 2013
olipahan sää:-) aamulla mennessä nouseva aurinko häikäisi silmiä. siinä vaiheessa kun olin kylvänyt puolet porkkanasta, humahti taivas mustaksi ja lunta rupesi tuiskuttamaan sakeasti. sitä sitten kesti sen aikaa, että loputkin porkkanat ja tillin sain kylvetyiksi ja havut ja rätit levitetyiksi yrttien, mahonian, kultasateen, hevoskastanjan ja zilgojen peitoiksi.
sisään kun menin aurinko tuli esiin ja pysyi näkösällä siihen asti, että ehdin tassutella bussipysäkille. sitten taas alkoi pyryttämään. onneksi pysäkillä on katos, ei tarvinnut tuiskussa värjötellä. ihan lyhyt oli tuisku ja taas paistoi, kun kotiin lopulta pääsin kioskin ja kaupan kautta. (en pystynyt vastustamaan: ärrällä oli nätillä punaisella nauhalla sidottu aina neljä isoa fazerin suklaalevyä yhteen ja pinottu niitä kassojen viereen tyrkylle á 10 €. viffeät kuulat ja suklaakonvehtitkin jo ostin, kun halvalla sai. lujana pitää pysyä, etten joudu ostamaan uutta satsia ennen joulua…)
minun puolestani saa talvi tulla (ja tulee se näemmä: päivän kolmas lumipyry alkoi jo:-)) – enää ei ole kuin kuplamuovi- ja sanomalehtipeittojen asetteleminen parvekkeelle tekemättä.
sisällä jatkuu kesä: zilga-risut viheriöivät ikkunalaudalla ja tomaatti kasvaa keittiön pöydällä.
mökillä on muu vielä hengissä paitsi basilika; sen ruukun tyhjäsin tänään kompostiastiaan.
torstai, 5. joulukuuta 2013
olipahan sää:-) aamulla mennessä nouseva aurinko häikäisi silmiä. siinä vaiheessa kun olin kylvänyt puolet porkkanasta, humahti taivas mustaksi ja lunta rupesi tuiskuttamaan sakeasti. sitä sitten kesti sen aikaa, että loputkin porkkanat ja tillin sain kylvetyiksi ja havut ja rätit levitetyiksi yrttien, mahonian, kultasateen, hevoskastanjan ja zilgojen peitoiksi.
sisään kun menin aurinko tuli esiin ja pysyi näkösällä siihen asti, että ehdin tassutella bussipysäkille. sitten taas alkoi pyryttämään. onneksi pysäkillä on katos, ei tarvinnut tuiskussa värjötellä. ihan lyhyt oli tuisku ja taas paistoi, kun kotiin lopulta pääsin kioskin ja kaupan kautta. (en pystynyt vastustamaan: ärrällä oli nätillä punaisella nauhalla sidottu aina neljä isoa fazerin suklaalevyä yhteen ja pinottu niitä kassojen viereen tyrkylle á 10 €. viffeät kuulat ja suklaakonvehtitkin jo ostin, kun halvalla sai. lujana pitää pysyä, etten joudu ostamaan uutta satsia ennen joulua…)
minun puolestani saa talvi tulla (ja tulee se näemmä: päivän kolmas lumipyry alkoi jo:-)) – enää ei ole kuin kuplamuovi- ja sanomalehtipeittojen asetteleminen parvekkeelle tekemättä.
sisällä jatkuu kesä: zilga-risut viheriöivät ikkunalaudalla ja tomaatti kasvaa keittiön pöydällä.
mökillä on muu vielä hengissä paitsi basilika; sen ruukun tyhjäsin tänään kompostiastiaan.
+ Kommentoi (0 kpl)
lasitettu parveke XXXV ps x 1
sunnuntai, 3. marraskuuta 2013
yllyttivät eltsu ja siho eilen minutkin talvivalkosipulin istutukseen:-) - silloin illalla myöhään pimeällä ei enää voinut mutta nyt aamulla paksusta sumusta huolimatta parvekkeella näki tehdä hommia. harmitti vähän kun tomaatti piti saksia vallan pois, että sai tvs:t mahtumaan multaan. viimeisen tertun leikkasin talteen, saa kypsyä loppuun keittiön pöydällä. sen satoa edelleen tuottaneen miniluumun persolla olinkin istutusta siirtänyt. ja senkin takia, ettei parvekkeella ole lämpö kunnolla pudonnut vielä edes viiteen asteeseen. kun en ole ennen yrittänyt siellä tvs:iä viljellä, en yhtään tiedä, miten käy. kokeilua taas...
nämä olivat ranskalaiset thermidromet = varsi-itusilmuiset, jotka haluan pitää erillään mökin aleksandrasta. jos ne kasvamaan suostuvat niin yhdeksän sipulia ja - toivottavasti - 16 yksikyntistä olisi ensi kesän sato. en yhtään ole tykännyt siitä, että itusilmut kasvavat kaksi kautta yhden talven aikana; tekevät pientä sipulia eivätkä isoa yksikyntistä.
samaa vauhtia sitten leikkelin parvekkeen zilgan. kerran näinkin päin; mökillä ovat vielä leikkaamatta. hyvin oli kesän aikana vahvaa versoa kasvattanut ja hyvin on jo tuleentunut/lehtensä pudottanut. viisi oksanpätkää laitoin viffeeseen pulloon. ensimmäinen syksy vissiin yli kymmeneen vuoteen, kun en laita zilgan risuja maitopurkkeihin tekemään taimia. kukaan ei enää tarvitse taimia ts entiset ovat hyvin kasvaneet.
ruohosipulit, basilika ja persilja saivat kastelun ja pyynnön, että vielä pitkään antaisivat makua aterioilleni:-)
ps 22.11. - hankalin varmaan antaa minulle luvan siteerata hänen hienoa *paluumatkalla unholasta*-blogiaan tämän – taas kerran - mieleenpainuvan illan päätteeksi-> ” Ystäväni sanoi, etten voi olla masentunut koska näen niin paljon hauskuutta arjessani. Voi kyllä, sanoi psykologi. Masentuneet ihmiset nauravat paljon. Se on selviytymiskeino.”
nämä taas ovat kopioita omasta tekstistäni:_)
"tämmöisellä isolla ja laajalla ja ah niin monimuotoisella saa aina välillä tervetulleen muistutuksen omasta todellisesta koostaan; kun rakentaa itselleen pienen kolosen ja kutsuu sinne vain samanmielisiä, on "iso-olo" itsellä:-)"
tuo kannattaa käydä lukemassa; aiheena sama pieni kolonen, josta puhuin->
"Tyhmyys tiivistyy Facebookissa"
9.12.2010
Jussi Pullinen
Helsingin Sanomat
sunnuntai, 3. marraskuuta 2013
yllyttivät eltsu ja siho eilen minutkin talvivalkosipulin istutukseen:-) - silloin illalla myöhään pimeällä ei enää voinut mutta nyt aamulla paksusta sumusta huolimatta parvekkeella näki tehdä hommia. harmitti vähän kun tomaatti piti saksia vallan pois, että sai tvs:t mahtumaan multaan. viimeisen tertun leikkasin talteen, saa kypsyä loppuun keittiön pöydällä. sen satoa edelleen tuottaneen miniluumun persolla olinkin istutusta siirtänyt. ja senkin takia, ettei parvekkeella ole lämpö kunnolla pudonnut vielä edes viiteen asteeseen. kun en ole ennen yrittänyt siellä tvs:iä viljellä, en yhtään tiedä, miten käy. kokeilua taas...
nämä olivat ranskalaiset thermidromet = varsi-itusilmuiset, jotka haluan pitää erillään mökin aleksandrasta. jos ne kasvamaan suostuvat niin yhdeksän sipulia ja - toivottavasti - 16 yksikyntistä olisi ensi kesän sato. en yhtään ole tykännyt siitä, että itusilmut kasvavat kaksi kautta yhden talven aikana; tekevät pientä sipulia eivätkä isoa yksikyntistä.
samaa vauhtia sitten leikkelin parvekkeen zilgan. kerran näinkin päin; mökillä ovat vielä leikkaamatta. hyvin oli kesän aikana vahvaa versoa kasvattanut ja hyvin on jo tuleentunut/lehtensä pudottanut. viisi oksanpätkää laitoin viffeeseen pulloon. ensimmäinen syksy vissiin yli kymmeneen vuoteen, kun en laita zilgan risuja maitopurkkeihin tekemään taimia. kukaan ei enää tarvitse taimia ts entiset ovat hyvin kasvaneet.
ruohosipulit, basilika ja persilja saivat kastelun ja pyynnön, että vielä pitkään antaisivat makua aterioilleni:-)
ps 22.11. - hankalin varmaan antaa minulle luvan siteerata hänen hienoa *paluumatkalla unholasta*-blogiaan tämän – taas kerran - mieleenpainuvan illan päätteeksi-> ” Ystäväni sanoi, etten voi olla masentunut koska näen niin paljon hauskuutta arjessani. Voi kyllä, sanoi psykologi. Masentuneet ihmiset nauravat paljon. Se on selviytymiskeino.”
nämä taas ovat kopioita omasta tekstistäni:_)
"tämmöisellä isolla ja laajalla ja ah niin monimuotoisella saa aina välillä tervetulleen muistutuksen omasta todellisesta koostaan; kun rakentaa itselleen pienen kolosen ja kutsuu sinne vain samanmielisiä, on "iso-olo" itsellä:-)"
tuo kannattaa käydä lukemassa; aiheena sama pieni kolonen, josta puhuin->
"Tyhmyys tiivistyy Facebookissa"
9.12.2010
Jussi Pullinen
Helsingin Sanomat
+ Kommentoi (0 kpl)
syksy XXIV 3 x ps
tiistai, 22. lokakuuta 2013
...kylmää on öisin ollut niin, että syksy meinaa talveksi väkisin kääntyä. - nyt on kuitenkin luvassa 10+ asteita ja vesisateita. luotan siihen, että syksy loppuviikosta taas jatkuu. jos ei jatku niin minulta jää paljon hommia puolitiehen. joudun perumaan sen *syksyllä perunat maahan*-uhoamisenkin, kun pitäisi vielä vähän maansiirtotöitä päästä tekemään, muuten ei onnistu.
tänään oli vuorossa puuceepöntön ja linnunpönttöjen tyhjäys. niin monta pakkasyötä jo ollut, ettei tarvinnut pelätä lintukirppujen hyökkäyksiä. isoon pönttöön laitoin pohjalle kekkilän hajusieppoa ja pikkupönttöihin kutterinpurua, jota viime syksynä - annaw:n neuvosta - ostin pienen pussukallisen eläinkaupasta.
luumusta katkoin ylimääräisiä oksia ja juurivesoja. verkotin sen ja toisen omenapuuni. se muuten niin kelju työ = pupuverkkojen pystytys tuntui ihan helpolta kun suosiolla päätin, että ison puun verkotan sitten vasta seuraavalla kerralla. sitä on ollut pakko oppia, ettei vanha enää jaksa eikä saa edes yrittää tehdä kerralla kovin montaa urakkaa.
kylälle on tänä kesänä hankittu kunnollinen tehokas haketin (= avantin "lisäosa"), jolla saa kymmensenttiseen asti puutavaraa pieneksi. syntyvä hake on mukavan krouvia. uskoisin, että kestää paljon paremmin muhjuuntumatta kuin se hieno hake, jota pikkuisista (4 cm) hakettimista tulee. parin kuution verran herrat olivat muuten kaatopaikalle vietävää oksaa/runkoa silpunneet, ja siitä sai kukin käydä ottamassa niin paljon kuin tarvitsi. itse hain sen verran, että kasvimaan polut saivat taas maanparannustöiden jälkeen puhtaan uuden pinnan. itse asiassa kaksi polun pätkää eivät vielä saaneet, kun ovat kitkemättä ja mansikanrönsyt lautojen reunoilta leikkaamatta. säkillinen samaa tavaraa odottaa kuistilla kevättä, jos työ nyt syksyllä ei millään onnistu, niin levitän lopun silloin. olisi vaan mukavampi, kun saisi sen oloutumaan lumen alle.
ja sitä omaa risusavottaa/haketusta riittää. onneksi yksi koneista jää talveksi semmoiseen paikkaan, johon pääsee mökin avaimella ja onneksi ystävä lainasi jatkojohdon; voin jatkaa puuhastelua vielä marraskuussakin, vaikka kausi periaatteessa loppuu lokakuun viimeinen päivä. - kauden päättäjäisiä juhlitaan nyyttikesti-periaatteella ensi lauantaina.
satoakin sain vielä kotiin tuoda: kuusi punastunutta tomaattia ja ananaskirsikkaa kun taas ravistelin niin yksitoistahan niitä sieltä tupsahteli pöydälle/lattialle kerättäväksi:-) - yrttejä en tuonut, kun parvekkeelta saa basilikaa, persiljaa ja ruohosipuleita yllin kyllin...
ps1 - en hirviä, vaikka mieli tekee, kysyä keskustelujen puolella, että minkälainen laukku matkassa ja kuinka sitä kuljettavat, kaikki ne frouvat, joilla olka-/kyynärpää kiukuttelee:_)
ps2 26.10. - on kertynyt niin nätti tasaluku klikkauksia, että pakko kiittää kaikkia teitä, jotka olette joko vaan kurkkineet tai ihan lukeneet näitä minun tarinointejani.
tourangelle kyseli keskustelujen puolella eilen illalla itse kunkin onnen aiheita. kävin juuri sisareni luona hakemassa semmoisia kirjojani, jotka 40 vuoden aikana ovat "eksyneet" heidän kirjahyllyilleen. lanko ei halua kuljetella niitä uuteen asuntoon. - kun yli 80 vuotias ei-enää-niin-terve pariskunta pääsee yhdessä muuttamaan turvapuhelimella varustettuun palvelutaloasuntoon, on se onnen aihe myös pikkusiskolle. jospa vanhin siskokin vielä, vaikka hän onkin paremmassa kunnossa ja selviytyy kyllä omassa asunnossaan toistaiseksi. - ja luojalle kiitos oma terveys on hyvä. vuodet toki painavat. tuolla edellä jo sanoin, että hiljaa on oppinut kävelemään niin kuin äitivainaa aikoinaan opetti ts on oppinut kuuntelemaan omaa kroppaansa eikä yritäkään olla tehokkaampi kuin mitä on.
ps3 14.11. - uudestaan: en hirviä, vaikka mieli tekee, kysyä keskustelujen puolella, että ovatkohan kaikki takkuavan koneen kanssa saikkaavat frouvat tarkistaneet, kuinka monta palomuuria ja/tai virustorjuntaohjelmaa heillä mahtaakaan olla koneellaan. ja ne jos sitten vielä päivittyvät automaattisesti:_)
tiistai, 22. lokakuuta 2013
...kylmää on öisin ollut niin, että syksy meinaa talveksi väkisin kääntyä. - nyt on kuitenkin luvassa 10+ asteita ja vesisateita. luotan siihen, että syksy loppuviikosta taas jatkuu. jos ei jatku niin minulta jää paljon hommia puolitiehen. joudun perumaan sen *syksyllä perunat maahan*-uhoamisenkin, kun pitäisi vielä vähän maansiirtotöitä päästä tekemään, muuten ei onnistu.
tänään oli vuorossa puuceepöntön ja linnunpönttöjen tyhjäys. niin monta pakkasyötä jo ollut, ettei tarvinnut pelätä lintukirppujen hyökkäyksiä. isoon pönttöön laitoin pohjalle kekkilän hajusieppoa ja pikkupönttöihin kutterinpurua, jota viime syksynä - annaw:n neuvosta - ostin pienen pussukallisen eläinkaupasta.
luumusta katkoin ylimääräisiä oksia ja juurivesoja. verkotin sen ja toisen omenapuuni. se muuten niin kelju työ = pupuverkkojen pystytys tuntui ihan helpolta kun suosiolla päätin, että ison puun verkotan sitten vasta seuraavalla kerralla. sitä on ollut pakko oppia, ettei vanha enää jaksa eikä saa edes yrittää tehdä kerralla kovin montaa urakkaa.
kylälle on tänä kesänä hankittu kunnollinen tehokas haketin (= avantin "lisäosa"), jolla saa kymmensenttiseen asti puutavaraa pieneksi. syntyvä hake on mukavan krouvia. uskoisin, että kestää paljon paremmin muhjuuntumatta kuin se hieno hake, jota pikkuisista (4 cm) hakettimista tulee. parin kuution verran herrat olivat muuten kaatopaikalle vietävää oksaa/runkoa silpunneet, ja siitä sai kukin käydä ottamassa niin paljon kuin tarvitsi. itse hain sen verran, että kasvimaan polut saivat taas maanparannustöiden jälkeen puhtaan uuden pinnan. itse asiassa kaksi polun pätkää eivät vielä saaneet, kun ovat kitkemättä ja mansikanrönsyt lautojen reunoilta leikkaamatta. säkillinen samaa tavaraa odottaa kuistilla kevättä, jos työ nyt syksyllä ei millään onnistu, niin levitän lopun silloin. olisi vaan mukavampi, kun saisi sen oloutumaan lumen alle.
ja sitä omaa risusavottaa/haketusta riittää. onneksi yksi koneista jää talveksi semmoiseen paikkaan, johon pääsee mökin avaimella ja onneksi ystävä lainasi jatkojohdon; voin jatkaa puuhastelua vielä marraskuussakin, vaikka kausi periaatteessa loppuu lokakuun viimeinen päivä. - kauden päättäjäisiä juhlitaan nyyttikesti-periaatteella ensi lauantaina.
satoakin sain vielä kotiin tuoda: kuusi punastunutta tomaattia ja ananaskirsikkaa kun taas ravistelin niin yksitoistahan niitä sieltä tupsahteli pöydälle/lattialle kerättäväksi:-) - yrttejä en tuonut, kun parvekkeelta saa basilikaa, persiljaa ja ruohosipuleita yllin kyllin...
ps1 - en hirviä, vaikka mieli tekee, kysyä keskustelujen puolella, että minkälainen laukku matkassa ja kuinka sitä kuljettavat, kaikki ne frouvat, joilla olka-/kyynärpää kiukuttelee:_)
ps2 26.10. - on kertynyt niin nätti tasaluku klikkauksia, että pakko kiittää kaikkia teitä, jotka olette joko vaan kurkkineet tai ihan lukeneet näitä minun tarinointejani.
tourangelle kyseli keskustelujen puolella eilen illalla itse kunkin onnen aiheita. kävin juuri sisareni luona hakemassa semmoisia kirjojani, jotka 40 vuoden aikana ovat "eksyneet" heidän kirjahyllyilleen. lanko ei halua kuljetella niitä uuteen asuntoon. - kun yli 80 vuotias ei-enää-niin-terve pariskunta pääsee yhdessä muuttamaan turvapuhelimella varustettuun palvelutaloasuntoon, on se onnen aihe myös pikkusiskolle. jospa vanhin siskokin vielä, vaikka hän onkin paremmassa kunnossa ja selviytyy kyllä omassa asunnossaan toistaiseksi. - ja luojalle kiitos oma terveys on hyvä. vuodet toki painavat. tuolla edellä jo sanoin, että hiljaa on oppinut kävelemään niin kuin äitivainaa aikoinaan opetti ts on oppinut kuuntelemaan omaa kroppaansa eikä yritäkään olla tehokkaampi kuin mitä on.
ps3 14.11. - uudestaan: en hirviä, vaikka mieli tekee, kysyä keskustelujen puolella, että ovatkohan kaikki takkuavan koneen kanssa saikkaavat frouvat tarkistaneet, kuinka monta palomuuria ja/tai virustorjuntaohjelmaa heillä mahtaakaan olla koneellaan. ja ne jos sitten vielä päivittyvät automaattisesti:_)
+ Kommentoi (1 kpl)
syksy XXIII
keskiviikko, 16. lokakuuta 2013
edellinen juttu loppui "...jos sitä ei enää..." - ei saatu ruohonleikkuria käyntiin. vein sen kylän metalliromun keräyspaikalle ja maksoin säädetyn 5 €. sillä rahalla kylän mainiot yleismies-jantuset tekivät siitä lopun: poistivat öljyn ja tyhjäsivät bensatankin, erottivat metallit, muovit ja kankaan. pistivät "miljuunalaatikkoon" talteen ruuveja, pultteja ja prikkoja. minä sain vetonarun - kun pyysin - nuppeineen muistoksi yli neljännesvuosisadan uskollisesta palvelusta:-)
tänään sen sitten huomasi, mitä leikkurin puuttuminen merkitsee. en koskaan ole kiukutellut syksyn lehtien kanssa (alkuvuosina, kun pihan puut olivat pieniä, kävin tien varren koivujen pudottamia keräämässä säkkiin ja toin biolaniin). minusta ne ovat aina hyvinkin mahtuneet kompostiin ja katteeksi. mahtuvat toki, kun ne saa silputtuksi pieneksi mutta annas olla nyt. yhden satsin olin jo haravoinut syksyn perunan istutuksen tarpeisiin. tänään sitten meinasin haravoida 200 litran tynnyriin, että on millä peitellä uusi parsapenkki. juu, haravoinhan minä mutta ei se missään tuntunut. ihan littunaksi en sullonut tynnyriä täyteen mutta semmoisella puolella voimalla kuitenkin. kaksi 85 litran turvesäkkiä varasin sitten, että kun nämä uhkapiukkaan täytän niin sitten kyllä mahtuvat. eivätpä mahtuneet; kolme täyttä säkillistä odottaa mökin seinustalla ensi kesää, kun kompostori taas kuiviketta kaipaa:-)
tämä viikko on ollut syksyä parhaimmillaan. ainoastaan tiistai oli pilvipäivä muuten on aurinko hellinyt niin, että iltapäivällä on kuistilla hellelukemat. kyllä siinä vaan lounaslasagne tänäänkin hyvin haarukoitui, vaikka kippoa joutuu pitämään polvensa päällä; penkki on istuimena mutta pöytä on mökissä pelakuitten etc säilypaikkana. jälkiruuaksi kävin muuten ravistelemassa siinä pöydällä kököttävää isoa ananaskirsikkaa ja kolme kypsynyttä sain saaliikseni. eivät ne niin hyviltä maistu kuin kesällä auringossa kypsyneet mutta ihan makoisia vähän kirpakoita ovat vieläkin.
viikon saalis on ollut uusittu yrttipenkki; tuli vihdoin kokonaan valmiiksi. uusittu parsapenkki. siitä on juttua keskustelujen puolella, kun kysyin varmuuden vuoksi vahvistuksen omalle ajatukselleni. ja tänään sitten talvivalkosipuleiden istutus. kun matkalla viivyttelin naapurien mökillä juttelemassa, oli päivä jo niin pitkällä, että aurinko lämmitti selkää, kun pellolla kyykin.
aamun juttutuokio muuten vahvisti, että kylähulluus on tarttuva tauti: herra naapuri oli eilen istuttanut omat syksyperunansa:-)
vesien tulo on nyt katkaistu. tiistaina loppui kaffeveden tulo ja kasteluveden jo lauantaina. se kun on tehtävä viikonloppuna, että tarpeellinen määrä työikäisiä pääsee mukaan talkoisiin. pumpun ja laiturin nosto joesta ja kuljetus vajaan talvisäilöön kun ei oikein viikolla paikalla olevien eläkeläisherrojen voimin onnistu. samalla oli tullut uimalaiturikin talviteloilleen vajan seinustalle.
kylmähän nyt on öisin ollut. kahtena aamuna olen jo vetänyt pipon päähän ja tänään laitoin käsineetkin käteen; pelkkä taskuihin tuuppaaminen ei enää riittänyt.
kaikesta huolimatta sama ihanuus jatkuu huomenna vielä; sade on tulossa meille vasta myöhään illalla. perjantaihin jatkunee, siitä tulee sitten kotipäivä...
keskiviikko, 16. lokakuuta 2013
edellinen juttu loppui "...jos sitä ei enää..." - ei saatu ruohonleikkuria käyntiin. vein sen kylän metalliromun keräyspaikalle ja maksoin säädetyn 5 €. sillä rahalla kylän mainiot yleismies-jantuset tekivät siitä lopun: poistivat öljyn ja tyhjäsivät bensatankin, erottivat metallit, muovit ja kankaan. pistivät "miljuunalaatikkoon" talteen ruuveja, pultteja ja prikkoja. minä sain vetonarun - kun pyysin - nuppeineen muistoksi yli neljännesvuosisadan uskollisesta palvelusta:-)
tänään sen sitten huomasi, mitä leikkurin puuttuminen merkitsee. en koskaan ole kiukutellut syksyn lehtien kanssa (alkuvuosina, kun pihan puut olivat pieniä, kävin tien varren koivujen pudottamia keräämässä säkkiin ja toin biolaniin). minusta ne ovat aina hyvinkin mahtuneet kompostiin ja katteeksi. mahtuvat toki, kun ne saa silputtuksi pieneksi mutta annas olla nyt. yhden satsin olin jo haravoinut syksyn perunan istutuksen tarpeisiin. tänään sitten meinasin haravoida 200 litran tynnyriin, että on millä peitellä uusi parsapenkki. juu, haravoinhan minä mutta ei se missään tuntunut. ihan littunaksi en sullonut tynnyriä täyteen mutta semmoisella puolella voimalla kuitenkin. kaksi 85 litran turvesäkkiä varasin sitten, että kun nämä uhkapiukkaan täytän niin sitten kyllä mahtuvat. eivätpä mahtuneet; kolme täyttä säkillistä odottaa mökin seinustalla ensi kesää, kun kompostori taas kuiviketta kaipaa:-)
tämä viikko on ollut syksyä parhaimmillaan. ainoastaan tiistai oli pilvipäivä muuten on aurinko hellinyt niin, että iltapäivällä on kuistilla hellelukemat. kyllä siinä vaan lounaslasagne tänäänkin hyvin haarukoitui, vaikka kippoa joutuu pitämään polvensa päällä; penkki on istuimena mutta pöytä on mökissä pelakuitten etc säilypaikkana. jälkiruuaksi kävin muuten ravistelemassa siinä pöydällä kököttävää isoa ananaskirsikkaa ja kolme kypsynyttä sain saaliikseni. eivät ne niin hyviltä maistu kuin kesällä auringossa kypsyneet mutta ihan makoisia vähän kirpakoita ovat vieläkin.
viikon saalis on ollut uusittu yrttipenkki; tuli vihdoin kokonaan valmiiksi. uusittu parsapenkki. siitä on juttua keskustelujen puolella, kun kysyin varmuuden vuoksi vahvistuksen omalle ajatukselleni. ja tänään sitten talvivalkosipuleiden istutus. kun matkalla viivyttelin naapurien mökillä juttelemassa, oli päivä jo niin pitkällä, että aurinko lämmitti selkää, kun pellolla kyykin.
aamun juttutuokio muuten vahvisti, että kylähulluus on tarttuva tauti: herra naapuri oli eilen istuttanut omat syksyperunansa:-)
vesien tulo on nyt katkaistu. tiistaina loppui kaffeveden tulo ja kasteluveden jo lauantaina. se kun on tehtävä viikonloppuna, että tarpeellinen määrä työikäisiä pääsee mukaan talkoisiin. pumpun ja laiturin nosto joesta ja kuljetus vajaan talvisäilöön kun ei oikein viikolla paikalla olevien eläkeläisherrojen voimin onnistu. samalla oli tullut uimalaiturikin talviteloilleen vajan seinustalle.
kylmähän nyt on öisin ollut. kahtena aamuna olen jo vetänyt pipon päähän ja tänään laitoin käsineetkin käteen; pelkkä taskuihin tuuppaaminen ei enää riittänyt.
kaikesta huolimatta sama ihanuus jatkuu huomenna vielä; sade on tulossa meille vasta myöhään illalla. perjantaihin jatkunee, siitä tulee sitten kotipäivä...
+ Kommentoi (0 kpl)
syksy XXII
sunnuntai, 29. syyskuuta 2013
lieviä syksyn merkkejähän on ollut jo muutaman ajan - shortsit ja uimapuku pestyinä ja pakattuina siihen kassiin, jossa päällä lukee *tämä viedään keväällä mökille* esimerkiksi:-), jääkaappi tyhjennettynä ja olihan kuistilla mennyt lämpökin jo pakkaselle -0.1°C verran selvisi tänään, kun mittariin pääsin käsiksi.
viime yö oli tämän vuoden viimeisin mökillä nukuttu. sänkyvaatteet ja saunapyyhkeen kääräisin reppuun ja toin pyykkiin. pelakuut, ananaskirsikan (alkoivat muuten kypsyä hedelmät vauhdilla, kun perjantai-iltana sen jo nostin mökin lämpöön), ihmekukan, pasuunat, kaktukset, chilin, basilikan ja tomaatin nostin sisään samoin kasteluvettä ja valmiiksi sekoitettua multaa kevään mullanvaihtoihin ts mökki on talviteloitettuna. kuistilla ei ole vielä kaikki talvea varten valmiina. fillarin mahdutin paikoilleen mutta ruohonleikkuri on lähtövalmiina ja isot vesitynnyrit ovat vielä täynnä ja mökin nurkilla. uskalsin jättää, kun kahden pikkupakkasyön jälkeen tulee taas lämmintä; ei 200 litraa edelleen lämmintä vettä ihan äkkiä jäädy niin että muovi rikkoutuisi. kylvöpurkitkin ovat tyhjinä, turve/hiekkaseos kyllä jo valmiina. työkalut ovat pesemättä, kun paljon on vielä puuhia jäljellä.
jännitystä pitää yllä vanha ruohonleikkuri. voi olla, että viimeisimmät leikkuut jäävät leikkaamatta, jos sitä ei enää saa käyntiin. kovin hankala on ollut jo koko kesän. uutta ja uudenlaista (akkukäyttöistä) en osta ennen kuin keväällä, ettei yli puolen vuoden takuuaika mene melkein kuin ilman edestä...
peruslämmön taas jätin mökkiin. siinä bussin tuloa odotellessani ja lämmön sopivuutta tarkkaillessani kiikkustuolissa lepäillessäni hämänränhysyssä totesin, että hämärää todella on vaikka syyspäiväntasaus meni ohi ihan vasta. hirmuiseen rääkkiin kasvit joutuvat meidän talvemme aikana, kun ei ole antaa niille keinovaloa.
sunnuntai, 29. syyskuuta 2013
lieviä syksyn merkkejähän on ollut jo muutaman ajan - shortsit ja uimapuku pestyinä ja pakattuina siihen kassiin, jossa päällä lukee *tämä viedään keväällä mökille* esimerkiksi:-), jääkaappi tyhjennettynä ja olihan kuistilla mennyt lämpökin jo pakkaselle -0.1°C verran selvisi tänään, kun mittariin pääsin käsiksi.
viime yö oli tämän vuoden viimeisin mökillä nukuttu. sänkyvaatteet ja saunapyyhkeen kääräisin reppuun ja toin pyykkiin. pelakuut, ananaskirsikan (alkoivat muuten kypsyä hedelmät vauhdilla, kun perjantai-iltana sen jo nostin mökin lämpöön), ihmekukan, pasuunat, kaktukset, chilin, basilikan ja tomaatin nostin sisään samoin kasteluvettä ja valmiiksi sekoitettua multaa kevään mullanvaihtoihin ts mökki on talviteloitettuna. kuistilla ei ole vielä kaikki talvea varten valmiina. fillarin mahdutin paikoilleen mutta ruohonleikkuri on lähtövalmiina ja isot vesitynnyrit ovat vielä täynnä ja mökin nurkilla. uskalsin jättää, kun kahden pikkupakkasyön jälkeen tulee taas lämmintä; ei 200 litraa edelleen lämmintä vettä ihan äkkiä jäädy niin että muovi rikkoutuisi. kylvöpurkitkin ovat tyhjinä, turve/hiekkaseos kyllä jo valmiina. työkalut ovat pesemättä, kun paljon on vielä puuhia jäljellä.
jännitystä pitää yllä vanha ruohonleikkuri. voi olla, että viimeisimmät leikkuut jäävät leikkaamatta, jos sitä ei enää saa käyntiin. kovin hankala on ollut jo koko kesän. uutta ja uudenlaista (akkukäyttöistä) en osta ennen kuin keväällä, ettei yli puolen vuoden takuuaika mene melkein kuin ilman edestä...
peruslämmön taas jätin mökkiin. siinä bussin tuloa odotellessani ja lämmön sopivuutta tarkkaillessani kiikkustuolissa lepäillessäni hämänränhysyssä totesin, että hämärää todella on vaikka syyspäiväntasaus meni ohi ihan vasta. hirmuiseen rääkkiin kasvit joutuvat meidän talvemme aikana, kun ei ole antaa niille keinovaloa.
+ Kommentoi (0 kpl)
syksy XXI
torstai, 19. syyskuuta 2013
huolimatta lämpimistä säistä (18°C näytti mittari mökin kuistilla, kun tänään kotiin lähdin) ja ukonilmasta, syksyhän nyt on.
tänään nostin loput punajuuret. ne ja kolmannen ja neljännen kassillisen perunoita toin kotiin. parvekkeella saavat perunat jäähtyä vielä jonkin aikaa ennen kuin laitan ne jääppien vihanneslokeroihin. viime vuoden sato riitti helmikuuhun asti. tänä vuonna tuli enemmän. taidan selvitä koko talven ilman ostoperunoita.
paljon ei enää ole satoa tulossa. tomaatit kypsyvät hitaasti (loput sitten kerättävä viffeinä ja kypsytettävä mökissä sisällä) ja salkovahapapua tulee edelleen. aina välillä otan sieltä kourallisen syötäväksi mutta tarkoitus on jättää niitä pakkasiin asti kasvamaan ja tuleentumaan ensi kevään siemeniksi. yhden palon jo otin kokeeksi; ihan komeat pavut siitä sai.
salaattia ja yrttejä ja uutta tuoretta ilmasipulinnaattia saan joka kerta käydessäni syötäväksi ja kotiin tuotavaksi.
tänään ehdin - onneksi - ennen sitä rankkaa ukkoskuuroa nostaa patiolla kesän olleet pelargonit ja ananaskirsikan kuistille sateen suojaan. sisälle kukkia ei vielä tarvitse nostaa, kun ei hallaa saati pakkasta ole edelleenkään luvassa. itsekin taidan ihan hyvin vielä tarjeta nukkua muutaman kerran. vasta sitten kun kukat ovat sisällä täytyy jättää lämmitys pienelle; siihen asti voi hyvin lämmittää ihan niin paljon kuin vanhan rvan luut vaativat. tänä aamuna kun menin oli mökissä sama lämpö kuin ulkona ts 15°C. mutta kun/jos laitan patterit päälle heti aamusta, hyvin voin jäädä saunan jälkeen öitsemään. lauantaina kun pitää olla paikalla. meillä on ystävän kanssa aikomus jakaa tai ottaa ainakin pala kaukaasian pionista hänen pihalleen. se pioni on alunperin semmoinen, jonka kimpassa ostimme marketanpuiston markkinoilta ja jaoimme puoliksi. minulla se on menestynyt hyvin mutta hänellä kuoli. suurimpana syynä ilmeisesti kaksi pikkumustaa = affenpinseriä (siunakkoon, niiden uusi nimi on apinapinseri:-)), jotka tykkää makoilla kukkapenkeissä...
ps - mikä syksy? parvekkeella on vieläkin 19°C lämmintä.
torstai, 19. syyskuuta 2013
huolimatta lämpimistä säistä (18°C näytti mittari mökin kuistilla, kun tänään kotiin lähdin) ja ukonilmasta, syksyhän nyt on.
tänään nostin loput punajuuret. ne ja kolmannen ja neljännen kassillisen perunoita toin kotiin. parvekkeella saavat perunat jäähtyä vielä jonkin aikaa ennen kuin laitan ne jääppien vihanneslokeroihin. viime vuoden sato riitti helmikuuhun asti. tänä vuonna tuli enemmän. taidan selvitä koko talven ilman ostoperunoita.
paljon ei enää ole satoa tulossa. tomaatit kypsyvät hitaasti (loput sitten kerättävä viffeinä ja kypsytettävä mökissä sisällä) ja salkovahapapua tulee edelleen. aina välillä otan sieltä kourallisen syötäväksi mutta tarkoitus on jättää niitä pakkasiin asti kasvamaan ja tuleentumaan ensi kevään siemeniksi. yhden palon jo otin kokeeksi; ihan komeat pavut siitä sai.
salaattia ja yrttejä ja uutta tuoretta ilmasipulinnaattia saan joka kerta käydessäni syötäväksi ja kotiin tuotavaksi.
tänään ehdin - onneksi - ennen sitä rankkaa ukkoskuuroa nostaa patiolla kesän olleet pelargonit ja ananaskirsikan kuistille sateen suojaan. sisälle kukkia ei vielä tarvitse nostaa, kun ei hallaa saati pakkasta ole edelleenkään luvassa. itsekin taidan ihan hyvin vielä tarjeta nukkua muutaman kerran. vasta sitten kun kukat ovat sisällä täytyy jättää lämmitys pienelle; siihen asti voi hyvin lämmittää ihan niin paljon kuin vanhan rvan luut vaativat. tänä aamuna kun menin oli mökissä sama lämpö kuin ulkona ts 15°C. mutta kun/jos laitan patterit päälle heti aamusta, hyvin voin jäädä saunan jälkeen öitsemään. lauantaina kun pitää olla paikalla. meillä on ystävän kanssa aikomus jakaa tai ottaa ainakin pala kaukaasian pionista hänen pihalleen. se pioni on alunperin semmoinen, jonka kimpassa ostimme marketanpuiston markkinoilta ja jaoimme puoliksi. minulla se on menestynyt hyvin mutta hänellä kuoli. suurimpana syynä ilmeisesti kaksi pikkumustaa = affenpinseriä (siunakkoon, niiden uusi nimi on apinapinseri:-)), jotka tykkää makoilla kukkapenkeissä...
ps - mikä syksy? parvekkeella on vieläkin 19°C lämmintä.
+ Kommentoi (0 kpl)
brassailua1
maanantai, 26. elokuuta 2013
sama kuva kuin jo keskustelujen puolella)
tämän näköinen kattaus minulla on jo neljännesvuosisadan ollut aina syksyisin jossakin mökin kuistilla tai vajan hyllyllä. - tuohon kynnykselle plaseerattiin vain kuvauksen ajaksi.
suurin (lautasen lounaiskulmassa oleva) tämän vuoden tvs painoi 175 gr. katkaisin siitä vielä varren tyngänkin, otin sen kotiin mukaan ja poikkesin lähikaupassa punnitsemassa sen hevi-tiskillä...
isoimmat kaksi kynttä (vasemmalla pikku kipossa) painoivat naapurin herran talousvaa''alla punnittuna 25 gr, saman verran suurin noista yksikyntisistä. - talven aikana itusilmuista ihan sipuleiksi kasvaneista suurin oli samalla ei-niin-tarkalla välinellä punnittu 50 grammanen. sitä ei enää näy tuossa kuvassa, kun olin ehtinyt syödä sen jo ennen kuvausta. neljä itusilmuista laitetuista vain todellakin pysyi yksikyntisinä, lopuista tuli tuommoisia aikalailla pieniksi jääneitä kynnellisiä.
tämän syksyn asetelmasta sitten puuttuvat pikkukipot, joihin toiseen olen valikoinut isoimmat itusilmut omaa kasvimaatani varten ja toiseen jättänyt semmoisia vielä ihan käyttökelpoisen kokoisia halukkaille jaettavaksi. tänä syksynä päätin pekkao:n neuvosta jättää varret kasvattamaan silmujen kokoa; ne roikkuvat edelleen kuistilla eivätkä päässeet mukaan perhepotrettiin.
maanantai, 26. elokuuta 2013
sama kuva kuin jo keskustelujen puolella)
tämän näköinen kattaus minulla on jo neljännesvuosisadan ollut aina syksyisin jossakin mökin kuistilla tai vajan hyllyllä. - tuohon kynnykselle plaseerattiin vain kuvauksen ajaksi.
suurin (lautasen lounaiskulmassa oleva) tämän vuoden tvs painoi 175 gr. katkaisin siitä vielä varren tyngänkin, otin sen kotiin mukaan ja poikkesin lähikaupassa punnitsemassa sen hevi-tiskillä...
isoimmat kaksi kynttä (vasemmalla pikku kipossa) painoivat naapurin herran talousvaa''alla punnittuna 25 gr, saman verran suurin noista yksikyntisistä. - talven aikana itusilmuista ihan sipuleiksi kasvaneista suurin oli samalla ei-niin-tarkalla välinellä punnittu 50 grammanen. sitä ei enää näy tuossa kuvassa, kun olin ehtinyt syödä sen jo ennen kuvausta. neljä itusilmuista laitetuista vain todellakin pysyi yksikyntisinä, lopuista tuli tuommoisia aikalailla pieniksi jääneitä kynnellisiä.
tämän syksyn asetelmasta sitten puuttuvat pikkukipot, joihin toiseen olen valikoinut isoimmat itusilmut omaa kasvimaatani varten ja toiseen jättänyt semmoisia vielä ihan käyttökelpoisen kokoisia halukkaille jaettavaksi. tänä syksynä päätin pekkao:n neuvosta jättää varret kasvattamaan silmujen kokoa; ne roikkuvat edelleen kuistilla eivätkä päässeet mukaan perhepotrettiin.
+ Kommentoi (0 kpl)
brassailua2
maanantai, 26. elokuuta 2013
nuo juurikkaat eivät periaatteessa esittelyä kaipaa; ainahan meillä tuommoisia on mutta kiinnittäkääpä huomionne puutarhailijan kynsien pituuteen:-) :-)
tumpun koko on meilläkin nro 7
maanantai, 26. elokuuta 2013
nuo juurikkaat eivät periaatteessa esittelyä kaipaa; ainahan meillä tuommoisia on mutta kiinnittäkääpä huomionne puutarhailijan kynsien pituuteen:-) :-)
tumpun koko on meilläkin nro 7
+ Kommentoi (0 kpl)
kesä XIX
keskiviikko, 10. heinäkuuta 2013
ensin se ei meinannut tulla ollenkaan ja sitten se menee vauhdilla ohi. - tämmöinen on ilmeisesti vuoden kulku teillä pohjoisessa joka vuosi: kasvu nopeata ja kiihkeätä, sitten kun se alkuun pääsee.
kaikkea en ole edes ehtinyt seurata, mutta esim juhannusruusu kukki toukukuun lopulla. kaikkien kukkien kukinta loppui perin lyhyeen. nyt jo ovat päivänliljat lakastuneet, samoin pionit. syyshohdekukka kauneimmillaan heinäkuussa.
avomaankurkku, jonka satoa yleensä saan alkaa keräämään elokuun alussa, tekee kurkkuja nyt jo. ensimmäiset porkkanat ja kesäkurpitsat olen syönyt. juhannusperunat taitavat olla ainoat aikataulussa pysyneet.
punaiset viinimarjat ovat poimittavissa ensi viikolla, vadelmat aloittavat myös, mansikat on poimittu (viime syksynä uusittu penkki ei kovin runsasta satoa vielä antanut mutta pariksi viikoksi riitti aamiaispöytään herkkua).
outoja ovat nämä viimeisimmät vuodet olleet paksuine lumipeitteineen ja roudattomine talvineen, kun parikymmentä vuotta ehti viljellä pihaansa semmoisten eipäs-juupas talvien kanssa. - jokainen maahan syksyllä jäänyt peruna alkaa kasvaa keväällä (vielä en kuitenkaan ole uskaltautunut niin kuin jo uhkasin, istuttamaan perunaa syksyllä) ja talvivalkosipuleiden itusilmut elävät kaksi kasvukautta talvessa; taas ovat tehneet kurjenkaulat (leikkelin jo pois ne) ja jakautuneet pieniksi kynsiksi.
keskiviikko, 10. heinäkuuta 2013
ensin se ei meinannut tulla ollenkaan ja sitten se menee vauhdilla ohi. - tämmöinen on ilmeisesti vuoden kulku teillä pohjoisessa joka vuosi: kasvu nopeata ja kiihkeätä, sitten kun se alkuun pääsee.
kaikkea en ole edes ehtinyt seurata, mutta esim juhannusruusu kukki toukukuun lopulla. kaikkien kukkien kukinta loppui perin lyhyeen. nyt jo ovat päivänliljat lakastuneet, samoin pionit. syyshohdekukka kauneimmillaan heinäkuussa.
avomaankurkku, jonka satoa yleensä saan alkaa keräämään elokuun alussa, tekee kurkkuja nyt jo. ensimmäiset porkkanat ja kesäkurpitsat olen syönyt. juhannusperunat taitavat olla ainoat aikataulussa pysyneet.
punaiset viinimarjat ovat poimittavissa ensi viikolla, vadelmat aloittavat myös, mansikat on poimittu (viime syksynä uusittu penkki ei kovin runsasta satoa vielä antanut mutta pariksi viikoksi riitti aamiaispöytään herkkua).
outoja ovat nämä viimeisimmät vuodet olleet paksuine lumipeitteineen ja roudattomine talvineen, kun parikymmentä vuotta ehti viljellä pihaansa semmoisten eipäs-juupas talvien kanssa. - jokainen maahan syksyllä jäänyt peruna alkaa kasvaa keväällä (vielä en kuitenkaan ole uskaltautunut niin kuin jo uhkasin, istuttamaan perunaa syksyllä) ja talvivalkosipuleiden itusilmut elävät kaksi kasvukautta talvessa; taas ovat tehneet kurjenkaulat (leikkelin jo pois ne) ja jakautuneet pieniksi kynsiksi.
+ Kommentoi (0 kpl)
tarkistus
perjantai, 17. toukokuuta 2013
kerran onnistui, onnistuukohan uudestaan.
rajarinne teki kuvagallerian itselleen ja kertoi, ettei kuvien lisäys tänne puolelle onnistu. tuossa se ainakin esikatselussa nyt on. siirtyneekö blogiin, jää nähtäväki...
tuli se siihen. - en usko, että puutarha.net pitää meidän välillämme rajakaisia. - taas kerran muistutus: jos tuntuu, että jokin kohta ei toimi, poistakaa ne keksinmuruset koneeltanne. ohje on esim *yhteydet puutarha.nettiin*-ketjun sivulla 28.
pystyn suoralta kädeltä luettelemaan ainakin viisi erilaista tapaa, joilla bitit saa poikittain ja kun yksi on poikittain, suma on yhtä varma kuin tukinuitossa aikoinaan. eikä se itsekseen lauennut, rivakoita tukkilaisia tarvittiin. bittisuman saa paljon helpommin auki, mutta avata se täytyy ennen kuin tiedonkulku taas on vaivatonta.
ps - kerätään tähän sitten muitakin niksejä, jotka kyllä on kerrottu vähintään n+1 kertaa pitkin nettisivustoja. minun kertomanani ne pitävät paikkansa firefox-selaimessa:-)
- mainokset (ja paljon muuta hidastajaa) saa hävitetyksi adblockplus-laajennuksella
- silmille hyppijät saa kuriin komennolla *työkalut->asetukset->sisältö->estä ponnahdusikkunat*
perjantai, 17. toukokuuta 2013
kerran onnistui, onnistuukohan uudestaan.
rajarinne teki kuvagallerian itselleen ja kertoi, ettei kuvien lisäys tänne puolelle onnistu. tuossa se ainakin esikatselussa nyt on. siirtyneekö blogiin, jää nähtäväki...
tuli se siihen. - en usko, että puutarha.net pitää meidän välillämme rajakaisia. - taas kerran muistutus: jos tuntuu, että jokin kohta ei toimi, poistakaa ne keksinmuruset koneeltanne. ohje on esim *yhteydet puutarha.nettiin*-ketjun sivulla 28.
pystyn suoralta kädeltä luettelemaan ainakin viisi erilaista tapaa, joilla bitit saa poikittain ja kun yksi on poikittain, suma on yhtä varma kuin tukinuitossa aikoinaan. eikä se itsekseen lauennut, rivakoita tukkilaisia tarvittiin. bittisuman saa paljon helpommin auki, mutta avata se täytyy ennen kuin tiedonkulku taas on vaivatonta.
ps - kerätään tähän sitten muitakin niksejä, jotka kyllä on kerrottu vähintään n+1 kertaa pitkin nettisivustoja. minun kertomanani ne pitävät paikkansa firefox-selaimessa:-)
- mainokset (ja paljon muuta hidastajaa) saa hävitetyksi adblockplus-laajennuksella
- silmille hyppijät saa kuriin komennolla *työkalut->asetukset->sisältö->estä ponnahdusikkunat*
+ Kommentoi (5 kpl)
[riviä: 22kpl, [kt] sivu: 1,2,3 >> >|]
