Villipiha ja huonomuistisen istuttajan bongailuja
Olen puolimatkassa suunnittelemaani villipuutarhaan. 7vuotta sitten muutettiin tähän nykyiseen asuntoon. Pihalla huomaan joka kesä jotakin uutta, jonka unohdin laittaneeni jo edellisenä kesänä.


Kevät
keskiviikko, 21. huhtikuuta 2010
Kärsiikö joku niska-hartiaseudun säryistä ja kolotuksista? Haravoin tovin jos toisenkin viikonloppuna ja selkäsäryt kaikkosivat. Ei tullut edes sitä haravointikipua! Hieman illalla vielä lämpöisen kaurapussin kanssa haudoin hartioitani.
On ollut kova kiire, kevätpuuhissa menee monta tuntia päivässä ja kasvotkin ovat saaneet jo aurinkoa. Eilen teimme kaksi uutta kukkapenkkiä, kohotimme ja reunustimme pihakivillä. Sitä ennen piti purkaa pihan kivetystä sekä tehdä uusi kivipolku pihalle. Yksin en olisi vieläkään valmis, onneksi oli reipas mies ja lapset auttamassa. Tänään olisi tarkoitus iltapäivällä jatkaa aherrusta eli yksi kukkapenkki vielä kohottaa ja reunustaa.
Taimet katselevat syyttelevästi: etkö voisi viedä meidät jo pihalle?? Ei ole enää pitkä aika, kun uskaltaa jo kokeilla kasvilapsieni ulkoiluttamista. Pakkasta on vielä öisin, tosin ei astetta kahta enempää.
Kevätkukkaset pukkaavat ylös toinen toisensa perään pihassa ja lapset ovat niitä käyneet sitä mukaa ihailemassa. Kamerasta on piuha karkuteillä, muuten olisinkin ottanut kuvia kevään ensitörröttäjistä. Minulla olisi vielä eräs yrttikasvi pihalla, jonka nimen olen autuaasti unohtanut. Te viisaammat osaatte sen minulle kertoa, kunhan siis saan sen kuvan tänne.
Talvi ei ole tehnyt hallaa pihalle vaan kaikki näyttävät olevan elossa. Kun nyt eivät palelluttaisi itseään, kovin aikaisin rupeaa kesäkukat vihertämään. Joudun varmaan niitä hieman suojaamaan tuonne toukokuun lopulle saakka. Odottelin vulkaanista lannoitetta pihalle..mutta ei.

Aurinkoista kevätpäivää kaikille. Olikohan tässäkään kirjoituksessa mitään järkeä, ajatukset poukkoilevat niin ristiinrastiin ettei normaalille aivotyöskentelylle jää enää sijaa.
+ Kommentoi (2 kpl)



Jokohan tämä nyt toimisi..
torstai, 15. huhtikuuta 2010
Tähän aikaan vuodesta huomaa pihalla tapahtuvan jatkuvan muutoksen. Lumet sulaa ja viime syksyiset laiskoittelut tulevat esille, karuina. Pihalla näyttää jotenkin säälittävälle ja värittömälle. Onneksi sentään osa kevätkukkasista on ponkaissut pintaan mullan uumenista ja kurottelevat kohti valoa. Tulppaanit ovat jo nupuissaan ja pian on punaisen sävy värittää pihamaata.
Tämä kevät tuntuu menevän kuin siivillä eteenpäin ja jotenkin kylvöt jne. keväiset puuhat ovat jääneet vähäisiksi.
Jotakin hyvää kuitenkin eli taimet olivat saapuneet ja jotakin huonoa; nyt jo! Tässä saakin ruveta ihan kukkalääkäriksi ja sääsammakoksi, että saa hoidettua raasut niin kauan kuin sää sallii ne pihalle jo laittaa. Millaisen eristyksen keksinkään taimiparoilleni etteivät joudu lasten kynsiin ja hampaisiin.
Kunpa loput lumet sulaisivat ja voisi alkaa lapioimaan, kuokkimaan ja haraamaan uutta kukkapenkkiä pihalle, ideoitahan on jo paljon ja uusia tulee jatkuvasti. Kuinkahan saisin ne kiteytettyä yhdeksi järkeväksi kokonaisuudeksi?

+ Kommentoi (2 kpl)



Löytyi kuva viime kesältä
lauantai, 10. huhtikuuta 2010
kuva


Meille on iskenyt vatsatauti, ehkä potilaita piristää pensseleiden kahina. Käytän lapsityövoimaa ja laitan lapset maalaamaan kiviä oman mielikuvituksensa mukaan, tyttären puutarhaosioon tehdään kesäksi pieni patio ja lapset saavat osallistua sen tekoon myös =)
Jos tekisin huomenna pyräyksen kirpputorille, josta on hyvä bongailla vanhoja emaliastioita ja kaikenlaisia kivoja astioita, joista saa pihalle jonkin pienen ykstyiskohdan rakennettua. Retrot astiat sopivat todella hyvin kesäkukkien ruukuiksi ja hiekkalaatikkoleluina ne ovat korvaamattomia.

Kun kiire pukkaa niin tämä kuva sopivasti rauhoittaa mieltä. (Edellyttäen, että sain kuvan liitettyä tähän.) Kuva on kesämuistoista.
+ Kommentoi (0 kpl)



Lasten kanssa tomaatin kylvöä
perjantai, 9. huhtikuuta 2010
kuva


Tänään olisi tarkoitus kylvää tomaattia lasten kanssa. Tiedän jo etukäteen, että multaa on enemmän minussa ja lapsissa kuin itse siementen ympärillä =) Ostin kokeilumielessä lapsille Junior-siemenpusseja, joissa luvattiin aikaisempi sato, saas nähdä kuinka käy. Pidetään sormet ja varpaat pystyssä.
Esikouluikäinen tyttäreni sai kukkakärpäsen pureman jo vuosia sitten ja onkin rakennellut omaa puutarhaansa syreenin juurelle ja yllätys yllätys, siellä kukkii monenlaista äidiltä varastettua ja saatua kasvia. Vanhat kiuaskivetkin ovat kulkeutuneet hänen hoteisiinsa ja niistä on tehty hauskoja kivirakennelmia. Tyttö esitti toiveensa eilen ja sanoi haluavansa paljon orvokinsiemeniä. Lähinnä meillä kulkeutuu mansikantaimet ja kaikki pinkin ja liilansävyiset kukat hänen hoteisiinsa.
Luulen, että itselleni olisi suuri haaste saada tehtyä syreeninjuurelle kukkakeidas vaan ilmeisesti lapsen rakkaus kukkien kasvatukseen on paljon vilpittömämpää kuin omani! Itselläni tämä menee jo pakkomielteestä =)
Kävin eilen kaupassa ja törmäsin ruusuntaimiin, olen tavannut usein kokeilla verkkokaupoista sekä kaupoista näitä heräteostotaimia ja joka kerta olen yllättynyt niiden hyvyydestä. Hävitin itseltäni vielä kaikki merkinnät mitä lajiketta kukin ruusu on niin ei tule taas sitä "mihin minä tämän nyt laitan ja olisko nämä parempi vaihtaa kaikki uusiin paikkoihin?" eli yllätän itseni.
Taimet on puoliksi hukutettuna vesiämpärissä ja saavat nyt ihan rauhassa tutustua kotiimme aina niin kauan kunnes lehdet pukkaavat kunnolla esiin. Joskus joku sanoi ettei noin saa tehdä ja ruusut kuolevat vaan päinvastoin: erittäin hyvä keino.
Siirtelin tuossa viime kesänä karpaattienkellot ruusupenkkiin peitekasviksi ja lisäilin sinne tänne myös hieman saunakukkaa, jota on jostain syystä alkanut pukkaamaan pihalle kuin sieniä sateella. Hieman mietityttää mikä oli se kukka, jonka siirsin myös ruusupenkkiin peitekasviksi...no, näen sen kesällä!

Ps. Millaisia kokemuksia on idänunikosta? Lähinnä kaipaisin tietoa onko joku esikasvattanut jo näin keväällä ja sitten istuttanut maahan kesän aikana, onnistuiko?
+ Kommentoi (0 kpl)



Kevätkärpäsen puraisu
torstai, 8. huhtikuuta 2010
Kesä, tule jo!
Kesä, tule jo!


Vihdoin ja viimein jaksan uskoa, että kesä tulee. Sormia kihelmöi ja tekisi möyriä mullassa kuin edesmennyt koiramme.
Kukkataimet laitoin tilaukseen jo hyvissä ajoin helmikuussa, niitä odottelenkin kuin kuuta nousevaa. Ei ole kauaa enää toukokuun ekoille viikoille.
Eniten jännittää kuinka ruusuparkani ottivat koiramme viimesyksyisen retuuttelun, tosin joka vuosi on käynyt sama juuriltaan repiminen ja tuntuukin kuin ruusut olisivat joka vuosi vain nauttineet siitä. Ja se viime kesänä ostamani jasmike, kuinkahan se on selvinnyt talven yli?
Yksi pihani rakkaimmista kukista on malva, joka kasvaa isoina villiintyneinä pensaina ja täyttävät elokuun alussa pihan aivan ihanalla tuoksullaan. Tarkoitukseni on saada pihani näyttämään villin runsaalta, kuten joku ehkä joskus on nähnyt elokuvan Salainen puutarha. Ei, elokuva ei kerro Niinistön seikkailuista ;)
Taidan napata lapion kainaloon ja painella heittelemään loput lumet pihalta ..naapurin puolelle =D
+ Kommentoi (0 kpl)




[riviä: 5kpl, [kt] sivu: 1]
MalvaOrvokki
Lähetä viesti
 
Arkisto:
2010
4 (5 kpl)