Ovaalinmallinen huvimaja suojaan hyttysiltä
tiistai, 20. heinäkuuta 2010
Kuka keksi, että ovaalinmallinen huvimaja olisi makee!??? Ennen kaikkea se on hankala kaikissa rakennusprojektin vaiheissa. Onneksi vain huvimajan toinen pääty on ovaalinmallinen ja toinen suorakaide. Kuvitelkaa ovaalin mallisen huvimajan kattorakennetta? -minä en pystynyt kuvittelemaan ja rakensin lopulta talven asiaa miettittyäni ovaalinmalliseen rakennukseen kokonaan suorakaiteen mallisen katon. Ovaalin malliseen päätyyn rakensin parven, joka menee suorakaiteen muotoisesti ovaalin alaosan ylitse ja katto on sen parven päällä. Nyt pitäisi tilkitä ovaalinmallisen osan parvi ja muu ylärakenne siten, ettei hyttyset pääse mistään sisään huvimajaan. Jos olisin ennen rakentanut jotakin en olisi ottanut tosissani Maran ideaa ovaalinmallisesta huvimajasta - tai jos olisin mies ja ylipäätään tajuaisin jotakin rakentamisesta.

+ Kommentoi (3 kpl)

Nyt pitää keksiä grilli pihakeittiöön
tiistai, 20. heinäkuuta 2010 , klo: 13:00   , 22 C°


Viikonloppuna alkaa viikon loma. Nyt pitää keksiä mihin kohtaan rakennan pienen grillin. Joskus hamassa tulevaisuudessa rakennan pihakeittiön, jossa on puu-uuni, sementti tai laatta taso, lavuaari ja kaasuliesi ja tavalla tai toisella juokseva vesi. Pihakeittiössä voi kokkailla kesällä ja talvella pitää nuotiota. En usko tähän vielä itsekkään. Päädyin rakentamaan pihakeittiön hieman erilleen huvimajasta ja sen etenä olevista pihakaulusteista, ettei ne savustuisi. Grillin haluan kuitenkin niin, että grillatessani voin nähdä ystäväni pöydän ääressä huvimajan edessä ja jutella heidän kanssaan silmätysten. Mutta nyt pitää keksiä, mihin kohtaan vanhan hiekkakasan päälle rakennan grillin siten, että se mahdollisimman vähän häiritsee mahdollisia tulevia rakennusprojekteja ja on osa pihakeittiötä.

+ Kommentoi (2 kpl)

Hapsuharmaaleppä ja pilaritervaleppä
maanantai, 19. heinäkuuta 2010
Hämmästyttävää, miten valtavasti kasvit olivat kasvaneet kahden paahteisen viikon aikana. Tuhatlitraisesta muovitynnyristä kiemurteli letku kasvihuoneeseen. Mara oli varmaan lorotellut tynyristä sadevettä kasveille. Kurkku oli kasvattanut metrin pituisia köynnöksiä, joista yksi juoksi vastaani kasvinuoneen ovella, yhden astuin liittanaan kavihuoneeseen astuessani ja loput kiemurtelivat kasvihuoneen nurkassa. Tomaatit olivat myös kasvaneet valtavasti pituutta ja raakileiden painosta lamosivat kukin omaan suuntaansa. Tomaaiti tuntuivat myös kypsyvän oikein vauhdilla viikonlopun aikana. Tammelasta lähtiessa katkoin niiden latvoja summa mutikassa.

Entäs siten lepät! "Rannan ruostuvat puut", kuten Lassi Heikkilä ylistää runossaan. Pikkuinen hapsuharmaaleppä-vauvani oli kasvattanut kokoonsa nähden hupaisan suuret lehdet, toki se oli myös rehevöitynyt ja kasvanut vähän pituuttakin, - samoin pilaritervaleppä. Niiden juurelle olen toisaalta puutarhasa siirtänyt sammalleimua. Sekin oli pitkäneulaista. Muuten leppien kohopenkissä siellä täällä oli minimaalisen pieniä rikkaruohoja kuten alle sentin mittaisia voikukkia. Pitäisi olla tällaisia pikkurikkaruohoja varten omat puutarhavälineet! Semmoiset pikkupihdit. Voisin kuvitella, että japanilaisilla on, mutta en tiedä. Minusta näin sellaisia kerran Baccaksen puutarhassa ja sain paperiliuskan, jossa oli niiden toimittajan nettiosoite. Joka tapauksessa nypin pienet kiusankappaleet heti pois, että edes tämä yksi pieni alue puutarhassani pysyisi rikkaruohottomana.
Oikeastaan toinen hapsuharmaalepistä pitäisi siirtää siitä halkaisiljaltaan metrin levyisestä kohopenkistä pois, sillä se kasvaa upeasti. Siinä on kolme suoraan sivulle venyvää oksaa nätin tasaisesti kukin oksa eri suuntaan. On sääli, että sen kaunis tasainen muoto kohta rikkoontuu, kun nämä kome leppää kasvavat toisiinsa kiinni.

+ Kommentoi (0 kpl)

Pienet lepät ja paahteinen aurinko
tiistai, 13. heinäkuuta 2010 , klo: 14:00   , 31 C°


Istun Töölössä kahvitauolla yli 30 asteen paahteessa miltei pökertyneenä kuumuudesta enkä saa mielestäni kahta hapsuharmaaleppää ja yhtä pilaritervaleppää, jotka koettavat alle 50 cm korkuisina reilun vuoden ikäisinä pärjätä Tammelassa ripirinnan tällaisen helteen jatkuttua monta päivää. Kun lähdin 29.6. ne seisoivat terhakkaina ympyränmuotoisessa halkaisijaltaan metrin levyisessä kohopenkissään, jonka kehälle 50 cm syvyyteen olen tehnyt murskeseppelen, jonne päättyy salaojaputki. Koetin ohjata pintavesiä valumaan leppien juurille.
Kukaan muu , kuin korkeintaan luonto, ei istuttaisi kolmea leppää näin lähelle toisiaan. Helsingin keskuspuistossa näkee upeita puita, jotka ovat kasvaneet yhteen. Yksi erikoisimmista on Pitkäkosken ulkoilumajan lähellä olevat mänty ja koivu, joiden rungot ovat kiertyneet toistensa ympärille. Koetan saada pilaritervaleppää nousemaan kohti taivaita siten, että niiden runko alle kahdessa metrissä on melko paljas. Pilaritervalepän rungon peitoksi kasvavat hieman pensasmaiset hapsuharmaalepät. Tämän leppäpenkin tarkoituksena on suojata auringolta huvimajaa ja pihapöytää. Leppien suojaksi olen jo alkanut rakentamaan etelänpuolelle halkopinoa. Töölössä Humalistonkadun lepät ovat upeita kaikkina vuodenaikoina. Hapsuharmaalepän näin ensimmäisen kerran Kotipuutarha-lehden kuvassa joskus 2008, mutta luonnossa olen nähnyt vain omat pikkukullannuppuni. Ne ovat hyvin suloisia. Tämä voi nyt kuulostaa oudolta, mutta juuri nyt minusta tuntuu, että jos Mara ehtisi antamaan vettä yhteen kasvimaani osaan, toivoisin että hän antaisi lepille ja jättäisi sitten vaikka kymmenen tomaattia kasvihuoneessa pärjäämään omillaan. Semmoiset tigerellat ja sungoldit ovat sitkeitä, mutta pienet lepät voivat kuivua pystyyn.

+ Kommentoi (2 kpl)