maanantai, 26. heinäkuuta 2010


Nyt olen siinä vaiheessa, että voin harventaa uusia taimia. Siirrän ne samalla varjoisampaan penkkiin. Osa taimista menehtyi helteessä, en älynnyt suojata ajoissa.

Otin ensin niitä pikkuisempia, jotka olivat aivan auringossa. Sitten oli toinen huoli, kun varjosammassa ovat oikein äityneet kasvamaan.

Ne on tietty ihan kiinni toisissaan. Kumpia istutan ensin? Päätin sitten istuttaa vuorollaan molempia. Yli 700 taimea laitoin tänään penkkiin, eikä näkynyt juuri missään.

Huvittaa katsoa taimien lopullinen määrä.

Istutus on kevyttä puuhaa ja helpottaa kun ovat napakoita ja kivan kokoisia. Yksi taimilaji oli kivan näköinen. laitan sen tuohon kuvaksi. En kyllä tiedä mikä se on?

perjantai, 23. heinäkuuta 2010


Nyt on helpottunut olo, kun sain tehtyä tuon rästipenkin siihen kuntoon, että ylimääräiset mullat vaan kiikutan talteen.
Tai en minä, mutta käskytän kyllä. Olen huomannut että isäntäkin on oikein mielissään minun puuhasteluistani. Tarjoaa apua joka käänteessä ja hölvää puolväkisin huilimaan. Arvostus mun tekemiselle tuntuu hyvältä.

Jonkun on katsottava mun perään, että säännöllisin väliajoin huilin. Ei tarvitse enää käydä kaupassa, ei laittaa ruokaa.

Saan olla tuolla penkissä, kun mies tietää, että kaipaan yksinoloakin ja muutenkin se olo siellä on tärkeää. Ei liikaa yksin, kyllä kaikesta huolehditaan.

Istutin reilut 500 pikkuruista ja vähän isompaa taimea tuonne penkkiin tänään. Se ei ole raskasta, enkä sitä tehnyt yhteen menoon.

Kävin miniän kanssa Lahdessa. Olin oppaana, kun hän ei tiedä kaikkia paikkoja siellä.
Kotiin oli kiva tulla. En niin kovasti kaipaa kotoa lähteä mihinkään, sitäpaitsi kukkapenkki jäi kesken ja häiritsi kaupunkireissua.

Tuolla penkissä tulee ajateltua kaikenlaista. Mietiskelypaikkana se toimii hyvin.

Ajattelin aikaa, kun olin vielä kunnossa ja lensin satasta. Nyt on vauhti tippunut kahteenkymppiin. Kyllä se risoo, vieläkin. Haikea olo kaupungilla, kun näkee tutut paikat.

Mutta sitten tuli sellainenkin mieleen että jos nyt menisi satasta, mulla olis iso pelto täynnä mitä erilaisempia kukkia.

Ei se satasella meno sovi tähän harrastukseen. Kyllä tämä kakskymppiä on ihan kiitettävä vauhti.
Olen kyllä kiitollinen että menenetetyn tilalle sain kukkia. Määrää mietiskelin myös, miksi näin paljon.
Vähän kukkasia pienempään kipuun, paljon kukkia enempään. Ihan oikeasti ne kivut jää taka-alalle, kun on paljon tekemistä.

Kun ne siemenet on kylvänyt , ei tulisi mieleenkään jäädä laiskottelemaan sisälle ja jättää rempalleen aloitettua projektia.

Se, että on pakko nousta ja mennä, on hyvä, koska muuten vajoaisin sohvanpohjalle voivottelemaan ja potemaan kipujani.

Sieltä ei ole nousua, jos se pitkittyy.

Kyllä kasveistakin on kannettava vastuu, vaikka jonkun mielestä ne on vaan kukkia, tai sinne päin.
On ne mokomat mun pikkusia, terveellä tavalla tietysti. Vielä en (kai) ole niille jutellut, mutta en ole varma.

Huvittaa kun säännöllisesti kastelen vieläkin muutamia rasioita ja kippoja, taimen toivossa. niitä tulee, yksi kerrallaan ja ottaa paikkansa kukkapenkissä.

On siinä varmaan sitä näytönpaikkaakin. Pystyn vielä johonkin, ei ote elämään ole lipsumassa. Oma arvostuksen tunne on ihan paikallaan.

Itse on paikkansa otettava, oma valinta. Onnekas olen, kun kuitenkin on ihmisiä, joilla ei ole näin hyvin elämä.
Tämä tästä, elämän filosofiasta. Joskus on hyvä kirjoittaa pois turhia asioita päästään.

perjantai, 23. heinäkuuta 2010


Kukkapenkki vetää kuin mangneetti. Siellä on "pohjatyötä" vielä pikkuisen, siinä polun toisella puolella. Puolikkaan olen siitäkin jo pöyhinyt, loput ajan kanssa.

Vasemmanpuolisen penkin pöyhiminen oli käsille ja yläkropalle liikaa, vaikka ein tehnyt mitään raskasta. Suurin osa juurista oli kuitenkin sellaista rihmastoa, suodatin kankaan päällä.

Tietty se kostautui, olin puolruumiina yhden päivän petinpohjalla.
Nyt jo vähän pirteämpi ja eilen illalla.

Kävin putsaamassa sitä viimeistä penkkiä puolikkaan ja istutin sieltä taimia vasemmanpuolen puhdistettuun penkkiin 238 taimea. Vielä niitä on siinä perkaamattomassa penkissä.

Kunhan ne saan ainakin istutettua omalle paikalleen, voisin penkin perkauksen jakaa parille, kolmelle päivälle.
Vasemmanpuolimmaisessa penkissä oli jo istutettuna taimia 80x80 taimea. Lisäksi tammet, taimet, alut ja itämättömät.

Minulla pitäisi nyt olla laskut selvät tähän asti, kuinka monta omaa taimea on missäkin.

Innostuksissani lasken uudet istutettavatkin, kunhan nyt pääsis sinne asti. Tänään ainakin olis perkaamattoman penkin taimet päällimmäisenä. Häiritsee tekemätön homma. Niinkuin ei voisi aloittaa hyvällä omallatunnolla uusien harvennusta.

Tilasin itselleni siemeniä. Ensi talven kyvöön. Nyt piti tilata että varmasti saa niitä. Yritän tiukkaa linjaa, ei muita siemeniä. Jos onnistun yhden lajin kylvöllä, se on ihme. Houkutuksia on niin paljon.

Kasvatan kyllä erikoisempia huonekasveja, mutta se on eri asia. Ne on mun taimihuoneessa.

Olen jo suunnitellut lämpiön, jossa siemenet saavat lämpimässä ja pimeässä itää. Lämpötyynyjen päällä.

Kun tarvitsen valoa, siirrän mun taimihuoneeseen. Sinne lisätään hyllyjä ja valoa ja ilmanvaihtoa.

On suunnitelmia tulevaisuudelle, mutta purkkeja ei tule pihalle ja penkkitilaa on tarpeeksi. onnistuuko vai ei, aika näyttää.

maanantai, 19. heinäkuuta 2010


Nyt näyttäisi siltä, että taimet /kasvit /kukat, mitä ovatkaan, olisi nyt omilla paikoillaan. Kun edellisessä kirjoituksessa mainitsin koulimisen, tarkoitin tietty harvennusta. pitäisi pikimmiten aloittaa ainakin pahimmista kohdista.

Sain puolikkaan isosta ns.tyhjästä penkistä ruopattua pohjia myöten. Voi että oli juuria siellä pohjimmaisena ja niitä kiemurteli siellä sun täällä.
Se alue on parikymmentä vuotta ollut vain heinä-ja vadelmapuskasta, täysin tukehtunutta aluetta.
Taimikylvöjen yhteydessä olen saanut kuriin tuon päädyn.

Olihan siellä penkissä taimia, jotka olin tyrkännyt sinne tänne, kun jossain kipossa iti vielä joku taimi. Siihen tuli tyrkättyä vähän muutakin taimea, kun kerran oli tilaa.

Se häiritsi silmää, kun en saanut mitään kuvaa, mitä missäkin on. Siis taimet kippoon ja sitten pöyhimään.
Oikeastaan se alkoi siitä, kun olin laittamassa siihen paria tainta ja se pinta oli niin kovaa.

Talven kun on ollut lumi painona enkä ole yhtään siihen koskenut, mikäs ihme se on.

Sain sieltä paljon ylimääräistä multaa, kun olin syksyllä tyhjännyt siihen kaikki purkit, joista ei enää yhtään taimea ilmaantunut. Multaa oli siis aikamoinen määrä.

Penkki on niin pitkä että jaoin sen polulla. Polun toinen puoli saa odottaa huomista. Osa eilisistä taimista on vielä istuttamatta takaisin.

Ajatuksena on mennä uimarannalle isännän ja lasten kanssa. Koko yön satoi, se oli oikea ajoitus. Aamulla kun heräsin, viimeisiä pilven rippeitä oli enää jäljellä.

Nyt olen vaan ollut kärsimätön kukkien suhteen, Oliskohan ensi vuosi se kukkavuosi sitten.

Onneksi ei ihan ilman kukkaa ole tarvinnut olla.

lauantai, 17. heinäkuuta 2010


Tuli pieni paniikki, kun en omasta mielestäni löytänyt tarpeeksi 2008 kylvöjen kukkia. Aloitin edellispäivänä jo kolmannen kerran tänä kesänä kasvien vaihdon uusiin oloihin.

Keräsin penkkiin neilikat ja osan niistä ensimmäisen vuoden kylvöistä .Mitkä ei enää mahtuneet istutin toiseen penkkiin. Paljon oli juurimurikoita, joista varret katkaisin, 246 kpl oli luku eilen mutta nyt saa siihen lisätä ainakin sata päälle.

Neilikoita laskin 240, niitä matalampia en enää laskenut, arvioin vaan, että n.80 niitä olis lisäks.

Penkkiin jäi tilaa joten aloin istuttelemaan muita perennan taimia siihen penkkiin.

Vielä yli 300 taimea sain siihen mahtumaan. Takapenkkiin sain tänään istutettua ensin 340 taimea penkistä, jonka halusin tyhjentää ja vielä lisäksi kuutisenkymmentä taime lisää. n.400 taimea ja eiliset istutukset lisäksi, niitä on siinä penkissä n.550 taimea.

Mistä otin pois ne tähän penkkiin tullet istutin kaikki akileijat, joita oli yli 200. sain siihen lisäksi n.300 tainta lisää.

Juurimurikat isturin jo, alkaa olemaan jonkinlaista järjestystä. Huomenna on vielä yksi kukkapenkki väärässä kohdassa, n.100 taimea. Ne on otettava ylös ja akileija penkin jatkeeksi. Tilalle tulee tyhjää tilaa koulittaville taimille.

Maksaruohoille tulee oma paikka, iirikset vien iirispenkkiin asustelemaan. Vielä on rypäs esikoita ja muutama kuunlilja, jotka menee penkkiin. Kun taimet on koulittu, siis suurimmat niistä, raivaan sen penkin kuokan kanssa, joka on ollut mulle tyhjänä.

Odottamassa viimevuoden mahdollisia itäjiä. Otan alueen kerrallaan ja taimet pois. Pakko saada pohjia myöten se penkki kuohkeutettava, pinta on aika kova.

Mitä löytyy, on mielen kiintoista nähdä. Olen kuin alussa taas, mutta en osaa olla jos kaikki ei ole penkeissä, niinkuin kuuluisi.

Jos nyt annan olla ne paikallaan, voisi vielä ilmaantua kukkiakin lisää.

maanantai, 12. heinäkuuta 2010


Tyhjää tuli, kun netti meni kesken poikki. Nyt olen saanut aikaiseksi kaksi uutta penkkiä, joihin sijoitan V. 2008 kylvöt. Ei ole kummoisia, kun taisin tilata siemenet kukkien kauneuden mukaan, enkä ajatellut että suurin osa oli yksi vuotisia.

kerään kukkivat yhteen penkkiin ja muut vien itäpäätyyn sipulipenkkiin.
Sipulipenkistä on otettu paljon siihen toiseen uuteen penkkiin joka on köynnöskaaren edessä.

Saan sinne paljon lisäistutusta ja päätyprojektiin hyödyllistä tilaa. Sinne pitää saada tilaa harvennettaville ja ihan uusi penkki uusien kylvöjen paikaksi.

Olen miettinyt ja suunnitellut, tsekannut siementilauspaikkoja ja kyllä nyt olen ihastunut yhteen kukkaan joka ajatuksissani menee kirkkaasti yli muiden.

Jotain muuta voin ottaa rinnalle, pienimuotoisesti, kaikki kylvän penkkiin suoraan.

Toinen ideointi on sisäkasvit, niissä on kirjavampaa kylvöä.

Aion myös esikasvattaa ensi vuonna sellaisia joita laitetaan terassilaatikoihin ja amppeleihin.

Mutta siinä pitäydyn että en laatikoita ja purnukoita laita ulos.

Pitää olla jotain uutta kiikarissa, muuten on tylsä syksy.

maanantai, 12. heinäkuuta 2010

torstai, 8. heinäkuuta 2010


Tänään sain päätökseen taimien istutuksen ja jälkien siivouksen. On aikaa katsoa kukkapenkit kuntoon ja alkaa harvennus.
Kuvagalleriassa on kuvat siitä projektista, en viitsinyt tänne enää laittaa. Pääasia että löydän ne jostain.

Mitä sitten, kun tulee syksy ja haikailen siemenien perään. Taimet saa jäädä, olen ne hommannut, joita aioinkin.

En voi kokonaan lopettaa siemenkasvatusta.

Minulla on kaksi ideaa, liittyen vahvasti tähän siemenkasvatukseen. Toiseen on helpompi löytää siemeniä kuin toiseen.

Eli kahta erilaista juttua on mulla mielessä. Sekä omat kotisivut.

Ulos ei tule enää purkkeja, kylmäkäsittelyn hoidan jääkaapissa. Toiseen juttuun mulla on oma huone, lisään sinne valaistusta.

Yksi paikka, ihan pimeä ja lämmin, on myös valmiina tähän toiseen ideaan. Olen hommannut 4 lämpötyynyä, kolme isoa ja yksi pieni.
Niiden päälle lämmin alunen ja siemenet itämään päälle purkeissaan. Toimii hyvin.

Siementilauspaikkoja käyn läpi ja luetteloita. Nyt jo. Aina on oltava jotain, mikä pitää vähän jännitystä yllä. Voi olla vähän ylireagointia sen jännityksen kanssa, mutta innoissani olen kuitenkin.

torstai, 1. heinäkuuta 2010


Olen pitänyt lähes taimettoman vapaapäivän. Ihan vähän perkasin yhtä penkkiä ja pikku-Miian, 3v. puutarhuroitiin kastelemalla kukkia ja Miia istutti ihan itse väärään paikkaan joutuneet orvokit niille varattuihin paikkoihin.

Kun äitinsä tuli hakemaan, Miia kasteli pikku kastelukannulla kukkasia ja oli niin onnellinen. Tomaatit halusi vielä kastella ennen kotiinlähtöä.

Miia on mummilassa kun tyttöni on iltavuorossa. Perkasin penkkiä joka on tekonimeltään "kasvitieteellinen penkki". Sieltä putkahtelee vaikka mitä, puuvartisia lähinnä.

Tammen terhoista on kaksi erilaista taimea tullut, oikein jo kunnon kokoisien lehtien kanssa.
Toinen on Floridan tuliainen ja toisesta en sano varmaa, kun en muista mitä lapussa luki.

Helle on vienyt muutaman taimen perennapenkistä, näistä uusista taimista. Laitoin varjostusta niille ettei mene enemmän. Vaan siitä penkin etureunasta kärähti.

Näinköhän on ihan taimen menoa, vaikka juuret on kunnolliset.

Onneksi penkit on nyt kunnolliset ja lannoitettu. Moni aukaisi kukkansa sen jälkeisenä päivänä.

Huonekasvini teki kukan ihan hassua, kun on itsekkin niin pieni vielä. Kukka oli Rosa chinensis minima. Pikkuruusu, miniatyr-ryhmä''Angel Rose''. Valkoinen kukka.

Laitoin kuvan tuonne kuvagalleriaan. Tomaatit on yllättäneet myös, luulin niiden kaikkien kupsahtaneen, kun vein ne ulos aiemmin.
Äsken vielä lajittelin ja kastelin taimia, toistakymmentä tomaattia on jo löytynyt. venähtäneetkin on pituutta, vaikka ehkä ei taida enää auttaa.

On vielä koulittavia taimia purkeissaan, mutta tänään ajattelin että mikäs hätä niillä, en ala laittelemaan yhtään tainta penkkiin.

Löysin puutarhavajan takaa siemenkylvöjäni, ruohikon seasta. Olin unohtanut sinne ja oli taimia joissa oli pienent valkoiset kukat. En edes katsonut mitä ne on, kuivia ainakin.Laitoin välittömästi jo kasteltuun tyhjään penkkiin.

Oli siellä muitakin kivan näköisiä taimia, elossa. Ne oli kukkien kuljetuslootissa, useimpia lajeja.
Mietin, pitäisikö käydä vielä paikat läpi, jos sieltä löytyy muitakin piiloon unohtuneita.

Kohta ne on istutettu, sitten kierros alusta.

Tulevaisuuden suunnitelmani kanssa olen edennyt pikkuhiljaa. Vähän muokannut ja jotain jättänyt pois, siitä se syksyyn menessä pitäisi olla valmis.

Olkoon harjoitelukausi tämä, mitä olen tähän asti tehnyt.

lauantai, 26. kesäkuuta 2010


Juhannuspäivä on sujunut täydellisesti. Minun päikkäri on vielä vaan tätä taimen istutusta ja isompien hoitamista.

Ukkonen ajoi sisälle ja päätin tulla muistelemaan, miten olen tänä päivänä edistynyt. En ole aloittanutkaan vielä pikkutaimien istutusta. Olen laittanut itselleni jonkunlaisen tavoitteen, mikä olis ainakin saatava penkkiin.

Olen aloittanut uuden hullunmyllyn projektipenkin oikeasta laidasta. Kaikki lemmikit poistin siitä päädystä ja toin hiekkaa mullan sekaan.

Irroitin kaikki neilikat paikoiltaan, niitä oli siellä sun täällä. Parisensataa harjaneilikkaa. . Toinen neilikkakin kukkii, Dianthus deltoides. ne olin istuttanut siihen kulmaan jo aiemmin.

Saa olla upea neilikkameri ihan tien laidassa.

Nämä on vuoden 2008 talven kylvöjä.

Sitten viereinen penkki olikin liian lähellä ja muutenkin tiellä, sillä päätin kerätä kaikki akileijat siihen neilikoiden jälkeen.

N.250 akileijaa. Kerkesin istuttamaan 50, kun ukkonen komensi sisälle. Siitä penkistä ja seuraavasta otin taas kerran taimet pois ja tein tilaa akileijojen jälkeen istutettaville lehtosinilatvoille.

Kun laitan omiin ryhmiin, ne näyttää jo joltain. Penkin laitaa koristaa takana joku pinkki kukka, jota oli tosi paljon.
Se on seuraava , jotka yhdistän komeaksi puskaksi. Haluan nähdä, minkälainen kukkaloisto on ensimmäisenä toivon vuonna.

Kitupenkki on muuttunut mukavaksi aluseksi taimien kasvaa. Siitä on jo hyvä mieli.

Kaikki taimet jäi levälleen niille sijoilleen, mutta saivatpa hyvän kasteen. Nyt on sade lakannut ja kahvin jälkeen menen laittamaan niitä taas maahan.

Jotka irroitin aksujen tieltä pois paikaltaan, tarvitsee penkin, multa/hiekka-sekoitus. Sen aikaa voivat odottaa, että saan akileijat paikalleen.

Taimien paikalleen laitto ei vie kauan, Irroitettuja oli monta sataa, en niitä voinut laskea.

Nauratti ajatus, kun mietin montakohan tainta on kaikkiaan, kun ottaa pikkutaimetkin huomioon.
Harmittaa kun aiemmista puuttuu nimet, enkä tunnista kaikkia. Uusissa on melko selkeästi nimet, mutta jos rasiassa oli useampaa lajia ja monta merkkitikkua, niissä oli vähän vaikeuksia.

Laskin yks päivä, kuinka paljon mahtuu taimia maitorahkapurkkiin. Ei pyöreään vaan siihen toiseen.
Taimet oli todella tiuhaan , erottelin ja laskin ne. 389 tainta, niin pienessä purkissa.
istutin tietty jokaisen penkkiin, ei jouda hukkaan yksikään taimi.

Tässähän oli muistoja tälle päivälle ihan tarpeeksi.

perjantai, 25. kesäkuuta 2010


Mukava juhannusaatto. Pojat tulee lahdesta, pojanpoika saa olla mummilassa juhannuksen, paljon grillattavaa ja lapsille herkkuja.

Katson ikkunasta, voi olla että illalla sataa. Ei haittaa. Siivouksen jälkeen lähden taimipenkkiin, ei sieltä voi lepopäiviä pitää.
Paitsi ne onkin niitä lepohetkiä. Koti kuntoon ensin ja sitten loppuaika on mun omaa. Miespuoliset hoitaa ruuan.

Eilen huomasin taas että turhaa työtä on tullut tehtyä, Alkukesästä kerroin että olen irroittanut kasvit penkistä ja laittanut uuteen järjestykseen.

Otin paljon multaa myös pois, kun näytti olevan niin paksu kerros. Olihan sitä liikaa, mutta otin myös liikaa pois.

Vähän ihmettelin, miks mun viimevuotiset taimet vaikuttaa enempi kitukasvuisilta, kuin siltä, miltä pitäis.
Ajattelin että en kastele ehkä tarpeeksi. Siinä on osa totuutta. Huomasin ongelman kun otin valkoista neilikkaa isojen puolelta.

Niillä kaikilla on ihan liian vähän multaa. olen ottanut pois ihan liian paljon. juuret on kiinni suodatin kankankaassa, Ei mitään, mihin se vesi olis varastoitunut edes vähäksi aikaa.

kaikki on kuitenkin elossa ja kukkii. Isommat vissiin varastoi vettä juuriinsa, mutta pienemmiltä se haihtuu paahteisena päivänä liian nopeaan.

Kastelusysteemi on ihan vieressä, kastelen onneksi useimmin kuin kerran päivässä ja vielä yötä vasten.

Hieno yhteen sattuma antoi mahdollisuuden lisätä sinne penkkiin lisää, hiekkaista multaa.
Tilasin maanpeiteruusuja kolme,
Niiden istutus oli mulle työläämpää, kun en ole ennen ruusuja istuttanut. Onneksi oli ohjeet mukana.

Siinä jäi monta ämpäriä ylimääräistä multa seosta. Ei siksi että istutin ruusut, vaan se penkki on käännetty lapiolla ja kun on savimaata siitä on otettu paljon pois.

Tilalle on laitettu hiekka-multaseosta, paljon. Otin sitä ämpäreihin ruusu-istutuksen yhteydessä ja mietin mihin sitä laittaa.

Kun alkaa istuttamaan valmiiseen penkkiin jotain, tietty ensin on laitettava kuntoon se penkki, mihin ne ylimääräiset kukat laitetaan, jotka poistin ruusujen tieltä.

Sinne toiseen penkkiin hain lisäksi valkoista neilikkaa ja huomasin mullanvähyys-ongelman.

Oli se eilinen päivä seikkailua penkkien välillä. Mutta hienoa, ylimääräiselle mullalle löytyi näin apu mun projektipenkkiin.

Aloitin taas sen taimien irrotuksen mutta niin, että en kaikkia nyppinyt ylös kerralla.

Siinä oli tyhjä alue, sen mullitin hyväksi ja lähdin siirtämään kasvi kerrallaan uuteen paksumpaan multaan. Se oli ihan kivaa, siinä oli myös tunnetta mukana.

Hyvä etten puhellut ääneen niille, (siis todella hyvä) mutta olin onnellinen jokaisen puolesta, kun sain ne pelastettua parempaan kasvualustaan.

Uskomaton määrä sitkeitä, hyväjuurisia taimia, jotka eivät olleet kuitenkaan kuivahtaneita ja raaskuja. Kasvun vauhtiin eivät silleen olleet päässeet, kuin minun mielestä olis pitänyt.

Siinä oli taas ilonaihetta, kun en sentään kerennyt listiä niitä.

Eiliseen oli pakko sisällyttää taimi-istutuksetkin. Isäntä huokas helpotuksesta, kun tuli katselemaan mun touhujani ja sanoin että tää on kivaa.

Luuli vissiin että pakkopullaa pistelen. Ylimääräinen juttu on tuo taimien mullittaminen. Taas vaihdan järjestystä isoilla kasveilla, saan ylimääräistä tilaa lisää. Alkaa pikku-taimipenkit loppua.

Siili asustelee jossain siinä lähistöllä. Tuli ihan mun viereen kun kykin yhtenä iltana penkissä. Siellä sitten polkuja pitkin kipitteli ja meni puutarhavajan taakse ojaan.

Harvoin siili on niin lähellä. En ole maidoilla tai muillakaan alkanut siilejä ruokkimaan, luonto hoitaa ruokinnan kyllä.

Huomasin että mansikat on kukassa, ne jotka sain syksyllä valmiina. Omat mansikat ei taida tänä vuonna tehdä mitään.

Maanantaina lähden Järvenpäähän hakemaan kaksi kiinanlaikkuköynnöstä. Ne tulee kaariportin kummallekkin puolelle.
Siihen eteen on isäntä tehnyt jo valmiin penkin, se on vielä täytettävä.