lauantai, 30. toukokuuta 2009
Penkkien raivaus on tehty ja melkein kaikki taimet ovat paikallaan. Saaan keskittyä koulimiseen, jota jo piisaa ihan tarpeeksi. Vapaapäivän aion pitää ensin .
Päättäjäisjuhlat oli meilläkin. Pojalla lopui ammattikorkeakoulu ja valmistui, samoin tyttö pääsi peruskoulusta.
Kiva kun kaikki ovat täällä, kotona. Grillattiin ja saunottiin.Minä livahdin silti penkeille aina jossain välissä.
Ihana loma lapsilla. Todistukset oli normaalit, ei huippuja mutta ei huonojakaan.

Tälläinen päivä.

torstai, 28. toukokuuta 2009
Puutarhurin laihis ei ole tuottanut tuloksia.Siis vaa''assa. Ihan sama lukema kuin viikko sitten.
Taidan olla vähän kärsimätön. Muuten kai olisinkin tyytyväinen, jos ei olisi tullut tuota kumparetta vatsan seudulle.

Mutta olen ollut huomaavinani että penkkejä tehdessä kumpare on pienentynyt. Jos vaikka kiinteytyisi. Toiveajattelua ainakin.
Taas tuli uusi penkki. Kiskoin kaikki taimet pois penkistä, silloin se on pakko tehdä loppuun.
Sain isännältä lisää leveyttä sieltä päätytontista.
Saan vetää selkeän linjan eka koivusta viimeiseen. Se antaa mukavasti lisätilaa, leveyttä, johon mahtuu myös mun uusia tämän vuoden taimia.

Tämän päivän penkki oli iso ja keskelle tuli polku, joka on vain lauta keskellä penkkiä.
Nyt mittasin sen.
Penkki on 2m pitkä ja polun etupuoli on 70cm leveä ja takimmainen puoli 80cm.

Aikaisempi penkki on vasen puoli 1.60cm pitkä ja metrin leveä. Oikea puoli on 2m pitkä ja metrin leveä. Siinä on vielä tilaa taimille.
Istutin ja istutin niitä taimia tänään uuteen penkkiin, kunnes en enää jaksanut.
Olin viime kesänä kylvänyt jotain vaalean vihreää tainta penkin etureunaan.
Taimet olivat isossa alustassa aivan kiinni toisissaan ja niitä oli paljon.Ihan pieniä.
En jaksanut niitä erotella, vaan otin ryppäitä ja painoin penkin etureunaan kiinni.

Nyt ne oli edessä kumminkin. Oli ne kasvaneet hyvin ja otin sellaisia mattoja irti ja aloin irroittelemaan sopiviksi penkkiin. Se olikin yllättävän helppoa. sain yli 50 tainta pelkästään niistä.

Löytöjäkin oli. Löysin kissankäpälän, jonka sain ystävältäni. Se saa oman edustuspaikan.
Olen kasvattanut myös puun, vaan en tiedä mikä. Tietty vaan koivu.
Sitten löysin angervoa ja alppiruusuksi katsoin ne pari pikkupensasta.

En niitä tiedä, tarvitsen jonkun tunnistamaan. Pari isoa kasaa jäi istuttamatta, kun voimat otti ja loppui.
Multaa meni paljon. Penkin oman mullan otin talteen. Kottikärryllisen, neljä ämpäriä.Näiden lisäksi 3 x 50l puutarhamulta säkkiä. Kasvit saavat väljyyttä, hyvää multaa, lannoitetta ja vettä. Kohta kukkii minullakin.
En välitä vielä tästä vuodesta, jos ei kuki, mutta ensi kesä on mulle sellainen toivon vuosi.

torstai, 28. toukokuuta 2009
Tämä puutarhuri on aloittanut laihiksen jo monta päivää sitten. Kahvia ja vettä saman verran. Riisikakut on aina ollut mun mieleisiä ja kaali. Riisikakkujen päälle en laita mitään, kaalin keitän sellaisenaan, pilkon tietty. Juon sitten kaalin liemenkin.
Olin varma että en saa kahta litraa vettä menemään alas päivässä, mutta kahvin kanssa menee litra, lääkkeiden ja vitamiinien kanssa toinen.
Jaottelen lääkkeet ja vitamiinit niin että ainakin neljä kertaa on juotava se lasillinen.
Aamu-ja iltalääkkeet, siinä tulee jo kaksi lasillista. Mangnesium/Calsium ja Omega kolmonen, yksi lasi. Monivitamiini yksi lasillinen. Laskin että neljä lasillista menee litraan. Mittasin siis, kun ovat korkeita laseja. Kahvia menee monta mukia päivässä.

Syön yhden normaaliruuan päivässä, pienen annoksen. yhden ruisleivän viipalen, Flooran kanssa. Pitää vielä monipulistaa diettiä, mutta olnhan vasta alussa. Viides päivä taisi alkaa.
Puutarhailu taitaa käydä vatsalihasliikkeistä, kun siinä on pakko olla vaikka minkälaisessa asennossa. Polvillaan, toisela polvella, vaihdellen. Kyykyssä, ja vielä selkä puolympyräsä, kun missään asennossa ei ole hyvä pitkää aikaa.
Dieetti siksi kun 8 kg on tullut painoa lisää. jalat on huonot ja olen melko lyhyt. Kevennys on paikallaan.
Niin, niitä taimia oli 730 tainta ja ihan sirkkalehdillä vielä lisäksi jonkinmoinen määrä. Kaikki on istutettu maahan, mutta tänä aamuna on vielä noita amarylliksiä laitettava ja muutamia muita taimia.
Olis pakko saada yksi penkki tänään vielä valmiiksi, koulittavaa on haettava Käpälämäestä.
En ole saanut kotilo-ongelmaa pois sieltä vielä, siksi tuon tänne niitä taimia.
Kun laittaa kasvit järjestykseen, tulee kummasti tilaa penkkiin , vaikka pitäis olla toistepäin.

Aamujorinat on nyt tässä, kahville ja penkkiin, niin saa jotain aikaiseksikin.

keskiviikko, 27. toukokuuta 2009
On tämä taival Siemenistä kukkaloistoon. Mutta nyt olen varma että onnistuin. Olen perannut sen penkin vasemmanpuolen .Otin kaiki taimet pois, pudistelin ja jaoin kolmeen osaan.isommat, keskikokoiset ja pienemmät. Laskin ne siinä samalla. En vielä laita määrää jonka siitä n.1,5m x1m läntistä löysin. Siksi kun kirjoitin siitä kuvagalleriaan, enkä vielä sanonut määrää.

Siellä on kuva niistä pelastetuista ihan ruippanoista, joista kirjoitin edellisessä. Nythän ne on jo kasvaneet.
Tähän penkkiin vielä sen verran etä poistin mullan ja perkasin sen samalla. Käsin. Lapio on niin painava. Sain kottarin täys, kissanhiekkalaatikon kukkuroilleen, 3 ämpäriä ja kolme parveke laatikkoa. Tasasin alusen ja laitoin suodatin kankaan.Mullat päälle ja nukkumaan tunniksi.
Ajattelin että sitten menen istuttamaan taimet. kastelin ne siksiaikaa.
Kävin n.klo 17.00 pitkäkseni sohvalle ja heräsin kymmeneltä. Istutin isommat taimet ja kannoin loput kuistille yöksi ja menin nukkumaan.
Innostus kostautui tietenkin. Aamulla oli pakko laittaa loput taimet penkkiin.Ei ne siihen penkkiin mahtuneet joten istutin ne siihen jossa oli kaksitoista eri lajia taimia. Nyt mulla on yksi hyvä penkki, jonka polku jakaa, mielettömästi niitä taimia, joita kaipasin.ne OLI siinä penkissä. Vieri vieressä.
Niitä on vielä viidessä penkissä, jotka on kiirusti laitettava kuntoon, kun koulittavia alkaa tulemaan samaan aikaan. Näin paljon taimia ei ole missään muussa penkissä.
Hyvä mieli tuostakin mutta joka luu ja jäsen niin kipeä, että olen maannut koko päivän.
Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa. Olisin vaan osannut tehdä oikein ne penkit ajoissa.
Mutta pääasia että mun taimet löytyivät.

maanantai, 25. toukokuuta 2009
En minä malta kauempaa olla kirjoittamatta, vaik ei asiaakaan ole. Puutarhailu on niin sykähdyttävää, kun jokapuolella kasvaa ja kukkii. Uusia tämän talven kylvöjä jo koulin uuteen penkkiin. Otin vanhasta penkistä taimet pois uuteen aiemmin tehtyyn penkkiin, jonka tein oikein suodatinkankaan kanssa enkä enää sanoma lehtiä laita. tästä varmaan olen jo kirjoittanutkin.

Vanhan penkin laitoin puoliksi, kun on niin pitkä. Perkasin pohjan ja laitoin suodatinkankaan alle ja mullan takaisin päälle. Se vanha multa oli myös perattava, ettei rikkiksiä jäänyt.

Jätin polun paikan ja vasemmanpuolen puolikas on seuraavaksi vuorossa.

Uudessa penkissä on kahdessa kauniissa rivissä taimia. N.60 tainta mahtuu riviin. viittä eri lajia on kylvetty ja toinen mokoma on vielä oottamassa.

Viimevuoden kylvöisä kukkii vaikka mitä. Tietäis vaan mitä. On otettava selvää kasvilistaa varten.

On tunne että alan onnistumaan pikkuhiljaa siinä, mitä aioin.
iso työ purkaa kaikki penkit ja laittaa pohja uusiks. siinä tule harvennetttua samalla.Mutta en voi olla jos en tee sitä perusteellisesti.Silloin tiedän tehneeni kaikkeni niiden eteen.

lauantai, 16. toukokuuta 2009
Minä olen onnistunut kasvattamaan siemenistä "navettapiian". Hehkuttelin sillä ja parilla muulla ruipelolla galleriassa. Mutta "navettapiika" oli yliveto.

Viimevuonna kylvin taimeni kohopenkkeihin, joissa alusena oli sanomalehteä. Johonkin kohtaa oli liian ohut kerros laitettu ja juolavehnä sieltä ryöhää taimien seasta.

Ne taimet pelastan ensiksi pois sieltä penkistä. Puran koko penkin ja laitan uuden, suodatinkankaan avulla.

Harmittaa ihan vietävästi, joudun ensin kitkemään selkeät rikkikset pois ja sitten vasta ottaa taimen.

minä en näköjään erota rikkiksiä taimista, kun en uskalla muutamia nyppää ollenkaan.

Kun en ole ennen nähnyt miltä se siemen näyttää taimena, enkä tunnista rikkaruohoa, paras vähänaikaa kasvattaa niitä vielä.

Pätin nyt olla kuvaamatta näitä ruipelokukkasia, ennenkuin niistä tulee vankkoja perennoja.

Tuota se minun innostuminen teettää.

Huomasin että oli suuria vaikeuksia löytää kahden kasvin nimeä niin, että ne olisivat tulleet oikein.

Mulla oli kuva ja guugle auki, välillä kävin jelitton sivuilla, täällä ja taas alusta.

Muisti veti heti itsensä pois kun olin varma nimestä ja kukasta.

Kirjoitin ylöskin paperille, mutta niin vaan kaksi kukkaa sattui sekoamaan keksenään.

Oikeimmin sanottuna en hahmottanut enää selkeästi, näistä kaikista kuvista ja nimistä huolimatta.

Menin varmana kertomaan nimiä galleriaan, jotka sitten huomasin vääriksi.

Kukaan ei varmaan ajattele sitä niinkuin minä, että mun jutuille voisi pikkuisen hymyillä.

Virheet tekee minut kiukkuiseksi itselleni. Kirjoitus on ihan ,no en viitsi laittaa edes ruman sanan alkukirjainta.
Sanaa siemen en saa kertaakaan osumaan oikein, jos kirjoitan katsomatta. Se sana on kirjoitettava kirjain kirjaimelta.
Samoin muut samantapaiset tai pitkät sanat.

Kirjoitan varovasti, haluan kirjoittaa oikein, mutta lukiessani onkin virheitä vaikka kuinka.

Korjauksessa menee enempi aikaa kuin kirjoittaessa.

Joskus muistamattomuuttani laitan tekstin menemään ja sitten tulee vaan pöljä olo. En osaa täällä korjata virhettä kirjoitukseeni, jos se lähtee virheellisenä.

Tänä aamuna on niin kaunista ulkona, että aion tehdä mahdollisimman paljon siellä.

Siellä on niin hiljaista, kukkapenkissä. sieltä löydän paljon erilaisia taimia, joille en tiedä nimeä.
Kunhan kasvavat, tunnistus on helpompi. Kasviluetteloa havittelen itselleni, on minulla jo kolme kukkaa.

En tiedä onko täällä sellaista. En ole edes katsonut.
Mutta että puutarha näillä tiedoilla ja taidolla. Uskon lujasti itseeni, ei minulla ole epäilystäkään siitä, etten saisi enskesäksi puutarhaa aikaiseksi.

Pergolan paikka on valmiina, mutta malli ei. En halua tavallista nelikulmiota.
Enkä muutenkaan vakiotyyppiä. Sen on oltava hieman erilainen, itse tehty. Paitsi jos löydän jostain ulkomailta siihen sopivan.

Köynnöksethän siihen aikanaan kasvavat ja peittävät osan, mutta en halua kokonaan köynnösten peittoon sitä. Jotain pitää olla sellaista joka jää näkyviin.

"Katseenvangitsija" sana useasti toistettuna ei ole enää hyvä asia. Olen lukenut sellaisen kirjan jossa tuota sanaa käytettiin mielestäni liikaa.
Mutta sen tapaisesta on nyt kuitenkin kyse, sinä pitää olla sellainen/sellaisia kohtia, joita voisi nimetä tuolla sanalla.

Yksi on hyvä, kaksikin menee, mutta siinä pergolassa ei saa olla enempää , koska se itse kokonaisuus pitäisi saada jo sellaiseksi Aah-elämykseksi. Sitten kun sitä on ihailtu, voi löytää vielä jonkun kivan yksityiskohdan, mieleenpainuvan.

Siitä en ole varma saanko sen sellaiseksi vuodeksi 2010, mutta pergolan saan varmasti.

Joten nyt alan keskittymään näihin viimevuotisiin kylvöihini, tämänvuotisiin taimiin ja Käpälämäen puutarhakodin laittamiseen.

Jätän päiväkirjani tähän, sekä kuvagalleriani.
Palaan takaisin, kun olen saanut enempi aikaiseksi, kuin muutaman ruipelon.

torstai, 14. toukokuuta 2009
Voi kun on kylmää ulkona. Siinä on hyvät ja huonot puolensa. Kylmä ilma antaa aikaa tehdä sellaiset kasvihomat, jotka olisivat päällekkäin lämpiminä ilmoina.

Ens viikolla lupasivat hellettä.Siihen mennessä muutamia kohopenkkejä olisi saatava tänne kotitontille valmiiksi. Siellä mökillä on niin paljon kotiloita, että aloitan taimien koulimisen tänne ja jatkan siellä kun täältä tila loppuu. Silläaikaa keräilen kotiloita, leikkautan nurmkon ja myrkyttelen. Valmistelen sinne kotilotonta paikkaa taimipenkeilleni.

Puutarhaahan sinne ei tänä vuonna laitetakkaan, kasvatan vaan taimia. No, syksyllä voin jo aloittaa. Päätin että eipäs maalatakkaan niitä mökin seiniä, ainakaan alakerrasta.
Yritän saada ne värit näyttämään kotoisilta sopivin verhoin, matoin kalustein.

Olen siivonnut alakerran ja siinä tuloksena katselin uusin silmin huoneita.
Pidin niistä väreistä.

Olen miettinyt paljon sitä, miksen soluttaudu keskusteluihin palstoilla. Enhän ole mitenkään arka tai epäsosiaalinen.
Mutta kaikki ovat niin paljon edellä. Puutarhoissanne kasvaa jo kaikenlaista. Valmiita pihoja, joita on kiva kehitellä.

Ei minusta ole keskustelemaan asioista joista en tiedä. Taimenvaihtoon ei tänä vuonna ole asiaa.
Hyvä kun saan selvän mitä mulla on.

Kuvia ei mistään. Niitähän ne minun kuvat vielä on. Innoissani kuvaan pienen kukkasen, kertoen että tälläisen olen kasvattanut.

Pidän siitä innostuksen tunteesta, joka tulee noin pienestä. Mitähän sitten, kun on jonkinlainen puutarha.

Välillä tuntuu että olen sellainen "on ja off" ihminen. Harvemmin keskivaiheen alapuolella, mutta näinä päivinä sielläkin käynyt.
Ollaan välillä erimieltä harrastuksestani ja ymmärrän sen hyvinkin.
Minulla on järki mies.( Hänellä on tänään synttärit )
Hän kauhuissaan ihmettelee, mihin laitetaan niin paljon kukkia.
No, järki-ihmiset ihmettelee. Minä en. Järki on säästölinjalla, pidän sen lepotilassa ja otan käyttöön tarvittaessa. sitten se toimii terävästi kuin partaveitsi.

No, masis tuli siitä, kun minun pitäisi harrastaa vain tässä kotona ja luopua siitä mökkeröisestä.
Vitsit jos siitä maksaisin vuokraa, jolloin voisi vedota rahan menoon.
Mutta mulla maksaa 10.80e edestakainen matka siellä käydessä.

Siinä on jujuna muutakin kuin siemenistä kasvattaminen ja taimien kouliminen.
Sinne voin suunnitella puutarhani, jota en voi tehdä täällä.

Vaikka yhdessä tehdään pihajuttuja, vaikka koulisin taimeni tuonne rajalle, se ei riitä tyydyttämään minun aikaan saamisen tarvetta.
Mieheni on aivan elementissään suunnitellessaan kaikkea pihalle. ne on hänen päässään, ideat ja toteutus.

Hyviä ideoita.Miten menen sekoittamaan järjestyksen. Harmistuin kun hän lupasi tehdä minun taimille paikan ulkorakennuksen taakse, ettei ole näkyvissä. samalla tietäen että ovat siellä hyvin turvassa liialta auringon paisteelta.

Kummallinen on ihmisen mieli.
Olen aina ollut itsenäinen, suunnitellut ja toteuttanut.Mieheni myös.
Viimevuonna oli ihan tarpeeksi kräntsyilyä kun taimikippoja oli niin paljon ja ne oli näkyvissä niinkauan kun viimeinenkin taimi oli maassa.

Nyt on itselläni hyvä idea kun ovat poissa silmistä ja ideoin sinne puutarhaa lisäksi.
Ei hyvä. Paitsi minusta. Ei me vielä puutarhasta olla puhuttukkaan, joten siitä ei voi kiikastaa.
En käy joka päivä mökillä, poissa olen muutaman tunnin kun menen.
Ei kait pallo jalöassa ole helppo liikkua.

Tämä kuullostaa siltä että minä olen oikeassa ja mieheni ei ymmärrä minua.
Mieheni ei ymmärrä tuhotonta siementen määrää, voiko häntä siitä syyttää.
Minä ymmärrän hyvinkin, olenhan itse ne kaikki hommannut.
En ole muutaman kukan kasvattaja. Niitä pitää olla paljon.
Bisneksestäkään ei ole kyse. Mitä siis teen kaikilla kukilla, jotka niistä ilmaantuu, jotka itävät.
En minä vaan tiedä. Mutta se on sitten asia erikseen.

Jos toimisi hymiöt, niitä olisi täällä paljon.nyt saa jokainen kuvitella mihin kohtaan ne laittaisi.
Helpotti kirjoitus.

keskiviikko, 13. toukokuuta 2009
Pientä hauskaa korjaamista kirjoitukseeni. Olin tosissani menossa ottamaan niitä Tarha-alpeja ja Syysastereita purkkeihin ja sisälle. Siellä penkillä vasta välähti mielessä, että miksikäs purkkiin.Penkkiin ne on laitettava.

Vähän nauratti , mutta miksi ne aiemmat oli purkissa, syy oli se että oli niin kylmä penkki vielä.
Sitäpaitsi halusin kokeilla lähteekö ne kasvamaan kun nehän irrotetaan siitä juuresta, missä ne kasvaa.

Mutta hyvin ne lähti kasvuun purkeissa. Mun taimikasvatus on melko ankeeta. Purkkeihin kyllä tulee taimi toisensa jälkeen, eikä ne ole kuolleetkaan, mutta on sellaisia rullalangan ohkasia taimia.

Nyt on päässyt valoon jo 5 purkkia. Laitoin muovia loppujen päälle, haluan taimen joka purkista.

12 tomaatin tainta on isossa purkissa jo. Eka omat tomaatit, jos ne oikeasti tekee niitä hedelmiään.

Lukijat ( jos niitä on )pitävät minua varmaan hassuna ja niinhän olenkin.Mutta kun en ole ennen sisällä kasvattanut, niin se on ihme jos saan tomaatteja pöytään siemenstä.

Huonekasvikin siemenestä on ihme. Monta sellaista on joille ei ole nimeä.Purkit meni koulinnassa sekaisin ja turha siinä oli alkaa uudestaan nimeämään. Mutta nimilista on.tallella.

Tänään kävin yhdessä taloyhtiössä putsaamassa ison kukkapenkin. Rikkikset oli helppo ottaa pois, kun viimevuonna hoidin sen kukkapenkin ja Hanhikkipensaat ja Ruusuangervot.

Silloin ne olikin aivan hoitamattomat ja näillä voimavaroilla kesti koko kesän se perkaus .
Nyt saan harrastuspohjalta pitää niitä kunnossa, sekä sitä ihan alussa mainitsemaani taloyhtiön piha-alueen "takapihaa". Siellä on ne minun istutukseni ja kyllä käyn niitäkin katsomassa ja siistimässä.

Oli ihan ikävä työelämään, siihen aikaan kun vielä siellä kentällä olin langan päät käsissä.

Kyllä se sitten meni taas ohi, kun tulin kotiin. On kiva kun on vapaa-aikaa oman puutarhan laittamiseen.

maanantai, 11. toukokuuta 2009
Minulla karkailee Syysasteri ja Tarha-alpi. Joku viikko sitten putsasin sen penkin hyvin ja huomasin karkulaiset.
Otin Tarha-alpista 5 karkulaista purkkiin kylppäriin lämpöaluselle ja kasvamaan lähtivät heti.

Nyt menen noppimaan muutkin ja laitan ruukkuihin.Myös Syysasterin poikasia kokeilen.
Olen aikanaan tehnyt puoliympyrän muotoisen penkin, Tarha-alpi keskellä ja Syysasterit sivuilla.

Nyt viimekesänä istutin siihen eteen loistokurjenpolven, ystävän lähettämä sekä ehkä, kysymysmerkillä, Hopeahärkkiä.Sen olen laitanut vissiin vaan pois käsistä johonkin kasvamaan.
On siinä kasvamassa vielä runsas isolehtinen vihreä minkälie alku .

Voi kun listat meni sekaisin viimevuonna. Mutta milloinkahan kasvilistaa voi alkaa tekemään?

Sittenkö, kun on tunnistettu ja niin iso että kukkii tai jos on vihreä, niin kun on elossa ja terveenoloinen.? Paljon tunnistettavaa on. Haluan tietty teiltä apua kun kuvia laittelen.

En tahdo pysyä nahoissani, ihan liian intona olen.
Tultiin ysiluokkalais tytön kanssa lukion oppilas-vanhempain illasta. Oli hyvä kahdestaan reissu.

Hienoa kun jaksaa lukea ja parasta se että se on ihan oma valinta. Me ei patisteta lukioon väkisin, oma mielipide ratkaisee.
Tytöllä oli ajatus että jos ei pääsisi lukioon, menee kymppiluokalle. Opiskeluun on kova motivaatio.

Kaikkea kivaa on päivääni mahtunut. Pikku Miiakin oli mummilla yökylässä ja koko päivän.

Äitienpäivää ajattelin illalla mielessäni, että tavallaan ei paljon poikennut muista viikonlopuista, mutta kun lähes kaikki tulivat, koko päivän omaa tahtia, olin onnellinen.

Ei mitään suuria lahjoja, suklaalevyn sain, Miia kantoi pientä v.punaista lahjakassia, jossa oli tyynyliina.Kirjoitus "maailman paras äiti".Kortinkin olivat tehneet yhdessä.

Ihan oikeinhan siinä luki.Jokaisele lapselle se oma äiti on rakkain.
Pojat tulivat lahdesta yhdessä ja toivat mukanaan herkkuja. Ihana ajatus.

Olen alkuaan halunnut äidiksi, paljon lapsia ja saanut mitä halusin. he tietävät olevansa haluttuja,
kukaan ei ole erityisasemassa.
Meillä on hyvä yhteishenki. Ei se sen kummempaa ole kuin muillakaan, hyvä yhteishenki on tietty muillakin. kirjoitin sen vaan siksi, kun se on mun mielessäni nyt päällimmäisenä.

Koulimaan saan taas mennä taimia. Kotityöt tehty ja mulla on aikaa istua keittiön pöydän päässä ja laittaa taimia purkkeihin.
Ei hullumpaa tää elämä ollenkaan.

sunnuntai, 10. toukokuuta 2009
Mun viimevuonna kylvetyt kasvit elää. Nyt on niin eri näköistä kuin aiemmin. Kukkia on tullut lisää, melko varmasti tiedän mitä ne on mutta haluan kuvia laittaa galleriaan huomenna.

Ihan silmissä ne on muuttuneet. En muista yhtään mitä missäkin on, mutta monta sivua on nimiä kyllä. Hämmästyttävää. Mun eka kesä, kun jotain näen konkreettista kylvämisen ja taas kylvämisen jälkeen.
Sain tomatteja isoihin ruukkuihin vajaa kymmenen ruukkua ja kohta on istutettava kasvamassa olevia lisää.
Pelargonit laitoin jo isompiin purkkeihin ja ihmekukkaa. Nämä kaksi ei ole mun siemenistä.

Huonekukkia on omista siemenistä ja ne saa kohta isomman asunnon.

Niissä pikkupurkeissa, joissa petunia alkoi kasvaa, on tullut kolmeen purkkiin taimi. Ne on olleet jo viikkoja purkeissaan, joku olis jo itämättömänä heittänyt ne pois.
Näen että kahdesta on ehkä tulossa, kun siemen on pullistunut. Petunian taimi on jo auringon valossa sekä se huonekukka isosta pallukasta.

Vielä on koulittavia taimia, joissa on tomaattiakin.Saas nähdä kerkeekö ne tekemään tomskuja.
Sadepäivän puuhia piisaa.

Noista ulkokukista olin ihan innoissani, kunhan pääsen harventamaan niitä, jotkut on vähän ryppäinä siellä.

Ensivuonna harkitsen tarkasti, mitä sisäkylvöjä aion tehdä. Taidan pysyä Verenpisaroissa, Pelrgoneissa ja ehkä Petuniassa. Jotain vielä on, mutta en muista.

Emokasvin alut mulla on ja yks taimitilaus on tulossa.Siinä on paljon erilaisia Verenpisaroita.

Niistä voin ottaa pistokkaita,sitten kun ne on isoja. Jos jostain löydän sitä vanhaa Annansilmää, sitä haluan laittaa kasvamaan.

Muuten olen vaan perennojen ja puuvartisten kasvattaja. Reilusti ulkona viihtyviä.

Äitienpäivä on mennyt seurustelun ja purkituksien kanssa, ihan mieleinen päivä.

lauantai, 9. toukokuuta 2009
Kevätaika on sellaista että tuntuu, kuin kaikki olisi tehtävä tässä ja nyt. Olen taas friskaantunut ja eilen sain melko paljon aikaiseksi.

Siellä käpälämäessä tärkeimpiä tehtäviä oli siemenpurkkien siirto lumen sulettua varjoon ja niin järjestyksessä, että tilan saa riittämään.
Nyt on talon itäpääty haravoitu ja laitettu alustat siemenpurkeille. olen siirtänyt lähes kaikki sinne etelä puolelta.

ne loputkin mahtuvat kyllä itäpäätyyn, mutta kastelun jälkeen oli jätettävä seuraavaan kertaan.
Jokainen purkki oli tutkittava kotiloista , sillä ne olivat kiivenneet siemenlaatikoiden ja purkkien ulkopuolella yläreunan alle.
Tämä viivästytti hommaa, oli pakko saada kotiloton paikka niille. keräsin niitä nyt ämpäriin ja sitten jätesäkkiin.

Mun kylvöt on mulle arvokkaita, rahallisestikkin, mutta en ajattele sitä niin.
Niillä on tunnearvoa, onnistumisen iloa, jonkinlainen merkki onnistumisesta tälläisenäkin.

Siisteys ulko ja sisäpuolella vaivaa niin että on pakko nämä kevättyöt tehdä, vaikka verottaa voimia.

Kun se on kerran tehty, alkaa helpompi kausi.

Olohuoneen siivous on seuraava sisähomma ja kuistin. Tuntuu hyvältä mennä sinne, kun voi keittää kahvia, jääkaapissa kylmässä mitä tarvitsee.mikrossa voi lämmittää ruokaa, voin vaikka ottaa unet jos haluan.

Pihapiirin siivous on sama asia. Tekee hyvää mielialalle, kun on haravoitu, irralliset roinat jätekasassa. Se kasa ei häiritse, kun tiedän että jonain päivänä ne viedään pois.

Mutta osaan jo vähän vapaata pitää, silloin ainakin kun on kipeä olo.