lauantai, 10. tammikuuta 2009
Olen kirjoittanut tyhmästi ja ymmärtämättömästi tuon edellisen ja hävettää sekä olen anteeksipyynnön velkaa.
Luin sen kirjoitukseni ja kauhistuin, olenko noin sen kirjoittanut.
Tottahan siitä saa sen käsityksen että kuvittelen lukijoita olevan noin paljon.

Mutta oikaisen sen, en tarkoittanut niin. Tiedän toki että jokaisesta käynnistä numero liikahtaa eteenpäin.
Kun käyn itse katsomassa, näen tietty kuinka tulee lisää lukua.

Ei pitäisi kirjoittaa niin äkkinäisesti, mutta jos tämä häpeä riittäisi rangaistukseksi.

Lupaan olla tarkempi kirjoituksissani, enkä halua loukata ketään.
On myös pidettävä itsensä kontrollissa, etten minäkään nää "peikkoja" joka asiassa.

Mai-Lee, saanko anteeksi?

lauantai, 10. tammikuuta 2009
VOI EI. Tällä iällä vielä niin lapsellinen kuvitelma että luettaisiinkin näitä päiväkirjoja.
Ja minä kun luulin.
Siis joku vaan klikkailee katsoakseen, MITÄ ?
Jos minä klikkaan jonkun päiväkirjaa, luen sen, en ymmärrä mitä muuta sieltä hakisin.

Mutta minä ja minun ajatukset. Ei yllä kovin korkealle.
Mutta minähän kirjoitan pääasiassa itselleni tätä.Jos joku vaikka lukisi, se on ihan mukavaa.

Eipä tule uni, kun neljä tuntia humahti päikkäreilä.
Ihan pientä, ei raskastakaan, tein aamupäivällä.

Isäntä laittoi mulle tänne makkariin tämän koneen ja alakerran huoneesta tuli "junnun" huone.
Piti siirtää paperit ja siement pois sieltä huoneesta ja vastaavasti makkarista tehdä tila koneelle.

Lakasin vaan, kaksi pientä aluetta. Olin niin väsynyt, että suunniteltu siemenkylvöpäivä meni mönkään.

Sain kuitenkin kylvettyä toistakymmentä lajia jelitton siemeniä, A-ja B-kirjaimet.
Nyt ovat jo kylmässä kuistilla ja huomenna mökille.

Kylvän vielä C-kirjaimella alkavat, sitten olen samassa Seemnen ja Jelitton siementen kanssa.

Niissä pusseissa on niin mahottomasti siemeniä, että jätin jämät ja ilhdutan niillä viel täällä pentin puolella olevia.
En halua sataa yhtä kukkaa, kun lajeja pitää olla paljon.

Siellä tontilla pitää näkyä että joku kasvattaa kukkia siellä.

Nyt vaan tälläinen pieni lisä tähän päiväkirjaani, kun tuo kirja houkuttelee lukijaansa.

torstai, 8. tammikuuta 2009
Uuden lehden kääntäminen sujuu jo helpommin. Diaknoosit eivät ole aina hyviä, vaikka sitä olen monta vuotta hakenut.
Kun paperissa lukee aivovaurio, vamma, sitäpä ei olekkaan hyvä lukea.
Mutta kun meille tiedostettiin sen kuuden viikon kuluessa että se ei ole älyvamma.

Järki ihmisenä olen työstänyt tätä ja iskostanut sen tuonne terveelle puolelle.
Aion sitä järkeäni sitten käyttää näiden oireiden ja vaivojen hallitsemiseen, koska haluan elää täysillä.

Olen täällä saanut hyvän alun puutarhaharrastukseen. Muistan ilolla kun otettiin hyvin uusi tulokas vastaan ja siemenketjukirjeissä oli mulle aina tilaa.
Siemeniä tuli muutenkin.Postilaatikkoon.

Täällä on ne hyvät ihanat ihmiset edelleenkin. Aion kuulua kalustoon ja kirjoittaa iloisia päiväkirjoja.

Korjaan väärinkäsityksiä, kun suora olen.

Sen nurjan puolen minkä olen päiväkirjassani purkanut, koskee muita asioita , puutarha-alan ulkopuolelta. Negatiivisia, "laita sana kiertämään " systeemillä. Ihan vastakin.

No, ne aiemmat tapahtumat olivat samaa sarjaa, ei sitä ymmärtänyt kuin ne jotka siinä oli mukana.
Heille kirjoituksenikin oli .

Nyt on asiat toisin, olen haudannut pahat asiat lopullisesti. jos joku saa siitä jotain että jatkaa, minut tälläinen "lannoitus" saa kukoistamaan kuin kukkamaan joka saa luonnollisen lannoituksen. Vielä
"Latvo, niin tuuheentuu"

En enää näitä asioita täällä pui, nyt on niin paljon pelissä. Sitä kukkaloistoa kohden aion nyt mennä, otan myös täältä sitä kukkaterapiaa joka auttaa olon paranemiseen.

maanantai, 5. tammikuuta 2009
Siemenkylvöön ei voi kyllästyä. Päinvastoin, siihen tulee himo.
Joka päivä on kiva kylvää, aion saada nyt tammikuun aikana kaikki kotona olevat siement kylvettyä.
Olen aivan ihastunut kimppatilaus siemeniin, jos se vaan onnistuu.

Niinpaljon uutta, just sellaisia mitä tarvitsen suunnittelemaani projektiin sinne mökin tontille.
Harvoin on niin hyvä tuuri että saa harrastuspaikaksi koko talon.

Se on hyödynnettävä tarkasti . Ei rahallisesti, vaan kauneudella.
Siitä saa maksaa, mutta mikään ei ole ilmaista.
Harrastus maksaa aina.Pienen summan tai isomman. myötä.

Ulkona on pakkasta, on mentävä taas lämmittämän mökkiä. Samalla vien kylvetyt siemenet taas mennessäni.

Mietin mitä teen kun kaikki on kylvetty. Varmastikkin luen puutarhakirjani läpi. Lukeminen on toinen kiva harrastus.
Voi olla että noita siemeniä tippuu pikkuhiljaa lisääkin, että on kylvettävää vielä helmikuullekkin.

Mutta talvi on hyvä asia. Saa huilata vähän ennen kuin alkaa taimikausi.

torstai, 1. tammikuuta 2009
HYVÄÄ UUTTAVUOTTA 2009 jokaiselle "penttiläiselle".Teeskentelemättömästi ja aidosti.
Toivon sitä myös itselleni, täällä puolella.
Tämä on puutarhapalsta ja minä olen "puutarhalainen", joten siinä suhteessa oikeassa paikassa.
Tätä päiväkirjaa pidän suunnitteluun, pohdiskeluun, kirjoitan ylös asioita, joita voin lukea myöhemmin.

Uudet kylvöt olen jo aloittanut, aiemmin kuin viimevuonna.Nyt on siemeniäkin enemmän.
"Nälkä kasvaa syödessä". en olisi voinut vähentääkkään sitä määrää.

Kokeilen uusia lajikkeita, erilaisia perennoja, kyllä niistä edelleenkin on kiva kirjoitella, nyt kun on se oma mökkikin.

Oli aika kun ajattelin jäädä pois täältä puolelta. Mutta heikkous ja minä ei kuljeta käsikädessä.
Olen aina ollut henkisesti vahva, sitä tarvitsen enemmän kuin fyysistä, joka on hieman heikentynyt.

Jäin lopullisesti työkyvyttömäksi. Se tuntuu kirjoitettuna raskaammalta kuin onkaan. Nyt on aikaa harrastukselle, ei paha. Kipuja ei saada pois, tasapainojärjestelmän häiriö jäi pysyväksi, haittaa kävelyssä ja muussakin asioissa. Taas näyttää pahemmalta kirjattuna.

Pärjään näin hyvin, kun en kiirehdi mihinkään. Pystyn kylvämään siemeniä ja kasvattamaan niistä kukkia.
Lapset olen isoiksi ja hyviksi kasvattanut, nyt jatkan kukkasilla. Loppuiän harrastus. Siitä saadulla innostuksella pidän kivut loitommalla.
Vihdoin 4 vuoden ja 4 kk päästä saan diagnoosin, mikä minussa on vialla. .Mitä vaurioita autokolarista jäi.
Se diagnoosin saaminen helpotti huomattavasti ja siihen loppui eri lääkäreillä ramppaaminen.Olen päässyt jatkohoitoihin, joita osaan kyllä arvostaa.

Ei riittänyt kolarikivut ja haitat neljän vuoden sisään, vaan piti tehdä mulle porukalla pahaa.
Ei täällä. Mutta se tuotiin mun perässä tännekkin, vääryys, joka kirvelee joskus sietämättömästi.
Pienen hetken ja taas helpottaa. Epäoikeudenmukaisuus vihastuttaa ja olla puolustuskyvytön.

Miksi kirjoitan näitä. No, jos luetaan päiväkirjan alkua, siinä kerroin elämästäni. Tämä on minun päiväkirja, ei tarvitse olla puutarha-aihetta.
En kertonut tätä nyt kirjoittamaani asiaa silloin alussa tuonne väliin, siksi, kun se koski vieraita, ulkopuolisia ihmisiä.
Viimevuonna se tuli ajankohtaiseksi täällä, mutta ei minun toimestani.

Minkä sille voin että harmittaa edelleenkin kun muistelen, minkälaisena minua pidetään ja kohdellaan sen mukaan. Olen sitä "vapaata riistaa". Toivon että se hellittää näillä joilla oikea paha olo on.
Ei ole tervettä ottaa yksi ihminen kiusanteon alle ja tehdä huonoa mainetta puhumalla pahaa ja perättömiä. Eikä niitä puheita saa katkastua millään. Mieluummin kannan kolarikipuja kuin olisin sairastunut tälläiseen henkiseen sairauteen.

Niin, unohtaa pitää, pitäisi. Saan sen kirjoittamalla helpottamaan, mutta en tarkoita täällä kirjoittamista.

En kuitenkaan saa itsestäni täällä esiin enää sitä alun "Tähdikkiä". Vuoden alku koostuu näistä eväistä tällä puolella, josta lähden uutta vuotta eteenpäin.

Kirjoitelen päiväkirjaa, joitain kommentteja ainakin siemenistä kasvattamiseen, kylvöihin ja saa nähdä, tuleeko mitään uutta enää eteen.
Tunnen kuitenkin pientä iloa kertoessani kylvöistäni ja suunnitelmistani. Mihin tähtään ja miten ne pikkuhiljaa toteutuvat .
Unelmat ovat joskus pilviä hipovat, haaveet parin kolmen vuoden päähän todellisen ja utopistisen välimaastossa.
Vaan on se hieno tunne, kun omaa mielikuvitusta ja terveellä tapaa haaveilee ,tekee itse sen eteen kaikkensa.
Tälläisiä ajatuksia toi tullessaan vuoden vaihtuminen, vanhan vuoden hyvät asiat ja unohduksiin painuvat kipeät kohdat.
Uuden vuoden tulevaan en kipeitä asioita ota mukaan, toivon että ne ei seuraa kenenkään toisen/toisten aikaan saannoksina.
Tuokoon uusivuosi kaikille hyvän ja kauniin siemen sadon, sitä toivon ihan jokaiselle.

lauantai, 27. joulukuuta 2008
Joulunpyhät ohi. Hyvä oli joulu, kaikin puolin. Vaikka ollaan tiiviisti yhteyksissä kaikkien lasten kanssa, jouluna se huipentui valtavan hienoon yhteen kuuluvaisuuden tunteeseen.
Ei ole "mustaa lammasta" meidän joukossa, kaikki tietävät olevansa samalla viivalla.

Ei jäänyt haikea olo, kun näemme muutenkin niin usein. Kun tulen aikanani vanhaksi, en ole yksin.
Sen tieto minulla on varma.

Olen jo aloittanut kylvöt, kokonaista 15 astiaa saanut aikaiseksi. Niissäkään ei kyllä viittätoista lajia, vaan joitain tuli kolmekkin kippoa samaa laatua. En halua tiiviiksi kylvettyjä astioita tänävuonna, mahtuvat taimet väljästi kasvamaan.

Vois sanoa että hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä.
Kun arki alkaa, otan määrätyn tuntimäärän päivässä kylvöihin, johan alkaa edistyä.
Jossain pussissa on pienenpieniä siemeniä, ei niitä voi kunnolla laskeakkaan.

Mutta lasken silti .Kirjaan vihkoon kipon numeron, jonka laitan kippoon paksulla permanenttitussilla.
Numeron jälkeen tulee nimi/nimet ja astioiden määrä sekä montako siementä on kussakin astiassa.
Eiköhän ole helpompi keväällä tutkailla, mitä mulla oikein on maan päällä.

Mun mökin tontti saa olla niin kukkaa täys kun vaan saan kasvatettua. ei vielä tämä vuosi 2009:kään ole se paras kukkavuosi. Seuraava jo on, jos luoja kasvun antaa.
Siitä eteenpäin on mulla kiertävä kylvö ja kukinta aika. Aina jotain pidempää projektia hautumassa.

On kiva kun koti on sitten muuta varten, täytyy ne kasvit unohtaa välillä. Täällä on muuta kivaa.

On pakko aikatauluttaa päivät. Jokaiselle aikansa. Yrittää pysyä niissä suunnitelmissa.
Yksi on ehdottomasti tämä yövalvominen.
Ei vielä tänään, siirrän huomiseen, tai seuraavaan päivään.

Mutta olen onnellinen kaikesta mitä mulla on ympärilläni, erittäin onnellinen.
Enää en sorru siihen että jotkut yrittää romuttaa mun unelmaa tai horjuttaa uskoa itseeni ja totuuteen.

keskiviikko, 24. joulukuuta 2008
Jouluaattoilta on aivan mahtava. Koko päivä on niin onnistunut, aamusta lähtien. Joulupuuro myöhästyi, kymmenestä kahteentoista. Mutta oli sitäkin maukkaampaa. Puuroa oli niin paljon ettei kukaan löytänyt mantelia.
Joulukuusenkoristeet hukkasin, muistissa ei ollut mitään niiden osalta. Uusiksi sitten meni, ei hullumpaa sekään.
Kuusi on täydellinen, omasta mielestäni. Jouluruuat, yhdessäolo, voiko olla paremmin.
Vähän nipistin aikaa tulla yksinäni tänne kirjoittamaan jouluaatosta.
Nuorimmat pelailee nuorten aikuisten kanssa pelejään ja kiva nauru kuuluu tänne, omaan huoneeseeni.
Viihtyvät yhdessä, se tuntuu hyvältä. Myös se että tämä koti on heille, muualla asuvillekkin vielä koti, johon tulevat mielellään.

Koko porukalle on kiva järjestää joulua. Koko ajan sain apua. Aina joku kysyi, voinko tehdä ja mitä voisin tehdä. Ei minun annettu rasittaa itseäni millään.

Nukuin kahdeksasta yhdeksään, nyt tietty olen taas pirteä myöhään illalla.
Se on hyvä, koska rakastan lukemista. Paksu kirja odottaa sängyn vieressä. Olen kirjassa jo hyvin sisällä, henkilöihin on jo tarkat mielikuvat. Voin sieluni silmillä nähdä jopa vaatetuksen heidän päällän, ulkonäön, kuvan paikoista joissa yhdessä käydään. Silloin kirja on hyvin kirjoitettu, kun siihen pääsee oikein näin sisälle.

Pidän itsekkin kirjoittamisesta, mutta hienoa olla alkumetreillä.
Kaksi päivää maltan levätä kotona, voi olla että toisena päivänä lähden jo laittamaan Kissankäpälän taloa lämpimäksi ja kuntoon.
Sitten kylvämään.

tiistai, 23. joulukuuta 2008
Ei tule uni silmään, joten käytin ajan hyödyksi tekemällä siemenluetteloa.
Tässä loput Jelitton siemenet. Joulu tulla jollottaa ja kohta on ohi. Joulu on rauhan juhla, lepposasti sitä olis laitettava.
Kinkun ostoreissu kaupungista eilen oli rasittava. Johtui autoruuhkasta ja ihmisvilinästä sekä jonoista kassoilla, josta ei meinannut tulla loppua.

Mutta lahjat on pakattu, ruuat osittain ostamatta, vähän siivoamista, kuusi hakematta. Nämä sujuu perheen jäsenten avulla hyvin. Olis kinkun hakeminenkin onnistunut muulla tavalla, mutta olen itsepäinen.Kyllä nyt yhden kinkun jaksan hakea. Sain sen kotiin, mutta veronsa vei.

Niin ihana kuin joulu onkin, odotan myös kylväön alkua. Menen mökille päiväksi lämmittämään takkoja, kun sopiva päivä tulee.Niin ja pystyuunia ja puuhellaa.

On niin hyvä mieli, kun pienellä vuokralla saan oman taimimökin ja tontin ja muut päälle.
Joululahja etukäteen.

tiistai, 23. joulukuuta 2008
- REHMANNIA elata
- RUELLIA humilis
- SARUMA henryi
- SATUREJA montana ssp.illyrica
- STACHYS byzantina
- STACHYS byzantina ''Silky Fleece''
- SIDALCEA Malviflora-Hybr.''Rosanna''
- SEDUM album
- SOLDANELLA alpina
- SISYRINCHIUM angustifolium
- SISYRINCHIUM angustifolium ''Album''
- SIDALCEA Malviflora-Hybr.''rosanna''
- SEDUM glaucophyllum
- TIARELLA wherryi
- TULIPA tarda
- TROLLIUS asiaticus
- TROLLIUS chinensis ''Golden Queen''
- TRICYRTIS hirta-Hybr.''Miyazaki''
- TRICYRTIS hirta
- THALICTRUM delavayi
- TALINUM okanoganense
- VERONICA incana
- VERBASCUM hybridum ''Wega''
- VERONICA longifolia ''Pink Shades''
- VIOLA odorata
- VERATRUM nigrum

perjantai, 19. joulukuuta 2008
Nyt tuli pieni lista siksi kun P-kirjaimella alkavia on paljon.
En näitä ole niin mahottomasti tilannut, paitsi tänään menen iltalukemisen sijasta katselemaan Jelitton luettelon ja otan kynän ja paperin mukaan.
Siis kun menen yläkertaan makkariin. Kyl tääl kotona on hyvä.

perjantai, 19. joulukuuta 2008
- MALVA sylvestris ssp.mauritiana
- MECONOPSIS betonicifolia ''Hensol Violet''
- NERIUM oleander
- OENOTHERA macrocarpa ssp.incana
- OENOTHERA odorata ''''Sulphurea''''
- OENOTHERA caespitosa ssp.eximia
- OENOTHERA tetragona
- OENOTHERA pilosella ''''Yella Fella''''