torstai, 4. joulukuuta 2008
Pimeää on taas, vettä ja lunta vuorollaan satelee. Hyvä niin, koska voin vielä muutaman taimen tuosta ottaa mukaani.
Minua ei masenna pimeys, pienessä sateessakin on hyvä kävellä.
Täällä on huomiseen asti vähän tukkoista sen suuren kokousjutun takia.
Ratikat ei kulje 18.00-22.00 välisenä aikana ainakaan. Hyvä kun ei niitä nyt tarvitsekkaan.

Alhaalla laulavat porukalla joitain rillutuksia.Tulin mieluummin koneelle kirjoittelemaan päiväkirjaani.
Kirjoitus on hyvä tunteidenpurku keino.
On asioita, joille ei voi kertakaikkiaan mitään. Jos kuitenkin jää mieleen vaivaamaan joku, joka ei ole mennyt ihan oikein, vaikkapa kärsinyt vääryyttä, se on hyvä kirjoittaa pois.

Asian ollessa sellainen että silä kirjoittamisella voisi auttaa muitakin, on ainoa tapa tehdä se kirjaksi, kaikille luettavaksi.
Minulla on kirjoittamisen tarve, ihan pienestä asti. Pieniä juttuja ja vähän isompia, mutta kirjaa en ole saanut aikaiseksi.
Nyt olen työstänyt tuota yhtä tarpeeksi kauan, sitä ajattelin alkaa kokoamaan kasaan.
Niinkuin aikanaan kerroin, se ihastuttaa ja vihastuttaa, mutta en ole vapaa ennenkuin se on luettavassa kunnossa.
Kun on heikoimmillaan, ei synny mitään tekstiä. Niin on minullekkin käynyt, mutta minulla on se vahvuuutena että en ole heikoilla kauan.

Nyt olen kiitollinen tästä kurssista, olen saanut todella voimavaroja takaisin. Pariviikkoa vielä, ehjä en ole, mutta pikkuhiljaa.
Kotiin päästessäni kirjoitus auttaa. Olen siitä aivan innoissani. Siemeniä kylväessäni teen ajatustyötä ja kun aikani olen kylvänyt, vaihtelu virkistää.

On minulla halu kirjoittaa lapsille omaa puutarhuri-kirjaa. Kuvittajakin on jo tiedossa ja suostunut.
Lapsissa piilee tulevien puutarhureiden siemeniä. Niitä kun saisi sieltä esille, tulevaa ammattiakin ajatellen.
Puutarha-ala on nousussa ja siitä löytyy laajalti erilaisuutta. Oikeastaan mielettömät mahdolisuudet, mielikuvitusta käyttäen.

Huomaa täälläkin, että paljon on miehiä näissä harrastuksissa. Ei siis ole vain tyttöjen harrastus/ammatti.

Itsellänikin on joitain pieniä ideoita ja suunnitelmia kaukonäköisesti, pikkuhiljaa toteutettavia.
Siirrän tuolta fyllin puolelta tänne loppuja siemenlistojani, saan tännekkin näkyviin mitä vielä mahdollisesti kylvän.
Taidan jatkaa toisena päivänä lisää.

tiistai, 2. joulukuuta 2008
Aikaa on kulunut jo yli puolen välin täällä kuntoutuspaikassa , ihan liian nopeasti. Mitään kylvöjä en ole kerennyt tekemään, viikonloput on niin lyhyitä.
Puuvartisia vaan olisin nyt kylvänytkin, muut joutaa joulun jälkeen.

Tänään sain vuorollani pitää esittelyn aiheesta, joka on mulle tärkeä. Tästä siemenkasvatuksesta sai ihan mukavasti jutunjuurta. Vähän oli matskua mukana, siemenluetteloita, puutarhakirjoja ja minun silmälle kauneimpia siemenpusseja.

Otin vielä näytille pari esikasvatus pakkausta, koska ne oli kuitenkin monelle ihan jotain uutta.
Tietysti kerroin miten pääsin alkuun, kerroin tämän puolen osuuden siihen.
Kerroin miten täällä otetaan uusi tulokas vastaan ja miten siemenpusseja sain jo muutaman päivän kuluttua liittymisestä.

Tästä tunnistaa osa itsensä, minun erikseen mainitsematta.

Kerroin vielä siemenkirjeistä, joista oli minulle valtava apu alkuun pääsemiseksi.
Myös korostin neuvoja ja opastuksia, kuinka täällä siinä suhteessa viisastuin.

Kaikenkaikkiaan oli hyvä itsellenikin huomata, miten paljon myönteistä ja iloa mahtui alkuaikaan täällä. Voin niitä muistella aina silloin tällöin.

Sittenhän Tähdikki muuttuikin ihan toiseksi joidenkin silmissä, niidenkin, joiden kanssa olimme ihan mukavissa tunnelmissa täällä.
Mutta se siitä, näistä negatiivisista loppukokemuksista en tietenkään kertonut.

Muistin sanoa ääneen että en todellakaan tiedä mitään.Kaikesta, mitä teen, olen ottanut tavalla tai toisella selvää ja muistiongelmani kanssa teen sitä samaa joka päivä.

Tekisin vaikka muisti pelaisikin. Minulla on laaja kylvökenttä ja koko elämä aikaa oppia.
Ideoita on kaikesta huolimatta melkoisesti, sekä haaveita ja unelmia.

Jos saisin puutarhan itselleni, siemenistä kasvatetun, sellaisen missä kukkisi monivuotiset perennat.
Saisin kerätä omasta puutarhastani siemeniä joka syksy.
Ensimmäinen päätepysäkki olisi tässä, myös realistinen saavuttaa.

Tässä tämän päivän mietteet.

perjantai, 21. marraskuuta 2008
Kotona taas. Viimeinen perjantai kun pääsin kotiin lomalle. Jatkossa vaan lauantain teemaluennon jälkeen saa lähteä.
Toin kasvituliaiseni kotiin siinä toivossa että laitan penkkiin kotona.
Olin mielissäni kun oli sadeilma vielä, kun nuo kaivoin sieltä penkistä pussiin. Lämmintäkin.

Vaan olipa yllätys kun tulin kotiin ja onkin lunta ja pakkasta. Miksei kukaan kertonut?
Ilmeisestikkään ei olla mieheni kanssa puhuttu perinteisesti säästä, kun on unohtunut kysyä millainen ilma siellä on.
Samoin toistepäin.
Ei välimatkakaaan kovin pitkä ole, mutta näköjään tarpeeksi kumminkin.

Saavat nuo kasvit sitten väliaikaisen paikan mullassa, koska vielä sulaa lumi pois ja vettä ja lämmintäkin tulee.
Luulisin.

Tällä lomallani aion selvittää kasvitieteellisestä haalittujen nimien toiset puolet , kuvia ja tietoa.
Mikä on mahdollista saada täälläpäin menestymään, on sitten laitettava haku päälle.

Ehkä käyn siellä toisenkin kerran, kurssilaistuttavani kanssa. Hän on muistaakseni kauan sitten käynyt ja haluaisi nyt lähteä minun kanssa uudestaan.

Mutta aina ei tarvitse olla kasvit ja siemenet mielessä. Aion osan aikaa viettää pojan kanssa shopailemalla ja purilaisella huomenna.
Kotona ollessani voin unohtaa niin Käpylän kuin kukkasetkin, on ollut tosi kova koti-ikävä.
Aika kuluu liian nopeaan silloin kun ei pitäisi.

keskiviikko, 19. marraskuuta 2008
Nyt on Kaisaniemen puistossa käyty ja olihan tykötarpeet mukana oltava.Siis kynä ja paperia.
1,5 tuntia silmät kiinni nimilapuissa.
Oli paperi niin täys uusia nimiä, ettei yhtään enää olis vissiin mihkään väliin mahtunut.

En tietenkään ajatellut ihan mahdottomien kasvien nimiä ottaakkaan, mutta silmälle hyvä ja jonkin verran mahdollista kasvattaa jos siemeniä löytyy.

Täältä saan kuulemma ottaa taimia tuosta ulkopenkistä. Jos vaan vielä olis lämmintä viikonloppuun, saisin omaan penkkiin istuttaa muutaman erilaisen.

Täällä tahti kiihtyy loppua kohden.Nyt taitaa olla jotakuinkin puolväli,vai onko ens viiko keskiviikkona.
Kyllä naiset on ihan myytyjä siementen katselussa. Ei meinattu saada sunnuntai iltaa loppumaan millään.
Otin kotoa korillisen siemenpusseja näytille mun harrastuksesta.

Eipä tässä harrastuksessa ole nyt muuta tekoa kuin kirjalliset hommat, järjestykseen laittoa ja vielä niiden puuvartisten purkkien uudelleen laputusta jonkin verran.
Viikonloppuna ei paljon kerkiä, täällä taas voi tehdä vapaa-aikana niin kirjallista kuin aakkostusjärjestelyäkin.
Että tälläistä.

lauantai, 15. marraskuuta 2008
Liian lyhyt loma kotona, otan ensi viikonloppuna takaisin. On niin tärkeä mennä huomenna jo puol yhdeksi sinne takaisin, kun lähdetään sinne Kaisaniemen kasvitieteelliseen.
Nyt osaan katsella eri tavalla, kun olen kerran aiemmin käynyt.Silloin en vielä olut puutarhahöyrähtänyt.

Uskon että enää ei koti-ikäväkään silleen vaivaa, kun siellä on alkanut tosissaan työt minun tutkimisen kohdalla. On monelaista tutkimusta ja tietopakettia.Kaikki on niin tärkeitä, eka kertaa tuli ajatus että entäs jos aika loppuu kesken.

Täytyy olla onnellinen kun on vesisadetta, saan nää purkkini laputettua uudelleen ja laitettua numerojärjestykseen.
Kurakeli taas ei ole muuten hyvä, kun se tuppaa tulemaan sisälle.
Siellä Käpylässä on sellaista kasvia penkissä, että on otettava selvää mitä se on.
Aroniaa on se mitä aiemmin taivastelin.kauniit Marjat tekee.

Siinä vähän vinkkiä kasvatuspuolelle.
Ei raatsis mennä nukkumaankaan,vielä on katsottava telkkaria jonkin aikaa.
Tänään saatiin 15v.tyttären kanssa kahdestaan aikaa, kun kävimme lahdessa vaate ja tavaraostoksilla.

Oli hyvä reissu, ainakin 3 tuntia shoppailimme.Väsyin vähän, mutta en niin että olisin tytölle mitään sanonut. Pojan kanssa mennään ens viikonloppuna, taas kahdenkeskistä ihanaa aikaa toisen lapsen kanssa.
Kaakaolla on myös käytävä.
Lahdessa on uusittu Trio, vastaa jo melkein hesan Foorumia.

Kyllä on tarjontaa joka puolella ja silmänruokaa.Mutta todellista ostamista on vähän.
Ihmettelen miksi liikkeistä löytyy ihme juhlahepeniä, eihän niitä voi kouluun päälleen laittaa.
Tavallisia vaatteita ei oikein ollut tarjolla.

Kyllä me silti jotain löydettiin. Yhtään kukkaa ei tarttunut mukaan.

perjantai, 14. marraskuuta 2008
Tänään kotilomalle.Hienoa. Nyt on sellainen olo että hienoa kun pääsen takaisinkin. Täällä on kaikki tosi mukavia.
Meistä on tullut kiva kuuden porukka, joka päivä opimme toisistamme jotain uutta.
Ollaan yhdessä, erikseen ja yksin.

Kotona puutarhurointi on yksi tärkeä osa lomaa.Ilma on vielä lämmin ja multa ei jäässä.

Nimilappuja myös vahvistelen, ennenkuin alan uutta kylvämään.
Voin myös valmistella uusia purkkeja nimilapuin, aakkosjärjestyksessä ja katsoa valmiiksi molemmat nimet.
Täältä sitä mukaa poistan alkuperäiset ja lisään oikean omalle kohdalleen.
Koitan näin saada tänne nyt oikeasti kylvöluettelon.

Suunnitelmaa riittää.Täällä tulee joka päivä vahvistettua oikeaa minä-kuvaa, oon jo tullut suunnitelmissa takaisin päin jonkin matkaa.
Pääasia että jotain sentään jää.

torstai, 13. marraskuuta 2008
Torstai on toivoa täynnä. Niin täälläkin.Huomenna pääsee käymään kotona.
Tänään tuli jo mieleen että aika loppuu kesken.Alkaa olla ihan asiaa jokainen käynti eri hoitajalla ja terapeutilla.Ollaan siis päästy asian ytimeen.

On pidetty hyvänä asiana tätä harrastustani, jota jatkan loppuelämäni. Monella ei ole aavistustakaan mitä tämän jälkeen.
Kuntoutus jatkuu kuitenkin täältä lähdettyäkkin.Hyvä kun ei jää tyhjän päälle.

Lauantaina on pistettävä parit purkit mullansisään, alkoi hieman pilkistelemään taimenpoikasta.
Laitan vähän lehtiä päälle.
Orvokit jo näytti surkealta, lumi olis pelastus.On sellainen tunne kuin olis silmät selässä, tälle koneelle on aina tulijoita.
Olen muutamat vapaa-ajat kurkistellut, pääsiskös tähän.Eikö mitä, aina on joku koneella.
Nyt vaan on mun vuoro.
Loppuillaksi olen suunnitellut siemenien pussitusta, ettei ihan ulkomaailmasta olis ulalla.
Suunnitelmat ei aina pidä paikkaansa.Saattaa jäädä kiinni suustaan, kun joku meistä istuu aulassamme.Eilen me naiset istuttiin yhteentoista asti juttelemassa elämän tärkeistä asioista.

keskiviikko, 12. marraskuuta 2008
Nyt sitten ollaan täällä "laitoshoidossa".Käytävää ristiin rastiin, opettelemista on ollut ettei eksy.
Viihdyn, en viihdy, viihdyn taas.Ylä-ja alamäkeä tämä alku.
Ammattitaito on täällä mahtava.Päiväjärjestys on tiukkaan vedetty, asiaa asian perään.

Kotoisen tunteen antaa siemenposti pöydälläni. Hyvä kun käänsin postin tulemaan tänne, ei tarvitse odottaa viikonloppua saadakseen tärkeät paketit heti plarattavaksi.

Ensin meidän ryhmästä kukaan ei ollut kiinnostunut puutarhailusta, enkä siitä enempää puhunutkaan, kun sen että on harrastukseni.
Nyt on alettu puutarhakeskustelu, meitä on 6 kurssilaista.
Tänään ruokapöydässä yksi rouva alkoi jo kyselemään miten laitan siemeniä kylvöön ja käytänkö turvetta.
Toinen kurssilaisista kertoi tuoneensa Norjasta 15 puuta tontilleen.
Sitten alkoi jo tulla tuttuja kukkien nimiä, mitä kelläkin kasvaa, minä olin hiljaa ja muut kertoivat puutarhoistaan.

Meidän on pidettävä vuorollamme puolentunnin mittainen esittely jostain meille tärkeästä asiasta, harrastuksesta tms.

Kaikki tiesivät kyllä mistä minä aion pitää esittelyn.Tai luulevat tietävänsä.Tässä kohtaa olis paikallaan yllättää, taidan tehdä sen aivan jostain muusta.

Ruoka on liian hyvää, painoa tulee taatusti lisää ainakin 5kg.
Toivomukset toteutuu ennenkuin kerkeää kunnolla lauseen loppuun. Kaikkia huomioidaan tarpeiden mukaan, on oikeasti ruhtinaalliset oltavat.

Kyllähän se normaali koti-ikävä nostaa päätään maanantaisin, tai siis yksi maanantaihan mulla vasta on ollutkin.
Lähdemme Kaisaniemen kasvitieteelliseen sunnuntaina. Siihen retkeen osallistun.

Tässähän tätä asiaa jo tulikin tähän muistojen kirjaan.

keskiviikko, 29. lokakuuta 2008
Vielä kukkii täysillä mun orvokit. On ollut jo pakkastakin, kerkesin kameraan ikuistaa joitain juuri puhjenneita uusia nuppuja, ei orvokin.

Ne ilmeisestikkin pitää meillä olostaan.

Nyt pääsen taas kylvämään, Ruissalosta tuli tallattujen sijaan uusia siemeniä.
Ne on nyt heti purkitettava, että saavat olla lämössä hetken ennen ulos viemistä.

Uutta siemenluetteloa vaan laitan tänne, kun jutun aiheet on pienessä.

Olen saanut uutta pontta siivoukseen, ennenkuin lähden maailmalle
Omat paperit on suht järjestyksessä, omissa laatikoissaan.

Vaatteet läpikäyty ja vanhat poistettu.pesty ja viikattu komeroon ja henkariin.saman olen tehnyt muille vaatteille, pyykkikori ei pullistele ollenkaan.

Orkideat uitettu, viikonloppuisin vaan katson tilanteen.

Kaikki kaapit tyhjennetty ylimääräisistä tavaroista roskiin ja loput järjestykseen.

Lapsille vielä ostan jotain uutta päällepantavaa, muuten pärjäävät täällä tosi hienosti.

Mulla on hyvä tuuri, että isäntä on kotona, ei tarvitse siellä huolta kantaa.
Kunhan itsestään.
Jos mun siemeninnostus siellä laantuu, on se huono laitos.
Siinä on mittari.

Odotan kovasti ensi kevättä, haen pikkuhiljaa lähistöltä vuokralle mökkeröistä tontin kanssa, johon voin hommata tontille muutaman kasvihuoneen ja olis jotain sisätilaa.
Eikä kotiloita pihalla.

Aita ympärille, jonka tarkoituksena on kaunistaa tonttia
Kyllä mulla on näin äkkiseltään suuret unelmat, mutta kuka sen koon mittaa.

Suuret paremmat kun pienet. Ei hullumpaa olla välillä pää pilvissä.mulla ei olis koskaan mahdollisuutta mihinkään jos ei unelmat ja haaveet täyttäis päätä.

Kyllä sen eteen olen tehnyt kaikkeni, että olis jotain sisään kannettavaa, kunhan paikan löytäisin.

Vanha mökki on omiaan kylmäkäsittelyyn, kotilot ei kiusaa.
Mutta kun on paras aika,aurinko paistaa, taimien pitäisi kiiruusti kasvaakkin, jo kotilot on kimpussa.

Iltakahville tästä on lähdettävä ja kirjllisiin harrastuksiin. Muutakin kuin siemenajattelua.

maanantai, 27. lokakuuta 2008
SIEMENISTÄ KUKKALOISTOON. Ei hullumpi nimi unelmoijalle ja haaveilijalle.Ei tämä ole yksivuotista, vaan vasta alkua.
Tilasin kaiken muun lisäksi ainakin 17 erilaista samettikukkaa ja aika liudan orvokin siemeniä.
suunnitteilla ihana "orvokkimeri" josta loistaa kaikenväriset, kerrotut ja suuret, yksiväriset,moniväriset, pienet, perhoset, amppeliorvokit, voi vitsi kun on laaja valikoima. Silti etsin uutta vielä, erikoista.

Löysin näitä ihan pieniä, Viola jooi, Viola Collina, Viola labradorica, Viola vulcanica, Viola odorata albiflora, Viola odorata sulphurea.No, sitä siinäkin.Jotain on vielä tulossa.

Kyllä mun loppuelämän harrastus on tässä, rajattomat mahdollisuudet kauneudelle, pitkäaikaiselle projektille, ihmettä odottelen, että löytäisin vuokralle vielä paremman paikan kuin nyt on, kasvihuoneella.

Joku on saattanut innostua joskus kasvattelemaan vaikkapa hyötykasveja, mutta luovuttanut.Jossain on tyhjillään kasvihuoneita, vois vaikka ostaa käytettynä mökille, jos tuolta palstoilta löydän.

Nyt on enää vähän aikaa tehdä mitään, eikä tarvitsisikaan, ellei huligaanit olisi rikkoneet mun ruissalon siemenpurkit.
15 lajia tilasin lisää, siinä on oma hommansa taas kylvää ja merkata.Lämpimässäkin on vielä pidettävä.
Ajattelin että nyt on aikaa olla vaan perheen kanssa viimeinen koti viikko ennen kuntoutukseen lähtöä.

Koti-ikävä vaivaa jo nyt, vaikka viikonloppuna pääsen kotiin aina käymään.
Kaikki se uusi pelottaa määrätyllä tavalla, vaikka oon tätä odottanutkin.

Miten se muuttaa mun elämääni, en tiedä, mutta ei huonoon suuntaan ainakaan.
Kunhan innostus siemeniin jää ennalleen.

Alan pikkuhiljaa palailemaan paikoilleni tänne alkupaikkaan, ei ole enää niin vaikea kirjoitella.
Unelmia ja haaveita pitäisi olla enemmän ihmisillä, uskallusta ottaa riskejä, ei pelätä epäonistumista.

On tarpeellista olla ihanan epätäydellinen, ei mitään suuria luuloja itsensä suhteen, ei turhia odotuksia eikä harmistuttavia epäonnistumisia.

Kaik käy.Aina riittää kun parhaansa tekee.
Valvon vielä, kun en halua luopua vielä päivästä, vaikka ollaan jo seuraavan vuorokauden puolella.
Hienoa kun on hiljaista, vaikka en ole hiljaisuuden ihmisiä.
Vain minä hereillä, menen vielä lukemaan kirjaa.

Sain yhden kirjan luettua loppuun ja jäi haikea olo, kuin ikävä sinne takaisin.
Taitaa riittää kuitenkin tältä erää, huomenna on uudet jutut.

perjantai, 17. lokakuuta 2008
Olen saanut taas järjestykseen siemenlaatikkoani ja jotain uutta kivaa siihen lisäksi.