lauantai, 9. toukokuuta 2009
Kevätaika on sellaista että tuntuu, kuin kaikki olisi tehtävä tässä ja nyt. Olen taas friskaantunut ja eilen sain melko paljon aikaiseksi.

Siellä käpälämäessä tärkeimpiä tehtäviä oli siemenpurkkien siirto lumen sulettua varjoon ja niin järjestyksessä, että tilan saa riittämään.
Nyt on talon itäpääty haravoitu ja laitettu alustat siemenpurkeille. olen siirtänyt lähes kaikki sinne etelä puolelta.

ne loputkin mahtuvat kyllä itäpäätyyn, mutta kastelun jälkeen oli jätettävä seuraavaan kertaan.
Jokainen purkki oli tutkittava kotiloista , sillä ne olivat kiivenneet siemenlaatikoiden ja purkkien ulkopuolella yläreunan alle.
Tämä viivästytti hommaa, oli pakko saada kotiloton paikka niille. keräsin niitä nyt ämpäriin ja sitten jätesäkkiin.

Mun kylvöt on mulle arvokkaita, rahallisestikkin, mutta en ajattele sitä niin.
Niillä on tunnearvoa, onnistumisen iloa, jonkinlainen merkki onnistumisesta tälläisenäkin.

Siisteys ulko ja sisäpuolella vaivaa niin että on pakko nämä kevättyöt tehdä, vaikka verottaa voimia.

Kun se on kerran tehty, alkaa helpompi kausi.

Olohuoneen siivous on seuraava sisähomma ja kuistin. Tuntuu hyvältä mennä sinne, kun voi keittää kahvia, jääkaapissa kylmässä mitä tarvitsee.mikrossa voi lämmittää ruokaa, voin vaikka ottaa unet jos haluan.

Pihapiirin siivous on sama asia. Tekee hyvää mielialalle, kun on haravoitu, irralliset roinat jätekasassa. Se kasa ei häiritse, kun tiedän että jonain päivänä ne viedään pois.

Mutta osaan jo vähän vapaata pitää, silloin ainakin kun on kipeä olo.

tiistai, 5. toukokuuta 2009
Käpälämäessä on keittiö saanut uutta ilmettä. Ostin kirppikseltä kauniin maton, pöytäliinan ja verhot.Pesin kaappeja ja lattian, laitoin kaikki paikoilleen ja vaikka verhoja en sanut vielä ripustettua, oli kodikkaan näköistä.

Ei kaipaa maalausta ehkä vielä tänä kesänä. Kyllä tekee ihmeitä sisustus, pienikin. Tuhlasin 11e kirpparille.

Siivosin myös kammarin, mutta sieltä on vietävä kaatsikuormaan, siihen toiseen, useita risoja telkkareita ja tietsikan rojuja.
On siellä muutakin sekajätteeseen.

Pääasia että roinatkin on järjestyksessä ja lattia pestynä.Eteisen pesin vielä, sitten ulkohommiin.

Aloitin taas tavallaan alusta taas niiden siemenpurkkien järjestelyisä. Otin ison alueen tyhjäksi ja haravoin kunnolla.Sitten asettelin pahvit alle ja taimikipot päälle. Jotta ei tulisi niitä kotiloita.

Siinä vasta homma, mutta tilaa tulee enemmän ja saan etelän puolelta ainakin osan sinne mahtumaan.
Kesken jäi pahasti, kun väsyin jo pelkästä siivouksesta. Mutta pitkän siivun sain silti pahvitettua. Ei olis millään maklttanut lähteä kotiin.
Ei auta, kun huomenna uudestaan. Pahvi kun kastuu, se antaa kosteutta alhaalta päinkin.
Tarkoitus on kyllä tukahduttaa kaikki kasvu siellä alalla. Muualta haravoin neliö kerrallaan ja laitan tuhkaa sinne maahan.Kotilon ruokaa. Ehkä kokeilen sitä etikkaakin, mulla ei ole mitään hävittävää, kun ei kasva siinä maassa mitään.
Ylimääräinen homma tuo kotilosota.

Tiskien koneeseen laitto on ylivoimaiselta tuntuva tehtävä, mutta en kehtaa jättää huomiseen, isäntä oli tehnyt tosi hyvää ruokaa.
Sitten hän kuitenkin tiskaa ne vielä tänään jos menen vaan lukemaan ja aion tiskata huomenna.
Omatunto on hyvä olla olemassa.

sunnuntai, 3. toukokuuta 2009
Olempas taas urakan itselleni hommannut. Kuvagalleriassa on kuva siitä kisan hiekka-astista, jossa on tuhannen tainta. Pihi ihminen ei tuhlaa yhtään tainta, vaan hoitaa taimet, joille on elämän antanut.. istun ja koulin. Kynällä painan reijän ja onneksi on istutus lusikka.Tässä se on käytännöllinen ,kun kaivan niitä taimia lehden pääle.

Joka aamu ja ilta on huolehdittava yli sadasta sisäkylvöstä, ei oikein ole mun puuhaa.Ensi vuonna ei tomaattia, chilejä, paprikoita, eikä melooneja.

Pelakuu on mun rakkaus huonekukissa ja niitä lisään.

Annansilmästä taidan kirjoittaa jo toisen kerran, sitä vanhaa olis löydettävä.

Petuniakin on samassa veneessä. Mutta pelakiden ja verenpisroiden kasvatuksien saloihin on tutustuttava, niitä tule olemaan paljon vuosi vuodelta.

Voi kun himoittais tilata siemeniä, mutta nyt sisäinen ääni on jyrkkä. On maksettava muutamat rästit pois ja sitten vielä hengähdettävä.Kerättävä pääomaa. Kunhan Kela aukoilis niitä kukkaroidensa nyörejä ja antaisi mulle mun rahat.

Kärsivällisyyttä se laitos mulle opetaa ja en varmasti ole ainoa.

Elina69, nyt voin laittaa sulle viestiä. Kivaa.

perjantai, 1. toukokuuta 2009
Voi vitsit, miten hieno päivä. Pihalla olen saanut kupsutella ja siistiäkin saanut aikaiseksi. Nyt poltteli oikein tuo uuden taimipenkin alku.

Miehelläni oli monta metriä sitä suodatinkangasta ja antoi tietty mulle. Ei tarvitse turata sen sanomalehden kanssa. Eihän se pitkän päälle hyvä olekkaan, jos ei ole aikomusta siihen taimia jättää.
Jatkoin edellisen penkin päädystä, jätin n.10cm raon siihen. ne vanhat kun tulee purettua pois sitämukaa kun saan taimet suodatinkangas-kohopenkkiin.

Rajaa vedettiin isännän kanssa missä loppuu viheriön reuna ja alkaa mun taimipenkki. Sain niin leveän taimipenkin että voin tehdä pikku laattakivistä polun siihen keskelle.

On jo harvennettava niin kunnollisin välein, ettei tarvitse enää harventaa.

Vaikka Käpälämäki on vallan ihastuttava harrastuspaikka, kyllä kotipihalla touhuaminen on niin rakasta. Lapset pelasivat pesäpalloa ja minäkin innostuin lyömään palloa. kerroin että minä olin haka koulusa pallopelissä ja että varmasti osun.

Ei yhtään lyöntiä vaan makeat naurut lapsille.

Myöhemmin kopiteltiin pesäpallolla ja siinä hieman harjoiteltuani sainkin pallon kiinni muutaman kerran.

Aikuisia tenavia on ilmaantunut yks kerrallaan. Ensimmäiset lähtivät, kun seuraavat tulivat.
Saunomista, hyvää syömistä, kivaa yhdessä oloa. Nyt katsovat jääkiekkoa, paitsi on erätauko.

Tämä on minun normaali mielentila, onnellinen kaikesta. Ei sellainen "vähän onnellinen" vaan oikeata tyytyväisyyttä elämään.

Kipuunkin näköjään tottuu, kun ei se tahtia paljon haittaa. No, valehtelisin jos kertoisin etten siitä välittäisi.Mutta se on hiljaisoloa silloin, erillään porukasta.Menen vaikka lukemaan ylös tai käyn pitkäkseni. Kyllä he tietävät , turha siitä on numeroa tehdä. Yleensä elän niinkuin olisin terve.

Kohta on vielä käytävä laittamassa mullat kankaan päälle, ettei lähde tuulenteille koko arvokas kangas. poika lähti hakemaan multakuormaa tontin toisesta päädystä tänne toiseen päähän, kukkapenkin laidalle. Siitä kauhon kankaan päälle senverran että saan yöni nukkua rauhassa.

Huomenna miniä lupasi lähteä Käpälämäkeen haravoimaan tonttia. Laitetaan ne säkkeihin pois vietäväksi. Kun perus siisteys on kunnossa ulkona, aletaan talkoilla siivoamaan sisällä.

Ei kuitenkaan koskaan puutarhaharrastus sielä mene oman pihan yli, se on hyvä kakkospaikka ja itselle vähän näyttöä että vielä minussa on virtaa saada näkyvää aikaiseksi.

Voin epäonnistuakkin. Ehkä se on vielä suurempi mahdollisuus.Mutta ei kait sellaisia kannata ajatella.