Suosituimmat artikkelit

koloradoaikuinen_lauri_maenpaa_2

Koloradonkuoriaisia havaittu jo kuudella alueella

Koloradonkuoriaisia on havaittu heinä–elokuussa yhteensä kuudessa kohteessa Kaakkois-Suomessa. Osassa löydöistä kuoriaiset ovat todennäköisesti talvehtineet, mikä lisää pysyvän esiintymän riskiä. Nopealla havainnoinnilla ja torjuntatoimilla voidaan vielä estää tuholaisen vakiintuminen Suomeen.

STT tiedote kuva Marjo Helander.jpg

Sienet ja hyönteiset uhkaavat saarnia – turkulaiset tutkijat etsivät keinoja puiden puolustukseen

Etelä-Suomessa saarnipuita vaivaa vakava sienitauti, saarnensurma, joka heikentää puiden elinvoimaa ja voi johtaa jopa niiden kuolemaan. Uhkaa lisää myös maailmanlaajuisesti levinnyt saarnituholainen, nilaa syövä hyönteinen, joka on tuhonnut saarnimetsiä erityisesti Pohjois-Amerikassa. Turun yliopiston tutkijat tutkivat parhaillaan, millaisia luonnollisia puolustuskeinoja saarnipuut pystyvät kehittämään sekä sieni-infektioita että hyönteistuhoja vastaan.

Näin tunnistat ja poistat myrkkykeison turvallisesti

Myrkkykeiso (Cicuta virosa) on monivuotinen, kotoperäinen putkikasvi, joka viihtyy kosteilla mailla, kuten rantaniityillä ja ojien varsilla. Sen kaikki osat ovat myrkyllisiä, ja erityisen vaarallinen on paksu juurakko. Myrkkykeisoa voi erehtyä luulemaan vaarattomiksi putkikasveiksi, mikä tekee sen tunnistamisesta tärkeää. Missä myrkkykeisoa esiintyy, miten sen tunnistaa ja milloin sen hävittäminen on tarpeen?

7195f75c-8d9f-41b6-8f75-283db35776ec-w_960

Sesongin maukkaimmat kasvikset leivän päälle – kotimaiset vaihtoehdot kurkulle

Kotimaisia tuorekurkkuja on ollut ajoittain niukasti saatavilla, mutta tilanne on pian normalisoitumassa. Samaan aikaan leivän päälle voi valita runsaasti muita sesongin kasviksia.

c85cb51a-48ff-44f4-bd0d-4944d22eec00-w_960

Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa kartoitetaan velholehden esiintymiä, sillä kasvi tarjoaa elinympäristön erityisesti suojeltavalle varjotupsukoille

Varjotupsukoi (Mompha terminella) on uhanalainen mikroperhonen, joka elää ainoastaan harvinaisella pikkuvelholehdellä (Circaea alpina), jota kutsutaan myös yövarjon lumoojaksi. Pikkuvelholehti on itsepölytteinen kasvi, jonka luontaisia kasvupaikkoja ovat lähdekorvet sekä rehevät kosteat lehdot ja korpinorot. Metsien avohakkuut ja ojitukset ovat hävittäneet monia sen esiintymispaikkoja, mikä on pirstonut elinympäristöjä ja heikentänyt samalla varjotupsukoin selviytymistä.

istuttaja-istutusviikot kuva 1.png

Istuta kuin ammattilainen – 8 syytä istuttaa syksyllä

Vanhan puutarhurin viisaus: Voit istuttaa niin kauan kuin saat upotettua rautakangen maahan.

Avomaankurkku Salossa kuva Juho Vainio.jpg

Nyt on avomaankurkun sesonkiaika – sadon arvioidaan olevan keskitasoinen

Nyt on kotimaisen avomaankurkun paras sesonki. Tämä kasvihuonekurkun napakka ja aromikas sukulainen on kuitenkin herkkä väärälle käsittelylle: kylmä veto, väärä kuljetuslämpötila tai epäoptimaalinen säilytys voivat heikentää sen laatua. Kun viljely, kuljetus ja säilytys onnistuvat, päätyy pöytään raikas kesäherkku, jota suomalaiset rakastavat syödä sellaisenaan tai kesäruokien osana aina pitkälle syksyyn asti.

Hanna Oksanen Turun yliopisto.jpg

Luonnon läsnäolo tekee elämästä merkityksellisempää

Turun yliopiston tutkimuksen mukaan luonnossa vietetty aika auttaa ihmisiä hahmottamaan, mikä elämässä on todella tärkeää. Ajan viettäminen luontoympäristössä auttaa ihmisiä tunnistamaan, mikä heidän elämässään on merkityksellistä, osoittaa Turun yliopiston tutkimus.

63da191c-e1f8-46a6-bafe-05a679e3e6af-w_960

Viljelijät huolissaan – satonäkymät heikommat säävaihtelun vuoksi

Sää vaihteli eri puolilla maata, mutta alkukesän runsaat sateet heikensivät sadon ennusteita lähes kaikkialla. Yli puolet viljelijöistä arvioi satonäkymien jäävän hieman tavanomaista heikommiksi. Taloudellinen epävarmuus ja huoli maatalouden kannattavuudesta lisäävät epävarmuutta erityisesti pienillä tiloilla, joissa lopettamista pohditaan yhä useammin.

lahopuu runko O.jpg

METSO-ohjelma on tärkeä väline monimuotoisen luonnon turvaamisessa

Metsäteollisuus ry pitää tärkeänä, että METSO-ohjelmaa jatketaan ja kehitetään osana Suomen luonnon monimuotoisuuden edistämistä. Ohjelma toimii vapaaehtoisena ja kohdennettuna työkaluna, joka tuo konkreettisia tuloksia arvokkaiden metsäluontokohteiden suojelussa.

Suomen kaunis metsämaisema.jpg

Metsäteollisuus näkee EU:n ilmastotavoitteet realistisina mutta toiveikkaina

Euroopan komissio on julkaissut EU:n ilmastotavoitteet vuodelle 2040. Suomen metsäteollisuus suhtautuu kunnianhimoisiin linjauksiin varovaisen optimistisesti. Tärkeintä on kohdistaa toimet fossiilisten päästöjen vähentämiseen sekä edistää ratkaisuja, kuten metsäpohjaista biotaloutta.