Edellinen | Hyötypuutarha aihealue | Seuraava |
Kysymys: Mansikkaa kohopenkkiin ?
Hyötypuutarha
Minun on lähes mahdoton pystyä enää sen paremmin leikkaamaan rönsyjä kuin poimimaan mansikoitakaan. Siksi ajattelin, josko mansikkaa voisi istuttaa kohopenkkiin ? Asun Kemiössä ( Lounais-Suomen suurin saari), rantaan on parisen kilometriä. Ihannekorkeus työskentelyn kannalta olisi sellainen, että voisin istua ( 45 - 50 cm ? ). Minkä levyiseksi penkki kannattaisi tehdä, jos siihen istuttaa kaksi riviä ? Istutustiheys riippuu tietysti lajikkeesta, mutta uskaltaisiko kohopenkissä istuttaa rivissä vähän tiheämpään kuin maan tasalla ? Kasvustohan kuivuu nopeammin ylempänä ? Riviväli ? Miten kauas seinämästä on syytä istuttaa ? Penkin seinämät ? Mahdollisimman kestävää ja edullista. Ehkä kierrätettyä ? Entä harkkotiili ? Pysyisikö pystyssä ilman laastia ( mahdollistaisi myöhemmin uudelleekäytön), jos laittaa harkkorautaa uriin ? Remontista jäi n. 5 cm paksuista eristelevyä. Olisiko aiheellista käyttää sitä ?
Suosikkejani ovat mm. Polka, Korona ja Bounty. Toiveena mahdollisimman hyvä talvenkesto ja terveys sekä pitkä ja / tai eriaikainen satokausi.... Mitä sellaisia lajikkeita olisi ? Pohjalle ajattelin kärrätä kotipellon multaa ja päälle säkkimultaa. Kuinka paksu kerros ja millaista ? Kannattaisiko käyttää mansikkakangasta ? Olkeakin olisi saatavilla... Kummassa vähäisemmät muurahaos- ja etanaongelmat ? Olisiko kasvusto syytä peittää talveksi ? Havuja, hallaharsoa, lapioida lunta tms ?
Toinen vaihtoehto: Rakennus on L kirjaimen muotoinen. Sen sisäkulma ( takapihan puolella ) on etelään ja muuta puutarhaa korkeammalla ehkä metrin verran. Alueen toisen reunan voisi mielestäni pengertää niin, että mansikkarivit ( a´5-6 m ) saisi kahteen eri tasoon ja niiden väliin hoitokäytävän. En vain ymmärrä miten sen pengerretyn reunan voisi saada tuettua mahdollisimman kestävästi niin, ettei se sortuisi myöhemmin. Ja lisäksi edullisesti ja ilman valtavaa työtuntimäärää. Ostetut tiilet, kivet jne, liian hintavia.... Meille jäi kattoremontista isoja levypaloja. Voisiko niitä hyödyntää ? Miten ne voisi ankkuroida niin, että ne ja maa pysyisivät paikoillaan ? Millainen kaltevuus ottaen huomioon maan pysymisen ja sen, että ulottuu istualtaan poimimaan ? Onko kasvien kannalta merkitystä laittaako ulospäin mustan vai valkoisen puolen ? ( lämpimyys, haihdutus... ). Miten pitää hoitokäytävä ilman myrkkyjä rikattomana ? Ei ruohoa, leikkaus olisi liian hankalaa.
Mielestäni vähemmällä työllä pääsee jälkimmäisessä vaihtoehdossa, koska multa on jo paikoillaan. Arveluttaa vain se pengerryksen kestävyys ? Toivoisin silti vastauksia myös ensimmäiseen vaihtoehtoon.
Kommentoi:*
Parhaimmat vinkit toki saisit pyytämällä alueeltasi löytyvää puutarha-ammattilaista konsultaatiokäynnille kotipihaasi. Yritämme kuitenkin antaa joitain vastauksia kysymyksiisi.
Kohopenkissä mansikoiden hoitaminen ja kypsyminen on tosiaan helpompaa, kuin tasamaalla. Lisäksi kohopenkissä ilmankierto on parempaa ja siten tautien/tuholaisten esiintyminen on vähäisempää. Myös liika vesi valuu pois kasvustosta ja pitää kasvustoa näin terveempänä. Kohopenkissäkään ei kuitenkaan kannata taimitiheyttä lisätä, sillä se juuri heikentää ilmankiertoa ja siten kasvuoloja - ja altistaa mm. homeelle.
Sen lisäksi, että varsinaisen mansikkapenkin tekee noin 10 cm kummulle, voi koko mansikkamaansa korottaa sopivalle korkeudelle. Hyötypuutarhan voi perustaa eri tavoin korotettuna; harkoilla, tiilillä, kivillä tms. tai rakentaa puusta kunnon istutusalue, jota kiertää istumista kestävä reunalauta! Korkeus tarpeen mukaan (kasvualustan syvyydeksi riittää noin 30-40 cm, mutta pohjalle voi laittaa vaikka 20 cm lecasoraa). Eli voit mainiosti käyttää vaikka niitä harkkoja sellaisenaan kasvualustan korottamiseen ja eristelevyjä kasvualustan jäätymisen ehkäisyyn! Jos käytät rakentamiseen kierrätyspuuta, niin muista suojata kasvualustan reunat huolella muovilla. Myös siihen kasvualustan läpäisevyyteen kiinnitettävä huomiota (pohjalle lecasoraa+suodatinkangas).
Esimerkkinä kerrottakoon kasvimaasta, joka on perustettu hiekkalaatikon näköiseen, korotettuun penkkiin talon aurinkoiseen sisäkulmaukseen, terassin jatkoksi. Noin 30 cm korkea, kestopuusta rakennettu laatikko on sisäpuoleltaan vuorattu käytettyihin multasäkkeihin sujautetuilla eristelevyillä (estää multakosketuksen lautoihin ja kasvualustan jäätymisen talvella). Kasvualustan syvyys noin 40 cm, avoin sorapohja. Tässä korotetussa penkissä pitkän sivun reunassa kohopenkkiin perustettu, mansikkakankaalla peitetty mansikkapenkki - muu osa toimii kasvimaana (muokataan ja parannetaan vuosittain). Helppohoitoinen, satoisa ja kestävä ratkaisu!
Kasvupaikan tulee olla aurinkoinen, lämmin ja sateen jälkeen hyvin kuivuva. Kasvualustan tulee olla kalkittua, lannoitettua ja puhdasta ja taimimateriaalin tervettä. Taimiväli vaihtelee hieman lajikkeittain, mutta mielummin istutus hieman harvempaan kuin tiiviimpään. Taimet voi istuttaa (50-60 cm leveään ja 10-15 cm korkeaan) kohopenkkiin yhteen tai kahteen riviin (siksakkiin). Taimiväli noin 35-40 cm, kahdessa rinnakkaisessa kohopenkissä taimiväli noin 80 cm. Taimi istutetaan kohopenkin keskelle, joten etäisyys ns. reunasta ainakin sen 20 cm. Mansikkakangas helpottaa hoitotöitä. Muurahais- ja etanaongelmat vaihtelevat, mutta katteen valinnalla ei siihen juurikaan pysty vaikuttamaan. Parasta keskittyä tekemään perustustyö huolella ja pitämään ilmankierto hyvänä.
Voit toki perustaa mansikkamaasi talon lämpimään sisänurkkaukseenkin. Kattopeltien käyttäminen ja tukeminen saattaa olla vähän hankalaa ja kyseenalaistakin (pelti kuumenee ja kuivattaa myös kasvualustaa). Mielummin voisit käyttää pengertämiseen niitä harkkoja, jos mahdollista. Kaksi kerrosta pysyisi ilman laastia ja rautojakin. Jos teet kohopenkkisi suoraan pohjamaan päälle, niin varmista routimattomuus. Ellei sorapohjaa ole, niin laita pintamaan ja läpäisevän kerroksen/uuden kasvualustan väliin suodatinkangas (tai kerros vanhoja sanomalehtiä). Helppohoitoisin käytävä korotettujen penkkien väliin tulee katekankaalla ja soralla/laatoilla. Tee riittävän leveä käytävä, jotta hoitotöisen tekeminen käy sujuvasti.
Mansikkamaata ei yleensä ole tarvetta peittää talveksi, mutta ei niistä havuista ja lumipeitteestä toki haittaakaan ole. Keväällä hallaharson käyttö on puolestaan aina suositeltavaa, sillä se pitää kasvuston lämpinä ja edistää kasvuunlähtöä ja kukinnan käynnistymistä - sekä estää joidenkin tuholaisten lisääntymisen. Keväällä myös mansikkamaa siistitään ja kuihtuneet lehdet poistetaan.
Lajikkeista: Korona harmaahomeenkestävä ja talvenkestävä, keskiaikainen, runsas, suuri ja maukas. Taimiväli 35 cm. Polka hyvin talvenkestävä, melko myöhäinen, runsassatoinen ja keskikokoinen/suuri marja. Taimiväli 40 cm. Bounty myöhäinen, runsas sato ja suurehko, makea. Ei havaittu härmäalttiutta Suomessa. Taimi- ja rivivälit 35 cm x 90 cm. Muita lajikkeita: esimerkiksi Jonsok aikainen, erittäin talvenkestävä ja härmänkestävä, marjat keskikokoisia.
Toivottavasti näillä vinkeillä pääset suunnitelmissasi eteenpäin!
Kommentoi:*
Muuta aiheeseen liittyvää luettavaa
Muita aiheeseen liittyviä kysymyksiä/vastauksia:
Hei!Olen lukenut ettei mansikkaa voi istuttaa perunan jälkeen. Entä voinko istuttaa perunan mansikan jälkeen? Ajattelin jakaa mökillä kasvimaan k...
Haluaisin havupuista nopean näköesteen omakotitalon terassilleni ja mietin voiko havupuita istuttaa kohopenkkiin. Tarkoitus olisi, että itse kohopenkk...
Sain 5 säkillistä tuoretta hevosenlantaa kasvimaalleni. Voinko laittaa palamatonta lantaa syvä/kohopenkkiin? Olen perustamassa muutamaa syv&...
Olen kuullut, että alla olevan tuoteselosteen mukainen multa olisi liian voimakasta hedelmä- ja marjakasveille. Pitääkö paikkansa? Pihalle olisi...
Hei, Tiedustelen onko teoriassa mahdollista istuttaa tuijia pienistä muurikivistä rakennettuun kohopenkkiin onnistuneesti? Tonttimme reunassa kulkee val...
Hei! Tarkoitus on siirtää metrin korkuinen timanttituija koivikon reunaan. Haluaisin tehdä sille "kohopenkin", koska istutusk...