• Etusivu
  • Kasvillisuus

Viljelykierto säilyttää maan kyvyn tuottaa satoa

- ja parantaa kasvien terveyttä, satoa ja makua!

Rakentajan toimitus
Päivitetty 08.02.2024
Viljelykierto

Viljelykierto

Viljelykierrolla eli kasvinvuorotuksella tarkoitetaan samalla kasvinvuorottelua samalla kasvupaikalla. Monet tuholaiset ja taudit kiusaavat vain tiettyä kasvilajia. Kun kasvin viljelypaikka muuttuu vuosittain, niin kasvit säilyvät terveempinä. Viljelykierto liittyy oleellisena osana luonnonmukaiseen puutarhanhoitoon. Viljelykierron ansiosta kasvisuojelutoimenpiteet kasvimaalla ovat yleensä paljon helpompia, kun taudit ja tuholaiset eivät pääse pesiytymään tiettyyn palstan kohtaan.

Viljelykierron avulla parannetaan myös maan rakennetta ja viljavuutta antamalla maalle eloperäistä ainesta, joka nostaa sen humuspitoisuutta. Syväjuuriset kasvit nostavat ravinteita muokkauskerrokseen ja kuohkeuttavat maata syvältä.

Tiesitkö? Kasvimaan kasvien satoa ja hyvinvointia voit parantaa myös kumppanuuskasvien avulla!

Lisää vinkkejä kasvimaan perustamiseen ja hoitoon

Info

Info

Viljelykierron tavoitteet:

  • välttää maan väsyminen
  • vähentää kasvinsuojeluongelmia
  • välttää tuholaisten pesiytyminen
  • vähentää rikkakasveja
  • käyttää maan ravinnevarantoja tasapainoisesti

Viljelykierrolla pyritään siis välttämään haitat, joita aiheutuu jatkuvasta saman kasvilajin viljelystä samalla paikalla. Vihannesviljelyssä kasvien paikkaa tulee vaihtaa vuosittain - eikä uutta mansikkamaata perusteta edellisen paikalle.

Viljelykierron ensimmäisenä vuonna viljellään typensitojakasveja, kuten hernettä ja papua. Niillä on juurissa typpinystyröitä, joiden avulla ne sitovat ilmakehästä typpeä kasvien käyttöön. Toisena vuonna samalle kasvupaikalle istutetaan puolestaan paljon typpeä tarvitsevia kasveja, kuten kaaleja tai maissia. Kolmantena vuotena samalle kasvupaikalle sopivat juurikasvit, jotka käyttävät hieman vähemmän typpeä. Neljäntenä vuotena samalle kasvupaikalle sijoitetaan kasvit, jotka käyttävät suhteellisen vähän typpeä. Tällaisia ovat esimerkiksi yrtit.

VINKKI: Kasvimaan voi myös jakaa 4 eri lohkoon ja kierrättää kasveja listan mukaisessa järjestyksessä - näin voit kasvattaa joka lajia!

Info

Info

Viljelykierron kasvit:

1. vuosi : herne, papu

2. vuosi: avomaankurkku, kaalit, kurpitsa, maissi, purjo ja muut sipulit

3. vuosi: palsternakka, peruna, porkkana, punajuuri ja muut juurekset

4.vuosi: retiisi, salaatit, sipuli, yrtit ja maustekasvit

VINKKI: Kalkitus tehdään perunanviljelyn jälkeen. Perunalla kalkki nimittäin lisää niiden rupisuutta.

Viljelykierto on myös oleellinen osa lannoitusta. Tärkein kierron onnistumisen edellytys meidän oloissamme on palkokasvien hyvä kasvu, koska ne ovat typensitojina luomukierron moottoreita. Kiertoa laadittaessa mietitään, miten niiden esikasvivaikutusta käytetään hyväksi muiden kasvien viljelyssä.

Monipuolinen viljelykierto ja muokkaukset ovat rikkakasvien, tautien ja tuholaisten hallinnan perusta.

Viljelykierto on jo vanhan kansan käyttämä keino

Viljelykiertoa on käytetty kasvien ja viljan hyvinvoinnin ja kasvun parantamiseen jo vuosisatoja.

Vihannesten viljelyssä kannattaa ottaa huomioon kasvitautien riskit ja kasvien vaihteleva ja erilainen ravinnetarve. Samansukuisia kasveja ei kannata viljellä peräkkäisinä vuosina samalla maatilkulla (ihanteellisin kierto vihannesmaalla on noin 4-6 vuotta). Ennen kuin samalle paikalle istuttaa samaa kasvia kannattaa odottaa noin 3 vuotta.

Tärkeintä viljelykierrossa on muistaa, ettei samaa kasvilajia viljellä kahta vuotta peräkkäin samassa kohtaa.

VINKKI: Lisää tietoa viljelykierrosta saa muun muassa Pro Agrian Luomupalveluista.

Kasvillisuus
kasvatus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

Nainen juurruttaa pistokasta
Merilevä virkistää
Lepokaudella huonekasveja kastellaan niukemminYleisin hoitovirhe talvella on liikakastelu. Ennen kastelua tunnustellaan parin sentin syvyydestä mullan kosteus tai kokeillaan ruukun painoa kastelutarpeen arvioimiseksi. Talvella useimpien kasvien multa saa kuivahtaa kunnolla ennen uutta kastelua.Eri huonekasveilla on erilainen vedentarve. Yleensä kasvit, joilla on suuret ja ohuet lehdet, tarvitsevat enemmän vettä kuin pieni- ja paksulehtiset sekä vahapintaiset kasvit. Sisemmällä huoneessa tai pohjoisikkunalla kasvavat kasvit kuluttavat vähemmän vettä kuin aurinkoisella ikkunalla olevat kasvit.
Muhevainen oma sato
Omaa satoa parvekepuutarhasta helposti ja vaivattomasti
Parvekkeilla ja patioilla kasvattaminen kiinnostaa, sillä niillä halutaan viettää aikaa ja kasvit tuovat sinne viihtyisyyttä. Ruokaa voi mainiosti tuottaa ruukuissa eikä erillistä kasvimaata tarvita. Parveke- tai patioviljelyssä ei tarvitse tinkiä istutusten kauneudesta, sillä monet satoa tuottavat lajit ovat jo itsessään kauniita. Asukkaat kaipaavat tietoa siitä, mitä voi kasvattaa ja miten se tapahtuu. Tässä vinkkejä jaettavaksi asukkaille vaikkapa asukastiedotteeseen tai yhtiökokoukseen.
20174_48987.jpg
Pakkaskevät on armoton kasveille
Pääsiäisen jälkeenkin sää jatkuu usein lähes talvisena. Kylmä kevät altistaa monet kasvit pakkasvaurioille. Älä siis kiirehdi kukkapenkin siivouksessa tai nurmikon haravoinnissa. Vielä ehdit myös leikata pensaita. Mutta nyt on viimeinen hetki pelastaa tuijat ja alppiruusut ruskettumiselta; onhan kevätsuojaus kunnossa?
20226_78579.jpg
Vihreää voimaruokaa versoista
Talvella, kun ihminen tarvitsee vitamiineja ja voimaa, kannattaa kokeilla vihreiden versojen kasvattamista. Versottaminen on syötävien taimien kasvattamista vähässä mullassa. Se on hauskaa ja hyödyllistä!
20241_83360.jpg
Istutusetäisyydet
Yleensä kasvit kannattaa istuttaa yhtenäisiin ryhmiin. Näin puutarhaan saadaan selkeä tilajako ja kasveja on helpompi hoitaa. Perennoita, pensaita ja lehtipuita istuttaa toukokuusta syyskuulle, eli koko kasvukauden ajan. Paakut kastellaan hyvin sekä ennen istutusta että sen jälkeen.
20228_79410.jpg
Viikon kysymys: Tuija-aidan istutus ja kastelu
Olemme istuttaneet uuden omakotitalon pihaan tuija-aidan ja tuntuu, että olemme ihan hukassa kuinka paljon noita pitäisi kastella. Nyt on vielä ollut todella kuumaa ja kuivaa. Ensimmäiset muutamat viikot kasteltiin joka päivä reilusti juurille, mutta osa tuijista tuntuu kuivuvan latvoista ja osa oksista on haalistuneet, etenkin niiltä osin mitä ovat auringossa.Ostimme kosteusmittarin, joka näyttää, että tuijien multa olisi kostean ja märän vaiheilla joka paikassa. Joten muutaman päivän nyt olemme ottaneet vähän rauhallisemmin kastelun kanssa. Mutta silti tuntuu, että ne vain kuivuvat kuivumistaan. Mikä neuvoksi? Jatketaanko reilua, jokapäiväistä kastelua vai otetaanko rauhallisemmin ja kastellaan reilummin esimerkiksi joka toinen päivä tai harvemmin? Meillä ei ole kuorikatteita tuijien juurilla, kannattaisiko se?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton