• Etusivu
  • Kasvillisuus

Viljelykierto säilyttää maan kyvyn tuottaa satoa

‒ ja parantaa kasvien terveyttä, satoa ja makua!

Tiina Painokallio
Päivitetty 15.10.2024
Kasvimaan hoito

Viljelykierto on hyvä tiedostaa kasvimaan hoidossa.

Viljelykierrolla eli kasvinvuorotuksella tarkoitetaan samalla kasvinvuorottelua samalla kasvupaikalla. Monet tuholaiset ja taudit kiusaavat vain tiettyä kasvilajia. Kun kasvin viljelypaikka muuttuu vuosittain, niin kasvit säilyvät terveempinä. Viljelykierto liittyy oleellisena osana luonnonmukaiseen puutarhanhoitoon. Viljelykierron ansiosta kasvisuojelutoimenpiteet kasvimaalla ovat yleensä paljon helpompia, kun taudit ja tuholaiset eivät pääse pesiytymään tiettyyn palstan kohtaan.

Viljelykierron avulla parannetaan myös maan rakennetta ja viljavuutta antamalla maalle eloperäistä ainesta, joka nostaa sen humuspitoisuutta. Syväjuuriset kasvit nostavat ravinteita muokkauskerrokseen ja kuohkeuttavat maata syvältä.

Tiesitkö? Kasvimaan kasvien satoa ja hyvinvointia voit parantaa myös kumppanuuskasvien avulla!

Lisää vinkkejä kasvimaan perustamiseen ja hoitoon

Info

Info

Viljelykierron tavoitteet:

  • välttää maan väsyminen
  • vähentää kasvinsuojeluongelmia
  • välttää tuholaisten pesiytyminen
  • vähentää rikkakasveja
  • käyttää maan ravinnevarantoja tasapainoisesti

Viljelykierrolla pyritään siis välttämään haitat, joita aiheutuu jatkuvasta saman kasvilajin viljelystä samalla paikalla. Vihannesviljelyssä kasvien paikkaa tulee vaihtaa vuosittain - eikä uutta mansikkamaata perusteta edellisen paikalle.

<p data-block-key="fbn2l">Viljelykierto havainnollistettuna</p>
Viljelykierto havainnollistettuna

Viljelykierron ensimmäisenä vuonna viljellään typensitojakasveja, kuten hernettä ja papua. Niillä on juurissa typpinystyröitä, joiden avulla ne sitovat ilmakehästä typpeä kasvien käyttöön. Toisena vuonna samalle kasvupaikalle istutetaan puolestaan paljon typpeä tarvitsevia kasveja, kuten kaaleja tai maissia. Kolmantena vuotena samalle kasvupaikalle sopivat juurikasvit, jotka käyttävät hieman vähemmän typpeä. Neljäntenä vuotena samalle kasvupaikalle sijoitetaan kasvit, jotka käyttävät suhteellisen vähän typpeä. Tällaisia ovat esimerkiksi yrtit.

VINKKI: Kasvimaan voi myös jakaa 4 eri lohkoon ja kierrättää kasveja listan mukaisessa järjestyksessä ‒ näin voit kasvattaa joka lajia!

Info

Info

Viljelykierron kasvit:

1. vuosi : herne, papu

2. vuosi: avomaankurkku, kaalit, kurpitsa, maissi, purjo ja muut sipulit

3. vuosi: palsternakka, peruna, porkkana, punajuuri ja muut juurekset

4.vuosi: retiisi, salaatit, sipuli, yrtit ja maustekasvit

VINKKI: Kalkitus tehdään perunanviljelyn jälkeen. Perunalla kalkki nimittäin lisää niiden rupisuutta.

Viljelykierto on myös oleellinen osa lannoitusta. Tärkein kierron onnistumisen edellytys meidän oloissamme on palkokasvien hyvä kasvu, koska ne ovat typensitojina luomukierron moottoreita. Kiertoa laadittaessa mietitään, miten niiden esikasvivaikutusta käytetään hyväksi muiden kasvien viljelyssä.

Monipuolinen viljelykierto ja muokkaukset ovat rikkakasvien, tautien ja tuholaisten hallinnan perusta.

Viljelykierto on jo vanhan kansan käyttämä keino

Viljelykiertoa on käytetty kasvien ja viljan hyvinvoinnin ja kasvun parantamiseen jo vuosisatoja.

Vihannesten viljelyssä kannattaa ottaa huomioon kasvitautien riskit ja kasvien vaihteleva ja erilainen ravinnetarve. Samansukuisia kasveja ei kannata viljellä peräkkäisinä vuosina samalla maatilkulla (ihanteellisin kierto vihannesmaalla on noin 4-6 vuotta). Ennen kuin samalle paikalle istuttaa samaa kasvia kannattaa odottaa noin 3 vuotta.

Tärkeintä viljelykierrossa on muistaa, ettei samaa kasvilajia viljellä kahta vuotta peräkkäin samassa kohtaa.

VINKKI: Lisää tietoa viljelykierrosta saa muun muassa Pro Agrian Luomupalveluista.

Kasvillisuus
kasvatus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20072_3663.jpg
Viljellyistä sienistä hyvän olon herkkuja
Sienten osuus suomalaisessa ruokavaliossa on vähäinen, vaikka sieniä saadaan niin luonnosta kuin viljeltyinäkin. Kaikilla ei ole sienestämiseen mahdollisuutta eikä taitoja. Aina eivät säätkään ole luonnonsienille suosiollisia, kuten viime kesä osoitti. Sen sijaan viljeltyjä sieniä voi kuka vain hankkia kaupoista kautta koko vuoden.Itäsuomalaisia lukuun ottamatta suomalaisten sienituntemus ja sienten käyttö ravintona on kovin nuorta. Nykyään viljellyt sienet tarjoavat helpon tavan tutustua sieniin, koska ne ovat sellaisenaan valmiita syötäviksi ja käytettäviksi ruokiin. Niitä ei tarvitse edes pestä. Mahdollisen kasvualustasta jääneen turpeen voi pyyhkäistä pois talouspaperilla.
Muhevainen oma sato
Omaa satoa parvekepuutarhasta helposti ja vaivattomasti
Parvekkeilla ja patioilla kasvattaminen kiinnostaa, sillä niillä halutaan viettää aikaa ja kasvit tuovat sinne viihtyisyyttä. Ruokaa voi mainiosti tuottaa ruukuissa eikä erillistä kasvimaata tarvita. Parveke- tai patioviljelyssä ei tarvitse tinkiä istutusten kauneudesta, sillä monet satoa tuottavat lajit ovat jo itsessään kauniita. Asukkaat kaipaavat tietoa siitä, mitä voi kasvattaa ja miten se tapahtuu. Tässä vinkkejä jaettavaksi asukkaille vaikkapa asukastiedotteeseen tai yhtiökokoukseen.
20174_48987.jpg
Pakkaskevät on armoton kasveille
Pääsiäisen jälkeenkin sää jatkuu usein lähes talvisena. Kylmä kevät altistaa monet kasvit pakkasvaurioille. Älä siis kiirehdi kukkapenkin siivouksessa tai nurmikon haravoinnissa. Vielä ehdit myös leikata pensaita. Mutta nyt on viimeinen hetki pelastaa tuijat ja alppiruusut ruskettumiselta; onhan kevätsuojaus kunnossa?
20232_38378.jpg
Varastolannoitus helpottaa taimikasvatusta ja ruukkuviljelyä
Varastolannoituksessa koko kasvukauden aikainen ravinnetarve voidaan antaa kasville kerralla. Esimerkiki puikkoina annosteltavat ravinteet sopivat tähän tarkoitukseen loistavasti.Varastolannoitukseen soveltuvat muutkin hidasliukoiset lannoitteet, kuten kanankakkarakeet. Koska kerralla annettava ravinnemäärä on kuitenkin suuri, niin lannoitepanos jätetään yhtenäiseksi osioksi kasvualustaan. Jos sama määrä lannoitetta sekoitettaisiin koko multamäärään, kasvualustan ravinnepitoisuus nousisi liikaa. Kasvin juuret hakevat ravinteita varastolannoiteosasta ja vettä laimeammasta kasvualustaosasta.
Lannoitus 20238_59486.jpg
Vehreä, kukkiva ja satoisa puutarha ensi kesänäkin ‒ Ethän unohda syyslannoitusta?
Monivuotiset kasvit, perennat, pensaat, puut sekä nurmikko kaipaavat lannoitusta syksyllä. Erityisesti siitä hyötyvät marja- ja hedelmäkasvit. Syyslannoitus auttaa kasveja valmistautumaan talveen, lisää talvenkestävyyttä ja parantaa keväällä alkavan kasvukauden satoa ja kukintaa.Lannoitus on varmin tehdä elo-syyskuussa, kun kasvukautta on vielä jäljellä – marjapensaiden ja hedelmäpuiden osalta heti sadonkorjuun jälkeen. Näin kasvit ehtivät käyttää ravinteet hyödykseen. Syyslannoitteet sisältävät kaliumia ja fosforia. Typpilannoitteita ei käytetä syksyisin, sillä typpi huonontaa kasvien talvenkestävyyttä.
20232_58396.jpg
Oman ruokalautasen kasvikset halutaan kasvattaa itse
Biolanin teettämän kuluttajakyselyn mukaan kiinnostus itse kasvattamiseen ja syötäviin kasveihin on nousussa. Liki kolme neljästä suomalaisesta innostuu puutarhanhoidosta ainakin jonkin verran. Syyt kasvattaa itse syötäviä kasveja ovat tuoreus, alkuperä ja luonnonmukaisuus. Kotipuutarhuri haluaa nähdä konkreettisen kasvun ihmeen. Multien ja lannoitteiden hankinnoissa kiinnitetään entistä enemmän huomiota ympäristöystävällisyyteen ja kierrätysraaka-aineiden hyödyntämiseen. Ekologisia raaka-aineita puutarhassa ovat rahkasammal ja biohiili.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton