Varastolannoitus helpottaa kesän hoitotöitä!

Huutaako sinun pihasi kauniita pihakivirakennelmia kukkaistutuksien lomaan, kivipolkuja tai oleskelualuetta? Kivinen muurikin kuulostaa kivalta. Suuntaa katseesi AKO Garden -tuotteisiin, jospa sieltä löytyisi tuotteet sinullekin?

Kesäiseen ruoanvalmistukseen on tarjolla monenlaisia vaihtoehtoja. Perinteisestä grillauksesta nauttiva saattaa vannoa hiiligrillin nimiin. Kaasugrillissä kesäkokkaaja kypsyttää vaivattomasti myös erilaiset lisukkeet. Sähkögrilli sen sijaan toimii hyvin esimerkiksi kaupunkigrillauksessa.

Mäntymetsien yleisin tattiTämä tatti on yleinen tuttavuus erityisesti koko mittaansa venyneessä mäntymetsässä. Sekametsistäkin männynpunikkitattia toki löytyy. Nimestäkin saattaa jo päätellä, että sieni on kuitenkin männyn seuralainen. Männynpunikkitatti on sooloilija; harvemmin esiintyy ryhmissä.Kesä-lokakuussa tattia voi bongailla - heinä-, elo- ja syyskuussa kuitenkin parhaat saaliit saadaan!

Puut ovat pihan peruskasvejaPihapuuta valitessa yksi tykkää kauniista kukinnasta, toiselle on tärkeintä upea syysväri ja kolmas halajaa isoja lehtiä ja peittävyyttä. Talvenkestävyys ja tuholaisarkuus on otettava huomioon joka tapauksessa. Myös kävyt ja hedelmät saattavat vaikuttaa valintaan. Uudelle pihalle kannattaa istuttaa ensimmäiseksi puut, koska osa on hyvinkin hidaskasvuisia.Pieneen pihaan ei kannata valita tammia (Quercus robur) tai metsävaahteroita (Acer platanoides), jotka varjostavat laajoilla latvuksillaan koko pihan. Sinne sopivat mm. pilarikatajat (Juniperus communis f. suecica), muita kuusia kapeampi serbiankuusi (Picea omorika), pilarituija (Thuja occidentalis ’Columna’ tai ’Fastigiata’), kartiotuija (Thuja occidentalis ’Brabant’, ’Holmstrup’ tai ’Pyramidalis’), marjakuuset (Taxus), pylväspihlaja (Sorbus aucuparia ’Fastigiata’), pylväshaapa (Populus tremula ’Erecta’) ja siivosenlehmus (Tilia x vulgaris ’Siivonen’). Myös puiden riippamuodot ovat hyviä valintoja: esimerkiksi riippapihlaja (Sorbus aucuparia ’Pendula’), riippajalava (Ulmus glabra ’Pendula’), sateenvarjojalava (Ulmus glabra ’Camperdownii’), riippahernepensas (Caragana arborescens 'Pendula') ja riipparaita (Salix caprea ’Pendula’).Suureen pihaan tuovat uljautta mm. balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum), lehmukset (Tilia), salavat ja pajut (Salix), poppelit (Populus), saarnit (Fraxinus), männyt (Pinus), kuuset (Picea), pihdat (Abies) sekä lehtikuuset (Larix).

Naapurin ja meidän tonttimme välissä on tuija-aita, joka nyt on parikymmentä vuotta vanha. Korkeus noin kuusi metriä. Lajikkeesta ei ole tietoa. Aita on nyt hyvin harva alhaalta. Saako sitä jollain keinolla tuuheutumaan?

Yleensä kasvit kannattaa istuttaa yhtenäisiin ryhmiin. Näin puutarhaan saadaan selkeä tilajako ja kasveja on helpompi hoitaa. Perennoita, pensaita ja lehtipuita voi istuttaa toukokuusta syyskuulle, eli koko kasvukauden ajan. Paakut kastellaan hyvin sekä ennen istutusta että sen jälkeen.