• Etusivu
  • Kasvillisuus

Haaveena oma yrttitarha

Vinkit yrttien kasvattamiseen

Rakentajan toimitus
Päivitetty 07.09.2023
20232_68741.jpg

(Kuva: Pixabay)

Yrttitarhan perustaminen on helppoa, jos ostat kaupan vihannesosastolta tai taimimyymälästä valmiita yrttiruukkuja, jotka voi istuttaa kotipuutarhaan tai isompaan astiaan.

Ole rohkea – kasvata omat yrtti- ja maustekasvisi!

Yrttien kasvattamisessa on niksinsä, mutta oman sadon hyödyntäminen on hyvin palkitsevaa ja pienikin määrä tuoretta yrtti- ja maustelisää kruunaa ruuan kuin ruuan. Ryhdy siis rohkeasti viljelemään vaikka ikkunalaudallasi tai puutarhassasi. Seuraavassa vastauksia yleisempiin yrttejä ja maustekasveja koskeviin kysymyksiin.

Mitkä ovat yksi- ja mitkä monivuotisia yrttejä?

Yksivuotisia:
Basilika, tilli, kurkkuyrtti eli purasruoho, maustekirveli, korianteri, kesäkynteli, vihanneskrassi, anisruoho, kehäkukka, sinapit, tuoksuampiaisyrtti.

Kaksivuotisia:
Persilja, kumina

Monivuotisia:
Iisoppi, talvikynteli (ei juuri talvehdi Suomessa), mäkimeirami, maustefenkoli (ei talvehdi Suomessa, eli käytännössä yksivuotinen), koiruoho, timjami eli tarha-ajuruoho, mintut, rosmariini, salvia (ei juuri talvehdi Suomessa, eli käytännössä yksivuotinen), maustemeirami (ei talvehdi Suomessa, käytännössä yksivuotinen), sitruunamelissa, rakuunat, saksankirveli, väinönputki, ruohosipuli, valkosipuli, lipstikka, laventeli, yrtti-iiso.

Mitkä olisivat siis niin sanotusti helppoja kasvattaa?

Ensikertalaisen kannattaisi kenties aloittaa seuraavista lajeista:
kirveli, lipstikka, mintut, oregano, persilja, rakuuna, sitruunamelissa, tilli ja timjami. Jos haluaa varmasti talvenkestävän lajikkeen, niin kannattaa valita iisoppi, lipstikka, rakuuna tai saksankirveli, kenties myös sitruunamelissa, mäkimeirami tai mintut.

Jos kasvisi taas joutuvat olemaan kuivina pitkään, niin kannattaa valita kuivuutta hyvin kestävät meirami, lipstikka, rakuuna, saksankirveli, salvia tai timjami.

Vaateliaimpiaovat puolestaan rosmariini, basilika ja laventeli. Runsaasti kastelua vaativat yrtti-iiso, kirveli, tilli, sitruunamelissa ja basilika. Näitä kannattaa siis kenties ainakin alussa välttää.

VINKKI: Perennapenkkiinsopivat ja sitä täydentävät muun muassa mäkimeirami, iisoppi, väriminttu tai timjami.

Ohje

Ohje

Mitkä yrtit sopisivat aloittelijalle?

Mitkä olisivat siis niin sanotusti helppoja kasvattaa?

Ensikertalaisen kannattaisi kenties aloittaa seuraavista lajeista:
kirveli, lipstikka, mintut, oregano, persilja, rakuuna, sitruunamelissa, tilli ja timjami. Jos haluaa varmasti talvenkestävän lajikkeen, niin kannattaa valita iisoppi, lipstikka, rakuuna tai saksankirveli, kenties myös sitruunamelissa, mäkimeirami tai mintut.

Jos kasvisi taas joutuvat olemaan kuivina pitkään, niin kannattaa valita kuivuutta hyvin kestävät meirami, lipstikka, rakuuna, saksankirveli, salvia tai timjami.

Vaateliaimpiaovat puolestaan rosmariini, basilika ja laventeli. Runsaasti kastelua vaativat yrtti-iiso, kirveli, tilli, sitruunamelissa ja basilika. Näitä kannattaa siis kenties ainakin alussa välttää.

VINKKI: Perennapenkkiinsopivat ja sitä täydentävät muun muassa mäkimeirami, iisoppi, väriminttu tai timjami.

Siemeninä, taimina vai pistokkaina?

Osa yrteistä tarvitsee esikasvatuksen, joten siemenistä voit kasvattaa esimerkiksi basilikaa, meiramia, talvikynteliä, rakuunaa, lipstikkaa, rosmariinia, salviaa, sitruunamelissaa, timjamia ja fenkolia. Valmiita taimia voit kevään mittaan ostaa taimimyymälöistä, puutarhoilta tai toreilta.

Ainakin saksankirveli ja lipstikka kannattaa istuttaa ostotaimesta tai juurakosta. Aito piparminttu ja ranskalainen rakuuna eivät myöskään tee itävää siementä, joten nekin on lisättävä juurakoista tai pistokkaista. Jakamalla tai pistokkaista voit myös lisätä talvikynteliä, piparminttua, rosmariinia, salvia, sitruunamelissaa ja timjamia. Monivuotisia kasveja voi siis elokuussa jakaa juuresta.

Suoraan avomaalle voit kylvää anisruohoa, kirveliä, korianteria, kuminaa, kesäkynteliä, persiljaa, purasruohoa, ruohosipulia, tilliä, timjamia, vihanneskrassia ja tuoksuampiaisyrttiä - tilliä ja maustekirveliä jopa useampaan kertaan kesän aikana.

Itsestään kylväytyviä yrttejä ovat kamomilla, kumina ja kurkkuyrtti (jota löytyykin sitten varmasti kaikkialta myöhemmin).

Milloin yrttien kasvatuksen voi aloittaa?

Mikäli voit tarjota taimille lisävaloa kasvilampun avulla, niin voit jo helmi-maaliskuussa aloitella joidenkin lajien esikasvatusta sisällä. Valon määrä eteläikkunallakaan kun ei meillä Suomessa kovin ihmeellinen talvikuukausina ole. Helmikuussa voit aloitella kirvelin taimikasvatuksen sisällä ja maaliskuussa jo useita muita. Katso siemenpusseista lajikohtaiset kylvöajat sekä muut ohjeet ja sovita ne olosuhteisiisi. Piharuukkuihin ja -astioihin voit puolestaan istuttaa yrttejä jo toukokuussa, kunhan nostat ne sisälle hallayön tai pidemmän sadejakson uhatessa.

Avomaalle varmin istutusaika on kesäkuun 10. päivän jälkeen, mutta voit istuttaa aikaisemminkin, jos voit huolehtia kylmäsuojauksesta. Kylvöt suoraan avomaalle voidaan tehdä toukokuussa.

Yrttejä ikkunalla ja ruukuissa

Useat yrtit tuoksuvat hyvälle ja siksi niitä on mukava kasvattaa vaikka ihan keittiön ikkunallakin. Siinä menestyvät mm. basilika, kirveli, kynteli, laventeli, meirami, mintut, oregano, persilja, portulakat, ranskalainen rakuuna, rosmariini, salvia, sitruunamelissa, tilli, timjami.

Siemenmausteiden kasvattaminen sisätiloissa on puolestaan turhaa, sillä sadon saaminen on epävarmaa hitaan siemenasteelle kehittymisen takia.

Yrtit ja maustekasvit viihtyvät mainiosti parvekelaatikoissa, piharuukuissa, ikkunalaudoilla, pihan nurkissa, pienoiskasvihuoneissa tai ihan missä vain pieni valoisa ja lämmin paikka löytyy. Et tarvitse välttämättä suurta maapalstaa, vaan voit halutessasi yhdistää tuoksuvat yrtit vaikkapa osaksi ruukkupuutarhaasi – jopa samoihin ruukkuihin muiden kasvien kanssa.

Tarkista, että juuret ovat hyväkuntoiset (vaaleat). (Kuva: Puutarha.net)
Tarkista, että juuret ovat hyväkuntoiset (vaaleat). (Kuva: Puutarha.net)

Parhaiten kaikki maustekasvit kasvavat suurehkoissa ruukuissa, joissa juurilla on tilaa kasvaa. Juuret täyttävät pienemmän tilan nopeasti ja kasvi alkaa tehdä kovin rentoja varsia. Tätä välttääkseen kannattaa hankkia vähintään 1,5 l ruukkuja (halk. 15–20 cm). Kasvualustana parhaimpia ovat hiekansekaiset ja vähäravinteiset multaseokset pienellä kalkinlisällä. Kasvukauden aikana riittää lannoitus noin kerran kuukaudessa – mutta toistuva sumuttelu on aina hyödyksi.

Lisää multaa yrttien ympärille ja tiivistä kevyesti painelemalla. (Kuva: Puutarha.net)
Lisää multaa yrttien ympärille ja tiivistä kevyesti painelemalla. (Kuva: Puutarha.net)
Ohje

Ohje

Tee yrtti-istutus parvekkeelle tai terassille:

1. Varaa yrteille isompi ruukku tai esimerkiksi Yrttimaa-säkki.

2. Kastele yrtin taimi kunnolla ennen istutusta.

3. Jos versot ovat pitkiä, napsi pisimmistä versoista satoa heti käytettäväksi.

4. Irrota yrtti ruukustaan.

5. Istuta se isompaan astiaan niin, että juuripaakku peittyy multaan.

6. Anna varastolannoitus:

* Tee taimien väliin kuoppa, johon annostelet 0,5 dl Yrtti- ja taimilannoitetta/kasvi.
* Peitä lannoite mullalla.
* Varastolannoituksesta riittää ravinteet koko kesäksi ja voit kastella pelkällä vedellä.

7. Kastele.

Hyvä multa yrteille on muun muassa luonnonmukainen Biolan Yrttimulta, jossa on mukana sekä biohiiltä että kasvusammalta. Myös luonnonmukainen Biolan Kesäkukkamulta sopii erinomaisesti yrttien kasvatukseen. Molemmissa mullissa on paljon hidasliukoisia ravinteita sekä biohiiltä sitomassa vettä ja parantamassa mullan rakennetta.

Varastolannoitukseen soveltuvat kiinteä luomulannoitteet, kuten Biolan Yrtti- ja taimilannoite. Varastolannoittamisen etuna on, että kasteluun riittää pelkkä vesi, eikä yrttien lehdille jää lannoiteliuosta, kuten kasteluveden mukana annettavien lannoitteiden kanssa saattaa käydä.

Kasvimaalla yrtit viihtyvät multavassa tai hieman hiekkapitoisessa maassa lämpimällä paikalla. Yrttien lannoitukseen soveltuu Biolan Luonnonlannoite tai Biolan Kasvimaalannoite, 2–2,5 l/10 m².

VINKKI: Kokoa omista lempiyrteistä sekaistutus, josta saat monipuolista maisteltavaa ruokapöytään. Kun teet istutuksen Biolan Yrttimaahan ja liität sen Biolan Kastelualtaaseen, kasvatuksesta tulee entistä vaivattomampaa. Kastelualtaassa riittää vettä yrteille jopa 3-4 viikoksi. Näin kasvatus onnistuu mökillä, jossa käydään vain viikonloppuisin, tai voit lähteä lomalle ilman pelkoa kasvien kuivumisesta.

Yrttien ja maustekasvien siemenlisäys

Siemenistä kasvattaminen on hitainta ja työläintä. Toisaalta kasvun ihmeen seuraamisessa on oma nautintonsa. Yrtit ja maustekasvit tarvitsevat runsaasti valoa, joten valoisan eteläikkunan omistajana voit alkaa kasvattamaan omia taimia. Myös lisävalon antaminen kasvilampun avulla voi olla tarpeen - ja avuksi.

Täytä kylvöastia noin puoliväliin ilmavalla, hyvin kosteutta läpäisevällä Kylvö- ja Taimimullalla ja kastele se hyvin. Pieniä siemeniä voit hajakylvää laakeaan astiaan, josta pienet taimet myöhemmin koulitaan (siirretään käsin) omiin ruukkuihinsa. Pidä kylvös tasaisen kosteana sumuttelemalla sitä säännöllisesti. Kosteus ja lämpö säilyvät tasaisempina, jos peität kylvöksen muovilla, harsolla tai vaikka lasilevyllä itämisen ajaksi – myös pohjalämpö (esim. lattialämmitys) auttaa. Isommat siemenet kannattaa kylvää suoraan omaan ruukkuunsa. Pieniä siemeniä ei juurikaan tarvitse peitellä. Mintut, basilikat, kamomilla ja kynteli itävät parhaiten valossa, joten niitä ei tarvitse muutenkaan peitellä. Isommat siemenet peitetään mullalla.

VINKKI: Kovakuoristen siementen liottaminen ennen kylvöä nopeuttaa itämistä. Esimerkiksi persilja ja ruohosipuli itävät hyvin hitaasti ja voit nopeuttaa niiden itämistä liottamalla siemeniä noin 1 vrk ajan ennen kylvämistä.

Kun taimet ovat itäneet, niin muovi poistetaan kylvöksen päältä ja viimeistään tässä vaiheessa ne nostetaan runsaaseen valoon. Pidä kylvös tasaisen kosteana säännöllisesti sumuttelemalla. Yrtit koulitaan eli siirretään isompiin ruukkuihinsa kun toinen lehtipari varsinaisten sirkkalehtien lisäksi on kasvamassa. Kastele taimiruukku ensin huolella läpikotaisin ja siirrä sitten taimet yksitellen tai pieninä ryhminä lajista riippuen omiin ruukkuihinsa.

Taimia täytyy käsitellä varovasti; ensin uuteen multaa tehdään kynällä kolo, johon taimi nostetaan, sirkkalehdistä kiinni pitäen. Juuret oiotaan koloon ja taimi istutetaan niin syvään, että miltei vain sirkkalehdet jäävät pinnalle. Multa tiivistetään varovasti kynällä taimen ympärille. Kastele hyvin. Koulinnan jälkeen taimille annetaan hetki aikaa juurtua ja lannoitus aloitetaan vasta parin viikon kuluttua.

VINKKI: Ylimääräiset taimet voi lahjoittaa ystäville.

Lue lisää siemenlisäyksestä

Syksy ja säilöntä?

Yrttejä voi säilöä talven varalle pakastamalla ja kuivaamalla. Pakastaminen sopii sellaisille yrteille, jotka menettävät kuivatessa makuaa, tällaisia ovat mm. basilika, kurkkuyrtti, kirveli, ruohosipuli. tillin lehdet ja persilja.

Kuivattaviksi sopivat esimerkiksi väriminttu, valkosipuli, piparjuuri, iisoppi, laventeli, liperi, rosmariini, ryytisalvia, kynteli, timjami ja samojen siemenet. Helpoin tapa kuivata yrttejä on ripustaa pieniä kimppuja kuivaan ja lämpimään paikkaan, jossa on hyvä ilmanvaihto. Lämpötila kuivatuspaikassa ei kuitenkaan saisi ylittää 35° C, eikä tila saisi olla kokonaan pimeä.

Sadonkorjuun jälkeen maa on hyvä muokata ja kattaa vaikkapa lehtijätteellä. Periaatteessa yrttejä voi siirtää myös ikkunalle kasvamaan tai kellariin tai muualle säilytykseen. Hyvällä tuurilla ne säilyvät siellä kevääseen saakka, jolloin niistä saa pistokkaita juurrutettavaksi! Tällaisia siirrettäväksi sopivia ovat basilika, ajuruohot, ranskalainen rakuuna, sitruunamelissa ja mäkimeirami sekä tietenkin rosmariini.

  • Yrtit pitävät valosta ja lämmöstä. Niinpä lisävalo voi olla talvella tarpeen. Esimerkiksi basilika tarvitsee valoa noin 12 tuntia päivässä. Mutta jos valoa riittää, niin voit kasvattaa tuoreita yrttejä ympäri vuoden!
  • Ruukun pohjassa on oltava reikä, jotta ylimääräinen kasteluvesi pääsee valumaan pois.
  • Yrtit pitävät läpäisevästä kasvualustasta, joten hiekkapitoinen multa sopii niille hyvin. Etenkin rosmariini vaatii erittäin läpäisevän kasvualustan.
  • Aloita ostetuilla taimilla niin pääset nopeasti alkuun. Kirvelin ja kurkkuyrtin voit kuitenkin kylvää aina itse.
  • Muista kalkita maa/kasvualusta, sillä useimmat yrtit viihtyvät korkeassa pH:ssa. Ruukkuunkin voi sekoittaa vaikka lusikallisen tuhkaa!
  • Kuivatettuna kirveli maistuu lähes heinältä, mutta tuoreena se on erinomaista. Siksi sitä kannattaa kasvattaa omassa maassa.
  • Ruohosipulia kannattaa leikata usein, jotta uusia versoja kasvaisi.
  • Valkosipulia voit viljellä myös sisällä ruukussa: saat hyvänmakuista vihreää versoa.
  • Basilika on erittäin kylmänarka ja lehdet kellastuvat jo +5 asteen lämmössä. Suojaa se harsolla avomaalla.
  • Mintut leviävät helposti ja valtaavat alaa muilta, joten varaa niille oma, eristetty kasvualueensa.
  • Pujoallergikot saattavat saada oireita rakuunasta, sillä kasvit kuuluvat samaan sukuun.
  • Lipstikka ja saksankirveli ovat monivuotisia suurijuurisia yrttejä, joille on hyvä varata vähintään 50 cm x 50 cm kasvuala, jossa ne saavat olla paikoillaan ainakin 4-5 vuotta.
  • 1-vuotisten yrttien kasvupaikkaa on hyvä vaihtaa vuosittain.
  • Yrttejä voi säilyttää varsineen vedessä, aivan kuten leikkokukkia.
  • Saat myös kaupan taimista pitkäaikaista iloa, kun istutat hieman isompaan ruukkuun, sijoitat valoisaan paikkaan ja huolehdit kastelusta – ei se yrttien kasvatus sen vaikeampaa ole!
  • Yrttejä lannoitetaan parin viikon välein, miedolla, mielellään luonnonmukaisella lannoiteliuoksella.

Lisää tietoa yrteistä ja maustekasveista:

Lisätietoja yrteistä

Mausteet ja yrtit Kasvikortistossa.

Keskustelua yrteistä ja mausteista

Ohje

Ohje

Vinkkejä yrttien kasvatukseen:

  • Yrtit pitävät valosta ja lämmöstä. Niinpä lisävalo voi olla talvella tarpeen. Esimerkiksi basilika tarvitsee valoa noin 12 tuntia päivässä. Mutta jos valoa riittää, niin voit kasvattaa tuoreita yrttejä ympäri vuoden!
  • Ruukun pohjassa on oltava reikä, jotta ylimääräinen kasteluvesi pääsee valumaan pois.
  • Yrtit pitävät läpäisevästä kasvualustasta, joten hiekkapitoinen multa sopii niille hyvin. Etenkin rosmariini vaatii erittäin läpäisevän kasvualustan.
  • Aloita ostetuilla taimilla niin pääset nopeasti alkuun. Kirvelin ja kurkkuyrtin voit kuitenkin kylvää aina itse.
  • Muista kalkita maa/kasvualusta, sillä useimmat yrtit viihtyvät korkeassa pH:ssa. Ruukkuunkin voi sekoittaa vaikka lusikallisen tuhkaa!
  • Kuivatettuna kirveli maistuu lähes heinältä, mutta tuoreena se on erinomaista. Siksi sitä kannattaa kasvattaa omassa maassa.
  • Ruohosipulia kannattaa leikata usein, jotta uusia versoja kasvaisi.
  • Valkosipulia voit viljellä myös sisällä ruukussa: saat hyvänmakuista vihreää versoa.
  • Basilika on erittäin kylmänarka ja lehdet kellastuvat jo +5 asteen lämmössä. Suojaa se harsolla avomaalla.
  • Mintut leviävät helposti ja valtaavat alaa muilta, joten varaa niille oma, eristetty kasvualueensa.
  • Pujoallergikot saattavat saada oireita rakuunasta, sillä kasvit kuuluvat samaan sukuun.
  • Lipstikka ja saksankirveli ovat monivuotisia suurijuurisia yrttejä, joille on hyvä varata vähintään 50 cm x 50 cm kasvuala, jossa ne saavat olla paikoillaan ainakin 4-5 vuotta.
  • 1-vuotisten yrttien kasvupaikkaa on hyvä vaihtaa vuosittain.
  • Yrttejä voi säilyttää varsineen vedessä, aivan kuten leikkokukkia.
  • Saat myös kaupan taimista pitkäaikaista iloa, kun istutat hieman isompaan ruukkuun, sijoitat valoisaan paikkaan ja huolehdit kastelusta – ei se yrttien kasvatus sen vaikeampaa ole!
  • Yrttejä lannoitetaan parin viikon välein, miedolla, mielellään luonnonmukaisella lannoiteliuoksella.

Lisää tietoa yrteistä ja maustekasveista:

Lisätietoja yrteistä

Mausteet ja yrtit Kasvikortistossa.

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20232_68819.jpg
Milloin leikataan?
Valon lisääntyessä ja ensimmäisten pisaroiden tipahdellessa auringon lämmittämistä jääpuikoista ampaisevat innokkaimmat kotipuutarhurit jo hakemaan sekatöörejään, oksasahojaan ja voimasaksiaan pihavarastosta. Mutta joko on oikeasti hyvä aika leikata? Mistä kannattaisi aloittaa?
Puutarhanet_kuvaa_ei_loytynyt_1920x1080.jpg
Parvekkeen hoitotyöt
eli mitä parvekepuutarhurin tulisi muistaa:SuunnitteluParvekkeen istutusten suunnittelussa voi miettiä samoja asioita kuin pihankin suunnittelussa. Eli mitä parvekkeella halutaan tehdä, mitä siellä halutaan kasvattaa, paljonko näihin toimintoihin tarvitaan tilaa. Sijoitetaanko sinne oleskeluryhmä, leikkivätkö lapset parvekkeella, toivotaanko satoa vai kukkaloistoa, käytetäänkö vain kesäkukkia vai kasvatetaanko myös monivuotisia kasveja? Jokainen parvekepuutarhuri käyttää - ja täyttää - tilan omalla tavallaan. Parvekkeesta saa oivan oleskelupaikan, hienon hyötypuutarhan ja vaikka villin viidakon; miten vain haluaa!RuukutMonivuotiset kasvit istutetaan parvekkeelle isoihin ruukkuihin tai astioihin. Olisi hyvä, jos kasvatusastiassa olisi pyörät alla tai erilliset siirreltävät alustat, niin astian siirtely esimerkiksi parveketta siivotessa olisi helpompaa. Talvea vastaan parvekkeella säilytettävät ruukut suojataan styroxilla ja peitetään harsolla tai pakkaspeitteellä - astia voidaan lisäksi vuorata jo kasvin istutusvaiheessa kuplamuovilla. Multatilan pitäisi olla vähintään 50 cm syvä. Yksivuotisille kasveille riittää pienempi amppeli tai parvekelaatikko.SijoitteluOleskeluryhmän paikka on isoimman kasvin katveessa. Pienemmät kasvit mahtuvat parvekkeen laitamille, ikivihreät ja lehtensä varistavat perennat ja kesäkukat lomittain. Näin saadaan parvekkeelle elävyyttä. Toinen vaihtoehto on sijoittaa ikivihreät omaksi ryhmäkseen, joka jää talven koristukseksi parvekkeelle. Tämän ryhmän saa koottua syksylläkin, jos vie osan kasveista talvehtimaan kellariin.KasteluKasvit kuluttavat eri tavalla vettä, joten istuta samanlaisia (lehtien koko, lehden pinta ) ja samankokoisia kasveja yhteiseen ruukkuun. Kasteluväliä saa pidennettyä istuttamalla kasvit altakasteluruukkuun. Tällaisia ruukkuja saa ostaa puutarhamyymälöistä sekä tavarataloista, jotka myyvät vihersisustamistarvikkeita. Toinen vaihtoehto on hankkia tai tehdä itse puinen istutusastia. Muista kuitenkin, että ylimääräisen kasteluveden on päästävä pois eli multatila ei saa muodostaa allasta.Lasittamattomallakin parvekkeella lämpötila saattaa nousta aurinkon paistaessa huomattavasti, mikä lisää myös kasvien vedenkulutusta. Kastele siis kasvejasi niiden tarpeen mukaan. Haihduntaa lisää valon ja lämmön ohella tuuli, joten jano saattaa yllättää pilvisempänäkin päivänä.VarjostusKeväällä parvekkeella talvehtineet kasvit heräilevät talvilevosta aikaisemmin kuin pihaan istutettuna. Aikaisen kasvuunlähdön ja tästä seuraavan vioituksen estämiseksi kasveja varjostetaan aurinkoisina päivinä esim. harsolla. Erityisen tärkeää tämä on ikivihreille kasveille. Kevätauringon alkaessa paistaa on hyvä myös sulatella ruukkujen multaa ja auttaa kasvia saamaan vettä kastelemalla kasveja lämpimällä vedellä. Kesälläkin tämä varjostaminen saattaa olla tarpeen.LannoitusMonivuotisia kasveja hoidetaan parvekkeella kuten maahankin istutettuna. Taimia lannoitetaan keväällä. Typpipitoisilla lannoitteilla ei lannoiteta heinäkuun puolenvälin jälkeen, vaan tämän jälkeen lannoittamiseen käytetään typetöntä syyslannoitetta. Lannoittamiskerroiksi riittävät yksi kerta keväällä ja yksi loppukesällä. Jos joudut esim. helteisen kesän tai pienestä istutusruukusta johtuen kastelemaan kasveja runsaasti, saattaa esiintyä ravinnepuutoksia. Nämä voit hoitaa sekoittamalla kasteluveteen moniravinteista kastelulannoitetta.LeikkausHoitoleikkaukset kasveille tehdään samaan tapaan kuin maahan istutetuillekin kasveille.Lue lisää pihan -ja parvekkeen- suunnittelusta
20226_78769.jpg
Puutarhamansikka on keskikesän herkku
Mansikan suku (Fragaria)kuuluu ruusukasvien heimoon. Samaan sukuun kuuluu monia tärkeitä koriste- ja hedelmäkasveja. Pohjoisella pallonpuoliskolla on hyvin laajalla alueella mansikan sukuun kuuluvia kasveja. Mansikan suku on todennäköisesti lähtöisin Himalajan ja Kaakkois-Aasian vuoristoseudulta. Nykyisin mansikkasuvusta erotetaan yksitoista luonnonvaraista lajia. Suomessa luontaisina esiintyviä lajeja ovat muun muassaahomansikka (Fragaria vesca) ja ukkomansikka(Fragaria moschata). Näissä viljelyohjeissa keskitytäänpuutarhamansikan viljelyyn. Mansikka on yksi maailman runsaimmin viljeltyjä kasveja.
20217_71554.jpg
Onko käävän valtaama puu vaarassa lahota nopeasti?
Kääpä on vanhentunut, mutta yleisesti käytössä oleva nimitys sienisuvuista, joiden rihmasto kasvaa puun (tai maan sisässä) ja itiöemä on näkyvissä puun pinnassa. Kääpä on hajottaja, monen muun sienilajin tapaan. Käävät siis muuttavat kuolleen eloperäisen puumassan epäorgaaniseen muotoon. Käävät kasvavat usein puun rungossa loisena ja elävissä puissa lahottavat hitaasti puuta.
20_P_130639_1.jpg
Miten pensasmustikoita lannoitetaan?
Pensasmustikka on happaman maan kasvi ja toki hyötyy myös marjalannoksesta, se auttaa satoon. Mutta pensasmustikkaa ei missään nimessä kalkita. Eli esimerkiksi tyrniin verrattuna tämä on iso ero. Tyrni vaatii kalkkia, mutta pensasmustikalle sitä ei anneta.On olemassa myös havu-rodolannoitteita, jotka on tarkoitettu happaman maan kasveille, mutta itse mielelläni käyttäisin ainakin marjalannosta.Kuitenkin määräävämpää on se, että löytyy kaliumia ja fosforia, eli K:ta ja P:tä paljon. Ne ovat aineita, jotka auttavat nuppujen muodostumista, kukintaa ja myöskin marjasatoa. Eli kaliumin ja fosforin osuus pitää olla isompi ja marjalannoksessa näin on.
20238_82911.jpg
Viikon kysymys: Miksi ison katajan oksat ruskettuvat?
Pihaporttimme pielissä oli 5 isoa katajaa ja kaksi pientä lisäistutuksena viime syksynä. Tänä kesänä yhden ison katajan oksissa on neulaset alkaneet ruskettua kokonaan. Samaa on jonkun verran levinnyt myös muihin katajiin. Usein oksissa on jonkin verran myös vihreitä neulasia muissa pikkuoksissa. En ole uskaltanut leikata ruskeita pois kun olen ajatellut vahingoittaako se puita enemmän. Ruskea neulasalue kuitenkin on pikkuhiljaa levinnyt kesän aikana.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton