• Etusivu
  • Kasvillisuus

Ruusut viihtyvät auringossa

Rakentajan toimitus
Päivitetty 03.02.2023
20232_69034.jpg

'Europeana' (Kuva: Adobe Stock)

Menestyäkseen ruusut tarvitsevat aurinkoisen kasvupaikan ja runsasmultaisen kasvualustan. Kasvualustan paksuuden tulisi olla 40–60 cm. Hyvin ravinteita pidättävä multamaa sopii ruusuille sellaisenaan, mutta usein kasvupaikan maahan lisätään maanparannusaineita. Maan multavuutta lisätään sekoittamalla siihen eloperäisiä maanparannusaineita. Koska ruusu viihtyy pH-alueella 6–6.5, maa kalkitaan kasvuston perustamisvaiheessa.

Ruusujen lannoittaminen

Maa lannoitetaan koko kasvualustan syvyydeltä jo ennen istutusta. Peruslannoitukseen voi käyttää maan ravinnetilasta riippuen esimerkiksi Biolan Luonnonlannoitetta 3–5 l/m². Ruusuja lannoitetaan myös istutuksen jälkeen vuosittain. Sopiva annostus on 3 l/m². Koska ruusu on herkkä liian typen aiheuttamalle rehevöitymiselle, ruusu hyötyy hidasliukoisista luonnonlannoitteista.

Luonnonlannoitteen lisäksi ruusukasvuston lannoittamiseen soveltuvat Biolan Hevonkakkalannoite ja Biolan Puutarhan Kevätlannoite. Nämä typpipitoiset lannoitteet annetaan keväällä kasvun alettua. Liian myöhään annettu typpilannoitus rehevöittää kasvua liikaa ja versot ovat alttiita talvivaurioille.

Syyspuolellaruusulle annetaan typetöntä Syksyn PK-lannoitetta, joka parantaa talvenkestävyyttä. Syksyn PK-lannoite annetaan kasvustolle heinäkuun puolenvälin ja syyskuun välisenä aikana. Liian myöhään annetun syyslannoituksen vaikutus jää heikoksi. Jos lannoituksen jälkeen ei tule sateita, on maa syytä kastella perusteellisesti, että lannoitteen ravinteet liukenevat kasvin käyttöön.

Lannoituksella varmistat ruusujesi runsaan kukinnan, terveen kasvun sekä hyvän talvenkeston!

'Nicole' (Kuva: Adobe Stock)
'Nicole' (Kuva: Adobe Stock)

Ruusutyypit

'Champlain' (Kuva: Adobe Stock)
'Champlain' (Kuva: Adobe Stock)

Pensasruusut ovat kestäviä, vuodesta toiseen kukkivia ruusuja. Pensasruusujen kasvutapa vaihtelee rentovartisista alle puoli metrisistä kasveista lähes kolmemetrisiin pystyoksaisiin pensaisiin. Pensasruusut ovat yleensä omajuurisia ja selviytyvät yleensä ilman talvisuojausta. Vaikka pensasruusu paleltuisi maata myöten ankarana pakkaustalvena, seuraavana kesänä maanpinnalle työntyvät uudet versot. Suurin osa pensasruusuista tuoksuu kukkiessaan.

Ryhmäruusut ovat matalia ja jatkuvakukintaisia eli ne kukkivat koko kesän. Pitkälle jalostettuina ne ovat valitettavasti myös talvenarkoja. Ryhmäruusujen kuolleita kukintoja leikataan pitkin kesää ja perusteellinen leikkaus tehdään keväällä. Taimet istutetaan niin, että niiden paksu jalonnuskohta jää noin 20 cm multapinnan alapuolelle.

Köynnösruusut eivät kierry tukeen eikä niillä ole kärhiä tai imujuuria. Ainoastaan pitkien versojen ansiosta ne soveltuvat kasvatettaviksi köynnöksen tapaan. Tyypilliset köynnösruusut ovat talvenarkoja, joten ne peitetään talveksi. Istutettaessa paksu jalonnuskohta jätetään noin 20 cm multapinnan alapuolelle.

Runkoruusutovat yleensä perusrunkoon vartettuja terttu- ja jaloruusuja. Koska kukkiva jalo-osa ei talvella saa suojaa lumesta, runkoruusut talvetetaan viileässä, esimerkiksi kellarissa, autotallissa tai vintillä

Ruusujen hoitoleikkaukset

Kun pensasruusu tulee täysikasvuiseksi, sitä aletaan nuorentaa vuosittain. Tällöin vanhimpia, huonokuntoisia versoja harvennetaan eli leikataan pois maata myöten. Saman vuoden versoilla kukkivien pensasruusujen nuorentamiseen sopii alasleikkaus. Tällöin vanhojen pensaiden kaikki versot leikataan 20 cm korkeudelta maasta keväällä ennen silmujen puhkeamista.

Ryhmäruusu leikataan keväällä ennen silmujen puhkeamista. Kuolleet, vioittuneet ja hennot versot poistetaan kokonaan. Vahvoja versoja jätetään 3–5 kpl ja niihin jätetään 3–5 tervettä silmua. Jos perusrungosta on kasvanut piikikäs villiverso, se poistetaan maan alta saakka. Kesällä kukkineet kukat poistetaan ylimmän 5-lehdykkäisen lehden yläpuolelta.

Edellisen vuoden versoilla kukkivia köynnösruusuja leikataan varovasti keväällä. Kuolleet, hennot ja monta vuotta vanhat pääversot poistetaan maata myöten. Pääversoista kasvavat sivuversot lyhennetään niin, että niihin jää 2–3 silmua. Saman kesän versoilla kukkivia köynnösruusuja voidaan leikata keväällä reilusti. Kaikki paleltuneet osat poistetaan.

Runkoruusuleikataan keväällä ennen silmujen puhkeamista. Latvaan jätetään kasvin koosta ja versojen elinvoimaisuudesta riippuen 4–10 vahvinta versoa, jotka leikataan noin 20 cm mittaisiksi. Kesällä poistetaan runkoon mahdollisesti ilmaantuvat villiversot. Jotta kukinta olisi jatkuvaa, kukkinut varsi leikataan pois ylimmäisen viisilehdykkäisen lehden yläpuolelta. Jos versoja on vähän ja kasviin muodostuu sokeita versoja (kukkanuppua ei muodostu lainkaan), voidaan sokeat versot taittaa ja jättää kasvamaan. kaikkein heikoimmat versot kannattaa poistaa kokonaan.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)
Ohje

Ohje

Juurivesoja tekeviä, hyvin alasleikkausta kestäviä pensasruusuja:
Juhannusruusu
Karjalanruusu
Keijunruusu
Kurtturuusu
Metsäruusu
Mustialanruusu
Nukkeruusu
Valamonruusu
Suviruusu

Heikosti juuriversoja tekeviä, harvennettavia pensasruusuja:
Boubonruusu
Kartanoruusu
Kiiltoruusu
Mandariiniruusu
Neidonruusu
Persiankeltaruusu
Punalehtiruusu

Tutustu erilaisiin ruusuihin Puutarha.netin Kasvikortistossa!

Ruusujen talvisuojaus

Köynnös- ja ryhmäruusut suojataan talveksi. Ruusuista leikataan syksyllä vain kukkalatvat ja varsinainen leikkaus tehdään vasta keväällä. Talvisuojan alla versot talvehtivat vihreinä. Köynnösruusut lasketaan alas ja peitetään Puutarhan Talvisuojalla tai peitetään seinälle suojapeitteellä.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)
Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20232_70500.jpg
Valitse haudalle helppohoitoisia kasveja
Harvalla on mahdollisuutta käydä haudalla päivittäin hoitamassa kasveja tai poiketa edes kerran viikossa. Haudan kasvien hoito voi siis olla haastavaa, joten kasvien, oikean kasvualustan ja sopivan lannoituksen valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa.
20066_139.jpg
Sipuli- ja mukulakasvit
Sipulit ja mukulat ovat kasvien vararavintopaikkoja. Sipulikasvit kasvattavat usein sivusipuleita ja jotkut myös jakaantuvat. Kun sivusipulia lähdetään irrottamaan, täytyy huolehtia että emosipulia ei vahingoiteta. Sipuli- ja mukulakasveihin tulee helposti erilaisia tauteja ja tuholaisia joista mainittakoon mm. punaruostetauti, mätäneminen, lierot ja siirat.
20235_81966.jpg
Punanäppysieni ja uusi aita? Asiantuntija vastaa
Vanhassa pensasaidassamme oli punanäppysientä. Aita kaadettiin. Kannon tyngät jyrsittiin kantojyrsimellä. Aikeissa on laittaa tilalle aidanne. Onko punanäppysienen vuoksi vaihdettava multa? Vanha aita oli kiltotuhkapensasta, uuteen laitamme pihajasmiketta ja norjanangervoa ainakin.
202111_73570.jpg
Miksi ruoho on eri väristä aidan toisella puolella?
Lukija kysyy: "Miksiköhän meidän nurmikkomme on jo ikään kuin hailakkaampi, kuin naapureiden, mutta muuten on tiuha ja hyvinvoiva? Johtuuko kenties eri lajikkeesta? Meillä on nurmikon seassa reilusti apilaa, vai johtuuko kenties leikkaustiheydestä? Olemme vieläkin leikanneet nurmikkoa, kun taas naapurit eivät. Kuuluuko nurmikonkin ikäänkuin mennä "ruskaan"?"
20226_45906.jpg
Lehtipensasaidan leikkaaminen
Istutusleikkaus tehdään aina keväällä joko istutuksen yhteydessä tai syksyllä istutetuille taimille seuraavana keväänä. Piiskataimet leikataan noin 10 sentin korkeudelta ja haaroittuneet aitataimet 2–3 silmun päältä. Tarkoituksena on saada taimet haaroittumaan mahdollisimman alhaaltaja näin aidasta tulee tiheä alhaalta saakka. Myös vapaasti kasvavan aidanteen taimet leikataan samalla tavoin. Jos astiataimi on hyvin haaroittunut alhaalta asti, sitä ei tarvitse leikata.
20166_46733.jpg
Saako pihaan rakentaa?
Meillä olisi tarkoitus rakentaa puuvaja pihan perälle - onko se sallittua? Mistä saisi tietoa ja mitä tulisi ottaa huomioon? T: kotinikkariOtahan ensin selvää kuntasi rakennusvirastosta tai kunnan kotisivuilta, mitä ohjeita siellä annetaan pihanrakentamiseen liittyen. Rakentamisen rajat ja rajoitteet vaihtelevat alueittain – ja jopa kunnittain.Yleensä pienimpiin ja rakennusjärjestyksen kannalta vähäpätöisempiin rakennelmiin ei lupaa tarvita - vähän isomman rakennelman ollessa kyseessä riittää toimenpideilmoitus kunnan rakennusviranomaisille.Rakennushankkeesi ei välttämättä ole vain sinun ja kunnan rakennusviranomaisten välinen asia; myös naapurien mielipide on huomioitava. Tyypillinen naapurien huomioon ottamiseen liittyvä pykälä koskee rakennusten ja rakennelmien etäisyyttä naapuritontista. Yleisenä ohjeena voidaan pitää sitä, että rakennuksen tulee olla vähintään korkeutensa etäisyydellä rajasta – sitä lähemmäksi rakentaminen vaatii ainakin naapurin luvan. Viisas pihanrakentaja ottaa aina huomioon myös naapurit!Lue lisää:Tarvitaanko piharakentamiseen lupa?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton