Herkullinen VADELMA

Vadelma, vattu, vaarain (Rubus idaeus)

Vadelma kasvaa maassamme luonnonvaraisena kaikkialla ja sitä voidaan viljellä vielä VI-vyöhykkeelläkin.

Vadelma on puolipensas ja kasvin maanalaisista osista tulee vuosittain uusia versoja, jotka talvehtivat. Seuraavana vuonna niihin kasvaa sivuversoja, jotka kukkivat ja muodostavat marjoja.

Marjasadosta päästään nauttimaan Etelä-Suomessa heinäkuun lopulla ja pohjoisessa pari kolme viikkoa myöhemmin. Kypsän marjan tunnistaa siitä että se irtoaa helposti kannastaan.

Lue lisää vadelmasta Kasvikortistossa
 

Paras paikka vadelmalle

Lämmin, tuulensuojainen ja aurinkoinen paikka on omiaan vadelmalle. Se viihtyy lämpimässä ja multavassa maassa. Vadelmaa ei kannata istuttaa luonnonvatukon lähelle (taudit). Maan tulisi olla runsasmultaista, tuoretta, kuohkeaa ja hyvin kalkittua (pH 6–6,5).

Istutusvälit
  • Taimiväli 50 cm.
  • Riviväli 2-2,5 metriä.
  • Istuta rivit etelä-pohjoissuuntaan.

Istutus
  • Istuta entiseen syvyyteen.
  • Älä tiivistä multaa polkemalla, uusien versojen silmut vahingoittuvat.
  • Uudet taimet istutetaan eri paikkaan kuin entiset, jos vain suinkin on mahdollista.
 
Viljelyaika
10 vuotta, tämän jälkeen uusiminen suotavaa kasvitautien lisääntyessä.

Lannoitus
Kompostia pintaan, tai vähätyppistä, marjakasveille tarkoitettua väkilannoitetta. Hyvä pH 6. Anna kalkkia 10-20 kg aarille.

Istutusleikkaus
Katkaise taimet 15-30 cm:n pituisiksi. Jos istutetaan syksyllä, versot lyhennetään seuraavana keväänä.

Hoitoleikkaus
  • Leikkaa kaikki marjoneet versot pois tyvestä asti.
  • Jätä uusia versoja 10-12 kpl juoksumetrille.
  • Leikkaa joka kevät tai heti sadonkorjuun jälkeen.

Tuenta
Tee vadelmariveille tueksi aitaus, jossa langat rivin molemmin puolin 1 ja 1,5 metrin korkeudella. Tue versot lankoihin. Muitakin tuentatapoja on, taiteellisiakin. Ns. pensasvadelmia ei tarvitse tukea, sillä ne haaroittuvat hyvin ja jäävät suhteellisen mataliksi.

Maan kattaminen
Puun kuori käy hyvin vadelman katteeksi. Luontaisestihan vadelma kasvaa metsissä ja hakkuualueilla joissa on runsaasti lahoavaa puuta ja neulasia. Kate suojaa ja ehkäisee maan kuivumista, josta lähellä maan pintaa oleva vadelman juuristo hyötyy. Katetta levitetään 5-10 sentin kerros ja katteen maatuessa katetta lisätään vuosittain.

Kuorikate ei sisällä haitallisia aineita, ellei puuta ole käsitelty torjunta-aineilla esim. pitkästä varastoinnista johtuen tuhohyönteisiä vastaan. Myös sahanpurua voidaan käyttää katteena, mutta tämänkin kohdalla on varmistuttava ettei puuta ole käsitelty esim. lahonsuoja-aineilla. Kate estää tarpeeksi paksuna kerroksena rikkakasvien kasvua.

Tosin juolavehnä on niin voimakaskasvuinen, että se tulee katteen lävitsekin. Kate jonkin verran hidastaa maan lämpiämistä ja vadelman kasvuunlähtöä keväällä. Lannoitukseen tällaiset eloperäiset katteet vaikuttavat siten että uutena kate sitoo jonkin verran omaan lahoamiseensa typpeä, mutta myöhemmin katteesta vapautuu typpeä vähäisiä määriä vadelman käyttöön. Eli pieni typpilisäys lannoituksessa on suositeltavissa.

Vadelmalajikkeet

Vadelman päälajikkeet meillä ovat 'Ottawa' ja 'Muskoka'.

Ottawa
· marjat kekomaisia, keskisuuria ja kiinteitä
· marjojen väri kirkkaanpunainen
· maku mieto, hapahko
· hieman altis härmälle, mutta kestävä versotaudille
· versot voimakaskasvuisia ja tukevia
 
Muskoka
· marjat pyöreitä, kiinteitä ja keskikokoisia
· marjojen väri syvä tummanpunainen
· maku aromikas ja makea
· altis versotaudille, mutta ei härmänaltis
· versot pitkiä ja vähäpiikkisiä

Viime vuosien aikana on viljelyyn otettu myös uusia Suomessa jalostettuja lajikkeita, muun muassa 'Jatsi', 'Jenkka' ja 'Maurin Makea'.

Jatsi
· marjat suuria ja maukkaita
· marjan pinta himmeä ja vaaleahko
· marjat tiukasti kannassa kiinni
· versot jäykkiä

Jenkka
· marjat pyöreitä ja kiiltävänpunaisia
· marjat keskikokoisia ja makeita
· versot pitkiä, ohuita ja rentoja


Maurin Makea
· puutarhavadelman ja luonnonvadelman risteymä
· marjat keskipunaisia ja hieman pitkäkäisiä
· marjojen maku luonnonvadelmien kaltainen
· Pensasvadelma = versot pysyvät noin metrin korkuisina ja haarovat hyvin
 


Lisää vadelmasta:
Vadelman taudit ja tuholaiset

Myös Keskustelupalstalla on oma ketjunsa vadelmalle!

  
 
 
Julkaistu
18.3.2013




Etusivulle | Kerro kaverille | Oikeudellinen tiedote | Palaute | Yhteystiedot © Sanoma Media Finland Oy