• Etusivu
  • Kasvillisuus

Makeaa satoa omasta puutarhasta: Herkullinen vadelma, vattu, vaarain

Tiina Painokallio
Päivitetty 06.03.2025
20235_81687.jpg

Marjasadosta päästään nauttimaan Etelä-Suomessa heinäkuun lopulla ja pohjoisessa pari kolme viikkoa myöhemmin. Kypsän marjan tunnistaa siitä, että se irtoaa helposti kannastaan (Kuva: Adobe Stock)

Vadelma kasvaa maassamme luonnonvaraisena kaikkialla ja sitä voidaan viljellä vielä VI-vyöhykkeelläkin. Vadelma on kaksivuotinen puolipensas ja kasvin maanalaisista osista tulee vuosittain uusia versoja, jotka talvehtivat. Seuraavana vuonna niihin kasvaa sivuversoja, jotka kukkivat ja muodostavat marjoja.

Paras paikka vadelmalle

Lämmin, tuulensuojainen ja aurinkoinen paikka on omiaan vadelmalle. Se viihtyy lämpimässä ja multavassa maassa. Maan tulisi olla runsasmultaista, tuoretta, kuohkeaa ja hyvin kalkittua (pH 6–6,5).

Vadelmaa ei kannata istuttaa luonnonvatukon lähelle, vaan etäisyyttä tulisi olla vähintään 50 metriä, sillä kasvitaudit saattavat tarttua herkästi.

Vadelman kasvatus

Istutusvälit

  • Taimiväli 50 cm.
  • Riviväli 2–2,5 metriä.
  • Istuta rivit etelä-pohjoissuuntaan.

Istutus

  • Paljasjuuriset taimet istutetaan keväällä tai elo-syyskuussa.
  • Istuta entiseen syvyyteen.
  • Älä tiivistä multaa polkemalla, sillä uusien versojen silmut vahingoittuvat.
  • Uudet taimet istutetaan eri paikkaan kuin entiset, jos vain suinkin on mahdollista.

Istutusleikkaus

Katkaise taimet 15–30 cm:n pituisiksi. Jos istutetaan syksyllä, versot lyhennetään seuraavana keväänä.

Lannoitus

Kompostia pintaan tai vähätyppistä, marjakasveille tarkoitettua väkilannoitetta. Hyvä on pH 6. Anna kalkkia 10–20 kg aarille.

Hoitoleikkaus

  • Leikkaa kaikki marjoneet versot pois tyvestä asti varhain keväällä.
  • Jätä uusia versoja 10–12 kpl juoksumetrille.
  • Leikkaa joka kevät tai heti sadonkorjuun jälkeen. Pisimmät versot voi lyhentää keväällä 140-170 sentin mittään, jolloin marjojen poiminta on helpompaa.

Tuenta

Tee vadelmariveille tueksi aitaus, jossa langat rivin molemmin puolin 1 ja 1,5 metrin korkeudella. Tue versot lankoihin. Muitakin tuentatapoja on, taiteellisiakin. Niin sanottu pensasvadelmia ei tarvitse tukea, sillä ne haaroittuvat hyvin ja jäävät suhteellisen mataliksi.

<p data-block-key="bm045">Makeaa satoa omasta puutarhasta. Vadelma tarvitsee tuulensuojaisen kasvupaikan ja huolellista hoitoa. Marjoneet versot leikataan keväällä, ja uudet versot tuetaan kasvamaan vahvoiksi. Oikealla hoidolla nautit herkullisista marjoista vuodesta toiseen. (Kuva: Adobe Stock)</p>
Makeaa satoa omasta puutarhasta. Vadelma tarvitsee tuulensuojaisen kasvupaikan ja huolellista hoitoa. Marjoneet versot leikataan keväällä, ja uudet versot tuetaan kasvamaan vahvoiksi. Oikealla hoidolla nautit herkullisista marjoista vuodesta toiseen. (Kuva: Adobe Stock)

Viljelyaika

10 vuotta, tämän jälkeen uusiminen suotavaa kasvitautien lisääntyessä.

Maan kattaminen

Puun kuori käy hyvin vadelman katteeksi. Luontaisestihan vadelma kasvaa metsissä ja hakkuualueilla, joissa on runsaasti lahoavaa puuta ja neulasia. Kate suojaa ja ehkäisee maan kuivumista, josta lähellä maan pintaa oleva vadelman juuristo hyötyy. Katetta levitetään 5–10 sentin kerros ja katteen maatuessa katetta lisätään vuosittain.

Kuorikate ei sisällä haitallisia aineita, ellei puuta ole käsitelty torjunta-aineilla esimerkiksi pitkästä varastoinnista johtuen tuhohyönteisiä vastaan. Myös sahanpurua voidaan käyttää katteena, mutta tämänkin kohdalla on varmistuttava ettei puuta ole käsitelty esimerkiksi lahonsuoja-aineilla. Kate estää tarpeeksi paksuna kerroksena rikkakasvien kasvua.

Tosin juolavehnä on niin voimakaskasvuinen, että se tulee katteen lävitsekin. Kate jonkin verran hidastaa maan lämpiämistä ja vadelman kasvuunlähtöä keväällä. Lannoitukseen tällaiset eloperäiset katteet vaikuttavat siten, että uutena kate sitoo jonkin verran omaan lahoamiseensa typpeä, mutta myöhemmin katteesta vapautuu typpeä vähäisiä määriä vadelman käyttöön. Eli pieni typpilisäys lannoituksessa on suositeltavissa.

Vadelmalajikkeita

Muskoka

  • marjat pyöreitä, kiinteitä ja keskikokoisia, syvän tummanpunaisia, maku aromikas ja makea
  • marjat irtoavat helposti kannasta
  • runsas, mutta vaihteleva sato
  • talvenkestävä, altis versotaudille, mutta ei härmänaltis
  • versot pitkiä ja vähäpiikkisiä, versoo runsaasti
  • kasvukorkeus 150–200 cm
  • I–VI

Suomessa jalostettuja lajikkeita ovat muun muassa 'Jatsi', 'Jenkka' ja 'Maurin Makea'.

Jatsi

  • marjat pitkulaisia, suuria ja maukkaita, pinta himmeä ja vaaleahko
  • marjat tiukasti kannassa kiinni
  • satoisa lajike, keskimyöhäinen, talvenkestävä
  • versot jäykkiä
  • erinomainen, makea tuoremarja
  • kasvukorkeus 200–250 cm
  • I–V
<p data-block-key="53oho">Vadelman viljely onnistuu pitkälle pohjoiseen. Luonnonvaraisena kaikkialla kasvava vadelma viihtyy parhaiten lämpimässä, aurinkoisessa ja multavassa maassa. Muista oikeat istutusvälit ja säännöllinen hoitoleikkaus, niin saat runsaan sadon. (Kuva: Pixabay)</p>
Vadelman viljely onnistuu pitkälle pohjoiseen. Luonnonvaraisena kaikkialla kasvava vadelma viihtyy parhaiten lämpimässä, aurinkoisessa ja multavassa maassa. Muista oikeat istutusvälit ja säännöllinen hoitoleikkaus, niin saat runsaan sadon. (Kuva: Pixabay)

Jenkka

  • marjat kiinteitä, pyöreitä ja kiiltävänpunaisia, keskikokoisia ja makeita
  • talvenkestävä, satoisa ja viljelyvarma lajike
  • versot pitkiä, ohuita ja rentoja
  • kasvukorkeus 170–230 cm
  • I–V

Maurin Makea

  • marjat keskikokoisia ja -punaisia, hieman pitkulaisia, maku luonnonvadelmien kaltainen
  • marjat irtoavat helposti kannasta
  • matala, versot pysyvät noin metrin korkuisina ja haarovat hyvin
  • FinE-lajike
  • pensasvadelma, puutarhavadelman ja luonnonvadelman risteymä
  • hyvät pakastusominaisuudet
  • kasvukorkeus 100–130 cm
  • I–V

Muita vadelmalajikkeita ovat muun muassa hillaa muistuttava keltavadelma 'Fallgold' , piikitön 'Glen Ample', aikaisin kypsyvä, runsas- ja pitkäsatoinen 'Preussen' ja ruukkukasvatukseen erinomaisesti sopiva 'Ruby Beauty'.

Puutarhavadelmiin kuuluu myös niin sanottuja syysvadelmia, joilla on pitkä satokausi. Satoa kerätään aluksi edellisen kesän versoista ja uusista versoista elokuussa. Talvenkestävyys on kuitenkin ollut heikko.

Ohje

Ohje

Kasvillisuus
hyötykasvit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20224_77766.jpg
Lasitetulla terassilla lisää ihania hetkiä mökkielämään ja lisätilaa kasveille ja yrteille
Suomalaisille kesä ja mökki kuuluvat vahvasti yhteen ja mökkikauden alkaminen on monelle vuoden kohokohta. Mökkikaudesta kannattaakin ottaa kaikki irti, sillä talven pimeydessä on ihana muistella mökkiterassilla juotuja aamukahveja tai keskiyön auringon ihastelua. Toisinaan lyhyestä kesästä jää päällimmäisenä mieleen hankala sää – äkillisen sadekuuron pilaama ruokailuhetki tai terassille tuulen mukana ajautuvat risut, lehdet ja siitepölyt. Kuulostaako liiankin tutulta?
20_P_130642_1.jpg
Miten villivadelmasta pääsee eroon?
Villivadelmaan pätee vähän sama kuin kriikunaan. Se tekee juurivesaa todella paljon, helposti ja aika pitkiäkin matkoja. Eli aikaisemmin sanoin, että kriikunan juurivesaa ei saa myrkyttää glyfosaatilla. Villivadelman juurivesoja kyllä sitten voi, jos siitä halutaan kokonaan eroon. Ja se vaatii kyllä useampia myrkytyskertoja tai torjuntakertoja, niinkuin kauniisti sanotaan.Glyfosaatti -valmisteita ovat esimerkiksi Roundup tai Glyfonova Bio. Glyfosaatin käytöstä ollaan tänä päivänä tietenkin montaa mieltä. Tällä hetkellä sen käyttö on Suomessa sallittu vielä 2022 vuoteen asti. Mutta jos sitä käyttää, niin kaikki käyttö- ja turvallisuusohjeet pitää sitten todella tarkkaan lukea. Esimerkiksi vesistöjen äärellä sen käyttö on todellakin kielletty! Eli täytyy olla tarkkana.Glyfosaatti puree villivadelmaan, mutta vaatii useamman käsittelykerran. Eli sanotaan näin: 2-3 viikon välein. Ehkä kaksi, jopa neljä kertaa ennenkuin se tosiaan taantuu ja kuolee pois.
20236_63320.jpg
Liljakukko, pieni kirkkaanpunainen kuoriainen
Liljakukko (Lilioceris lilii) on vähän alle sentin pituinen kovakuoriainen, jonka kapea keskiruumis on kirkkaanpunainen ja muut ruumiinosat mustia. Liljakukko talvehtii maassa karrikkeiden seassa, mistä se lähtee munimaan keväällä ja samalla se syö liljojen lehtiä, kukkia, nuppuja ja varsiakin.
20234_81445.jpg
Milloin puiden ja pensaiden taimet kannattaa istuttaa?
Kevään kurkkiessa nurkan takaa alkaa puutarha taas heräilemään. Raskaan talven jälkeen se saattaa tarvita hieman apua päästäkseen taas loistoonsa. Kun kevään lumi ja routa sulavat, voidaan istutukset aloittaa. Vaikka kevään istutuskausi jatkuu juhannuksen tienoille asti, aikaa ei ole hukattavaksi. Jotkut taimilajit kannattaa istuttaa jo hyvissä ajoin.
20229_79609.jpg
Kohdistetut kasvilamput vai kauttaaltaan hyvä led-valaistus?
Led-lamppujen käyttöä kasvivaloina esim. taimien kasvattamisessa on muutamien viime vuosien aikana alettu suosia muun muassa siksi, että led-lamput kasvivaloina eivät kuumene niin paljoa kuin energiansäästölamput, hehkulampuista puhumattakaan. Hyvät led-lamput ovat lisäksi energiatehokkaampia kuin energiansäästölamput. Myös kotoisat huonekasvimme tarvitsevat hyvälaatuista valoa. Valaisimissa kannattaa panostaa korkean CRI:n eli värintoistoindeksin led-yleisvalaisimiin, joiden valossa viihtyvät sekä ihmiset että kasvit.
20226_65618.jpg
Marjapensaiden taudit ja tuholaiset kuriin
Herukoilla ja karviaisilla esiintyy useita eri virus-, bakteeri- ja sienitauteja. Niiden tunnistaminen on olennaista oikean torjuntakeinon valitsemiseksi.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton