• Etusivu
  • Hoitotyöt

Milloin puiden ja pensaiden taimet kannattaa istuttaa?

Rakentajan toimitus
Päivitetty 24.04.2023
20234_81445.jpg

Valitessasi istutuspaikkaa, ota huomioon kasvin lopullinen koko. (Kuva: Adobe Stock)

Kevään kurkkiessa nurkan takaa alkaa puutarha taas heräilemään. Raskaan talven jälkeen se saattaa tarvita hieman apua päästäkseen taas loistoonsa. Kun kevään lumi ja routa sulavat, voidaan istutukset aloittaa. Vaikka kevään istutuskausi jatkuu juhannuksen tienoille asti, aikaa ei ole hukattavaksi. Jotkut taimilajit kannattaa istuttaa jo hyvissä ajoin.

Milloin taimia istutetaan?

Periaatteessa kasveja voi istuttaa koko sulan maan ajan, mutta eri kasviryhmillä on omat tarkemmat suosituksensa:

  • Astiataimia ja säkkipaakkutaimia voi istuttaa koko sulan maan ajan.
  • Paljasjuuriset taimet istutetaan aikaisin keväällä tai myöhään syksyllä, kun taimi on lepotilassa.
  • Arat kasvit ja havut ohjeistetaan istuttamaan aikaisemmin syksyllä, jotta ne ehtivät juurtua ennen maan routaantumista.

Välittömästi kevätauringon ensi säteiden aikaan ei kannata istutustoimiin rynnätä, sillä kylmä maa ei tarjoa taimille parasta mahdollisuutta juurtua ja ravita itseään vedellä sekä ravinteilla. Maan lämpötilan olisi hyvä olla yli +5 °C.

Kiinnitä erityistä huomiota kasvin kasvutapaan ja sen kokoon "aikuisena" sekä tutustu suositeltuihin istutusetäisyyksiin. Liian tiheään istutettujen kasvien alaosat voivat kasvaessaan kärsiä valon puutteesta ja liian väljästi istutetut taimet jättävät runsaasti tilaa rikkakasveille. Pensaat istutetaan vähintään 60 cm päähän rakennuksen sokkelista sekä kulkuväylästä ja varotaan rikkomasta routasuojauksia. Isoille puille pitää jättää reilusti kasvutilaa, ettei niitä tarvitse yhtenään olla leikkaamassa.

Istutuskuoppa kaivetaan niin isoksi, että kasville saadaan runsaasti juurtumistilaa sekä ravinteikasta ja kuohkeaa multaa. Istutuskuopan koossa pätee sääntö: mieluummin liian iso kuin liian pieni.

Ohje

Ohje

Taimen uuden kodin valmistelu

Kiinnitä erityistä huomiota kasvin kasvutapaan ja sen kokoon "aikuisena" sekä tutustu suositeltuihin istutusetäisyyksiin. Liian tiheään istutettujen kasvien alaosat voivat kasvaessaan kärsiä valon puutteesta ja liian väljästi istutetut taimet jättävät runsaasti tilaa rikkakasveille. Pensaat istutetaan vähintään 60 cm päähän rakennuksen sokkelista sekä kulkuväylästä ja varotaan rikkomasta routasuojauksia. Isoille puille pitää jättää reilusti kasvutilaa, ettei niitä tarvitse yhtenään olla leikkaamassa.

Istutuskuoppa kaivetaan niin isoksi, että kasville saadaan runsaasti juurtumistilaa sekä ravinteikasta ja kuohkeaa multaa. Istutuskuopan koossa pätee sääntö: mieluummin liian iso kuin liian pieni.

Istutuskuopan keskimääräiset koot:

  • Puille 80–150 cm leveä ja 50–80 cm syvä. (Yli 150 cm korkeat puut tuetaan yhdellä tai useammalla tukiseipäällä 1/3 korkeudelta, kuolleet ja vioittuneet oksat sekä mahdolliset kilpalatvat leikataan pois).
  • Pensaille 50–80 cm leveä ja 40–60 cm syvä.
  • Aitataimille yhtenäinen 50 cm syvä ja 70 cm leveä kaivanto.

Jos maa on kovin savista ja vesi jää seisomaan kuopan pohjalle, tarvitaan salaojitus. Tällöin kuoppa kaivetaan parikymmentä senttiä syvemmäksi, kuopan pohja rikotaan rautakangella ja rikotun pohjamaan päälle levitetään karkeaa soraa tai sepeliä parinkymmenen sentin kerros.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Omien taimien sulatus

Sulatuksessa lämpötila on tärkeää. Liian nopea sulatus rikkoo kasvisolukoita ja aiheuttaa kuivumisvaurioita. Sulamiseen tulee varata aikaa 3–7 vuorokautta. Suora auringonpaiste tai muuten liian voimakas valo pimeän talvivarastoinnin jälkeen voi aiheuttaa taimille valoshokin ja kuivumista. Valoshokki näkyy esimerkiksi neulasten punaruskeana värinä. Valitse taimiesi sulatteluun siis varjoisa ja viileä paikka, noin 8–14 °C, ja totuta niitä valoon puolivarjossa ainakin noin 1–2 vuorokautta.

Umpinaisissa pakkauksissa sulavan taimen lisääntynyt hengitys aiheuttaa helposti liian korkean lämpötilan ja houkuttelee haitallisia homesieniä. Avaa taimilaatikoiden kädensija-aukot ja myöhemmin laatikoiden kannet sulatusvaiheessa ilmanvaihtoa parantaaksesi. Pyri istuttamaan taimet mahdollisimman nopeasti, sillä ne kaipaavat luonnonvaloa.

Kastele taimet aina ennen istuttamista.

Kastelu auttaa juurtumaan ja voimaan hyvin jatkossakin

Taimen ensimmäinen ja tärkein tehtävä uudessa kodissaan on juurtuminen ja siinä auttaa oikeaoppinen kastelu. Taimi kastellaan juurtumisaikana vain 1–2 kertaa viikossa. Kasvin päivittäinen kastelu on vahingollista, koska tällöin juuristo joutuu taistelemaan läpimärän maan hapettomuudessa.

Kun kastellaan, kastellaan perusteellisesti eli ei riitä, että juuripaakku kastuu, vaan vesi on saatava kuopan pohjalle asti, jotta juuret jatkavat kasvuaan kohti pohjamaata – kosteuden perässä.

Istutusvaiheessa kannattaakin upottaa taimen vierelle karkealla soralla täytetty salaojaputki, jonka toinen pää ulottuu juuripaakun alapuolelle ja pintaan jäävän pään kautta saadaan vesi vaivattomasti syvälle kuoppaan.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Pelkkä mullan pinnan kasteleminen aiheuttaa jatkossa ongelmia, koska tällöin juuret hakeutuvat lähelle kosteaa maan pintaa ja ovat näin erittäin alttiita paahteelle ja kuivumiselle.

Vasta kun taimi kasvaa kunnolla, eli kasvissa on uutta kasvua, versoja ja lehtiä, säännöllisen kastelun voi lopettaa. Toki kastelua jatketaan myöhemminkin pitkinä helle- ja poutakausina.


Kastelupussi helpottaa puutarhurin työtä. (Kuva: Adobe Stock)
Kastelupussi helpottaa puutarhurin työtä. (Kuva: Adobe Stock)
Hoitotyöt
hyötykasvit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

202212_45234.jpg
Miltä puutarhasi näyttää talvella?
Kylmenevät ilmat ja lyhenevät päivät sekä tuuli, sade ja lumi ajavat ahkerimmatkin kotipuutarhurit talven tullen sisätiloihin. Kuluneen puutarhakauden muistot ja mielikuvat ovat vielä tuoreena muistissa, joten niitä kannattaa nyt hyödyntää. Talvi on hyvää aikaa suunnitella omaa puutarhaa ja miettiä tulevan kasvukauden projekteja ja hankintoja.Puutarha.netistä löytyy tietoa pihan suunnittelusta, rakentamisesta ja eri vaihtoehdoista sekä tietenkin kasveista. Talven hiljaisina hetkinä kannattaa hyödyntää esimerkiksi Keskustelupalstaa,josta löytyy mukavaa luettavaa ja samanhenkistä seuraa miltei vuorokaudenajasta riippumatta.
20226_65618.jpg
Marjapensaiden taudit ja tuholaiset kuriin
Herukoilla ja karviaisilla esiintyy useita eri virus-, bakteeri- ja sienitauteja. Niiden tunnistaminen on olennaista oikean torjuntakeinon valitsemiseksi.
20226_78818.jpg
Amppelikukkia moneen makuun
Amppelikukkia voit siirrellä tarpeen mukaan paikasta toiseen, nostaa hallaöiksi sisälle ja niillä voit tuoda kukkaloistoa sinne, minne muita kasveja ei voi laittaa. Amppelikukilla saat kesäistä hehkua myös ylemmäs, katseen korkeudelle – ne näkyvät myös pitemmälle.
20232_80857.jpg
Kuusi ekovinkkiä syyspuutarhaan
Päivien lyhenemisestä kasvit tietävät talven lähestyvän. Ennen talven pakkasten tulemista on osa syystöistä tehtävä, mutta niissä kiirehtiminen voi olla kohtalokasta; etenkin lämpimänä syksynä. Kun vuosi on ollut lämmin ja kuiva, se on muuttanut monen kasvin kasvurytmiä.
20216_71363.jpg
Mitä on bokashointi?
Japanin kielestä lainattu sana "bokashi" tarkoittaa fermentoitunutta orgaanista jätettä. Fermentointi taas tarkoittaa puolestaan hapettomassa tilassa tapahtuvaa maitohappokäymistä. Maitohappokäymisessä hyödynnetään maitohappobakteereita, hiivoja, entsyymisieniä ja muita pieneliöitä.Ilmatiiviissä bokashiastiassa biojäte fermentoidaan sekoittamalla biojätteen joukkoon EM-mikrobiseosta (effective micro-organism) eli bokashirouhetta. Bokashirouhe sisältää juuri edellä mainitut ja maaperälle hyväksi havaitut bakteerit, hiivat ja pieneliöt. Rouhe kehitettiin Japanissa 1970-luvulla kehitetty seos.
20202_62802.jpg
Pihasta omannäköinen puutarha
Miten saisi toiveista totta ja pihasta puutarhan? Mistä pitäisi aloittaa? Kasvit ovat toki tärkeässä osassa, mutta tarvitaan näkemystä pihan eri toimintojen yhdistelyyn ja sijoitteluun aina sisääntulosta oleskeluun, leikkiin, pysäköintiin tai pyykinkuivatukseenkin. Ammattilainen suunnittelee pihan eri elementit yhtenäiseksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton