TAKAISIN

Puiden ja pensaiden kasvuvyöhykkeet - vyöhykekartta

Julkaistu: 18.11.2019
Suomi jaetaan yhdeksään vyöhykkeeseen kasvien menestymisen suhteen. Vyöhykejakoon vaikuttavat mm. kasvukauden pituus, tehoisan lämpötilan summa sekä talviolosuhteet.

Paikallisilmastoon vaikuttavat mm. vesistöjen läheisyys (meret lievittävät kovimpia pakkasia talvella, järvet karkottavat kukkimisaikojen halloja) ja alueen maastonmuodot (syvissä laaksoissa on kylmää ilmaa kesällä ja talvella, kukkulat taas ovat muuta ympäristöään lämpimämpiä). Järveen viettävä lounaisrinne hietamaalla, ylä- eli koillispuolellaan havumetsä, lienee paikallisilmastollisesti ihannepaikka puutarhalle.

Kotipihan pienilmastoon vaikuttaa tontin korkeusolosuhteiden lisäksi kasvillisuuden tarjoama suoja (puiden alla on hyvä suoja sekä pakkasilta että halloilta, päivällä varjoisuudesta taas on haittaa). Aukeiden paikkojen pohjois- ja itäreunat, joita reunustavat havupuut, ovat erityisen lämpimiä päiväsaikaan, sillä niissä auringon säteilyenergia muuttuu runsaimmin (havaittavissa olevaksi) lämmöksi.

Kasvien menestymiseen vaikuttaa myös maan laatu ja se, missä vaiheessa kasvukautta routa sulaa. Muokatut maat ja mineraalimaat ovat vähemmän hallanarkoja kuin turvemaat tai heinikot.
VyöhykekarttaVyöhykekartta

Vyöhykkeiden selitykset:

1A Suotuisan suven alue Ahvenanmaa
1B mantereen paras Lounais-ja etelärannikko Helsinki-Rauma
2 Järvien ja peltojen vyöhyke Porista Savonlinnaan
3 Suomen perusmaisemaa Vaasasta Kiteelle
4 Mäkiseutujen ja lakeuksien vyöhyke Kokkolasta Joensuuhun
5 Tasankojen, soiden ja vaarojen vyöhyke Oulusta Kolille
6 Vedenjakajamailta Lapin porteille Kemi-Ylitornio-Kuhmo
7 Etelä- ja Keski-Lappi
8 Tuntureiden paljakat

Kaksoisnumeroidut vyöhykkeet 4/5, 6/6 ja 6/7 sisältävät kahden vyöhykkeen olosuhteita, jolloin lämpimät mäenrinteet ja lauhkeat vesistöjen rannat kuuluvat suotuisampaan vyöhykkeeseen ja alavat suoseudut ankarampaan vyöhykkeeseen.

Vyöhykejako on ylimeteorologi Reijo Solantien tekemä.

Lähde: Ilmatieteen laitos


Oikea kasvi oikeaan paikkaan

Kotipihan kasveja valitessa kannattaa ensimmäiseksi huomioida kasvuolosuhteet – siis valon määrä sekä maaperän kosteus ja koostumus. Lisäksi kasvivalintoihin vaikuttaa pihan maantieteellinen sijainti. Suomi on pitkä maa ja mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä ankarammiksi kasvuolosuhteet muuttuvat.

- Aurinkoa vai varjoa?
Tärkeimpiä kasvien menestymiseen vaikuttavia tekijöitä ovat pihan valo-olosuhteet. Varjon kasvit eivät viihdy paahteessa ja auringonpalvojat puolestaan kärsivät valon puutteesta. Selvitä siis, mihin pihan osaan aurinko paistaa koko ajan, osan päivää tai ei ollenkaan. Huomioi myös vuodenaikojen vaihtelut. Keväällä aurinkoiselta vaikuttava paikka voi keskikesällä olla varjoisa, jos ympärillä on lehtipuita.

- Kuivaa vai kosteaa?
Vesi on kasveille elinehto. Toiset tarvitsevat sitä paljon, toiset vain hyvin vähän. Kasvien vedentarvetta voi paikata kastelemalla, mutta miksi istuttaa kuivaan paikkaan paljon vettä vaativia kasveja tai vastaavasti hukuttaa kuivan paikan kasvit märkään maahan, kun muitakin vaihtoehtoja on?

- Multaa, hiekkaa vai savea?
Jotkut kasvit viihtyvät luonnostaan soraharjulla, toiset taas kaipaavat muhevaa multaa. Jotkut tarvitsevat kalkkia, toiset pitävät happamasta maasta.

Helpoimmalla pääset, jos valitset sellaisia kasveja, jotka viihtyvät olemassa olevassa, pihan luontaisessa maaperässä. Jos sen sijaan haluat istuttaa hiekkaisen maan kasveja savipellolle tai ravinteikasta ja kalkkipitoista multaa vaativia kasveja turvesuolle, valmistaudu parantamaan maaperää toden teolla.

Käytä hyväksesi Puutarha.netin Kasvikortistoa!

Kaikki nämä seikat voit ottaa huomioon Kasvikortiston haku-palvelua käyttäessäsi. Kasvikortiston yli 1300 kasvikortista löytyy varmasti sopivia lajeja mihin paikkaan vain!

Voit myös määritellä hakemasi kasvin korkeuden, kukinta-ajankohdan, kukinnon värin yms. Kasvikortistossa on erittäin monipuoliset hakupalvelut.

Lue lisää Kasvikortistosta >>