• Etusivu
  • Kasvillisuus

Laiskan pelto ‒ Vinkit kateviljelyyn

Mitä on kateviljely?

Tiina Painokallio
Päivitetty 05.02.2025
summer-sunset-light-above-the-green-field-in-count-2023-11-27-05-02-13-utc

Ryytimaata ei välttämättä tarvitse muokata. Muokkaustyön voit teettää madoilla. Ryytimaata ei välttämättä tarvitse edes harata eikä kitkeäkään. Rikkaruohojen kasvun voit estää katteilla. Peitä rivivälit ja käytävänkohdat mustalla muovilla, ja rivit 5‒10 sentin paksuudelta puunlehdillä, heinällä, oljilla tai levällä.

Viljelyn aloittaminen esim. vuosikausia "paketissa" olleella peltopalstalla, jossa kasvaa miehen korkuista mesiangervoa ja nokkosta, juolavehnää, leskenlehteä ja niittyleinikkiä, voi tuntua mahdottomalta haasteelta rikkaruohojen takia. Se onnistuu kuitenkin varsin vaivattomasti, muun muassa noudattamalla seuraavia ohjeita.

Ohje

Ohje

Laiskan pelto valmistellaan kateviljelyyn muun muassa näin:

  • Niitä pelto (viimeisen kerran).
  • Kulota rikkaruohot (viimeisen kerran).
  • Kynnä ja äestä pelto (viimeisen kerran).
  • Hanki mustaa jätemuovia, ja peitä sillä kaikki muu paitsi tulevat kylvörivit ‒ muovi tukahduttaa rikkaruohot.
  • Sijoita käytävänkohdat puolentoista metrin välein, jolloin yllät hoitamaan maata käytäviltä.
  • Laita muovin päälle painoksi kiviä ja kaunistukseksi puunlehtiä ja heinää.
  • Peitä käytävien kohdat jätelaudoilla. Älä koskaan kävele muualla kuin käytävillä, ettei maa tiivistyisi ja alkaisi vaatia muokkausta.

Miten kateviljely onnistuu?

Kateviljelyssä, jossa maata ei koskaan muokata, kasvaa ainakin porkkana, tilli, persilja, nauris, punajuuri, nauris, lanttu, purjo, sipuli, herne, lehtiselleri, retiisi ja kurkku. Perunat, mansikat, kaalit, raparperit ja tomaatit voi istuttaa nekin muovin alle.

Juolavehnä voi alussa puskea lehti- ja heinäkatteen läpi kylvöriveissä. Ne pitää kitkeä ennen kuin ehtivät yli 10 cm pitkiksi. Juolavehnä nimittäin käyttää 10 cm:n pituiseksi asti juurtensa vararavintoa kasvuun, mutta yli 10 cm:n pituisena se alkaa kerätä auringosta vararavintoa juuriin lisää. Kesän lopulla, kun katekerrosta on koko ajan kasvatettu ja juolavehnää 'rangaistu' ja hyötykasvit kasvavat ja alkavat varjostaa maata, juolavehnä väsyy. Se käyttää vararavintonsa juurista loppuun yrittäessään kasvaa yli kymmensenttiseksi, ja nuukahtaa lopulta tuossa prometeuksen hommassaan.

Maa tiivistyy talvella, joten se pitäisi normaalisti keväällä muokata: kyntää ja äestää. Niin maanviljelijät tekevätkin. Mutta jos maassa on hyvin paljon kompostilla ruokittuja pulleita matoja, ne hoitavat kyntö- ja äestyslaitteiden tehtävät. Maanalaisilla käytävillään ja mururakennetta ylläpitävillä ulosteillaan ne saavat aikaan kestävämmän muokkaustuloksen kuin aura, jyrsin tai äes. Asiaa auttaa tietysti sekin, että ryytimaalla liikutaan vain käytävillä, eikä kasvualustan päällä ollenkaan.

Älä ala suinpäin kateviljelyn kuitenkaan

Kannattaa lukea ennen laiskotteluun ryhtymistä esim. Toivo Rautavaaran teos Luonnonmukainen viljely. Professori Rautavaara kysyy oppaassaan, että onko kyntäminen todella aina tarpeen ‒ ja vastaa, että ei.

Ostolannoitteita ei tarvita lainkaan

Peltoa lannoitetaan tai oikeastaan matoja ruokitaan kompostilla. Sato voi alussa olla totuttua heikompi, mutta kun peltoon kertyy 'vanhaa voimaa', kasvavat sadotkin. Komposti levitetään 5‒10 senttiä paksun katekerroksen päälle, ja kompostin päälle taas levitetään vähin erin uutta katetta. Sade, kastelu ja madot vievät kompostia ja sen ravinteita juuristoon.

Kasvien kannalta tehokkaampaa olisi levittää komposti heti maan pinnalle katteen alle, mutta kun laiskottaa...Kompostin annostelu ei ole niin tarkkaa. Yhteensä kuutiometri tai pari aarille kesän aikana parin viikon välein on sopiva kouratuntuma. Kuutiometri aarille vastaa sentin kerrosta.

Tuholaisia voi torjua suihkuttamalla ja kastelemalla nokkosvedellä ja levittämällä tuhkaa. Näillä katoaa valtaosa tuholaisista. Kaikkia ei kannata yrittääkään hävittää. Omien 'epämyrkkyjen' kanssa plärääminen on sitä paitsi mielenkiintoista puuhaa. Sammakot, siilit ja päästäiset ovat myös hyödyllisiä, sillä ne syövät mm. etanoita. Lepakot puolestaan syövät mm. kääriäis- ja mittariperhosia, ja leppäkertut napostelevat tunnetusti kirvoja.

Kasteluntarve vähenee muovin ja katteen ansiosta. Luonnonmukaisesti viljellyt kasvit kestävät kuivuutta paremmin kuin väkilannoitteilla kasvatetut.

Kasvivuorottelu ‒ eli samaa kasvia viljellään palstalla aina eri paikassa kuin edellisenä vuonna ‒ vähentää kasvitautien lisääntymistä ja leviämistä.

Laiskan pelto on helppohoitoinen ja vähätöinen
Madot on valjastettu ruokapalkalla kyntömiehiksi. Katteet pitävät rikkaruohot ja kosteuden maassa. Maata ei välttämättä tarvitse muokata, jos käytössä on kateviljely ja matoja on tarpeeksi. Madot parantavat maan rakennetta, mutta tämä ei tapahdu hetkessä, vaan vaatii aikaa ja riittävästi eloperäistä ainesta.

Kateviljely ja matojen hyödyntäminen ovat toimivia menetelmiä, mutta se vaatinee pitkäjänteisyyttä ja huolellista suunnittelua.

Kasvillisuus
hyötykasvit
kasvit
puutarhuri
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20225_77855.jpg
Pihasuunnittelun vaiheet
Pihasuunnitelmalla tarkoitetaan yleensä suunnitelma-asiakirjoja, joiden perusteella ammattitaitoinen viherrakentaja pystyy rakentamaan sellaisen pihan, jonka asiakas ja suunnittelija ovat yhdessä hyväksyneet. Varsinaista pihasuunnitelmaa suppeampi idea- tai luonnossuunnitelma sopii silloin kun asiakas kaipaa ammattilaisen näkemystä ja suuntaviivoja pihansa rakentamiseen tai uudistamiseen, mutta aikoo toteuttaa työn itse.
20238_59603.jpg
Herkullinen tatti herkkutatti
Kauppasienten ehdoton ykkönen herkkutatti (Boletus edulis) ilmestyy poimittavaksi toisinaan heti kesäkuussa, ja satoa voi poimia lokakuulle asti. Parasta poiminta-aikaa elellään elo- ja syyskuussa.Sieni antaa satoa lähes joka vuosi runsaanlaisesti. Aivan ensimmäisiä tatteja kannattaa katsastaa metsän kulkureittien varsilta sekä suurten kuusien juurilta. Tatit ovat paikkauskollisia – yleensä.Kova kasvualusta on näiden tattien mieleen. Sienten määrässä on vuosittain suuria eroja. Satokauden lopulla tatteja löytynee vielä kuivista mäntymetsistä.
20206_5458.jpg
Monivuotiset köynnökset
Monivuotiset köynnökset sopivat vehreyttämään ja pehmentämään rakennuksia tai aitoja ja puutarhan vähemmän kauniita kolkkia. Ne voivat peittää ja kiipeillä suuren kiven tai kallion päällä, puun rungolla, rinteessä, säleiköissä, pergolassa ja rustiikeissa porttikaarissa.Osa köynnöskasveista tarvitsee tuen, osa kiipeää omin voimin. Lajeja löytyy niin varjoon kuin aurinkoonkin. Köynnökset ovat pääosin helppohoitoisia; vain kärhöt ja ruusut vaativat hieman suurempaa huolenpitoa.Katso kaikki monivuotiset köynnöskasvit Kasvikortistossa
Puutarhan syysyoimia.jpg
Kuusi ekovinkkiä syyspuutarhaan
Ennen talven pakkasten tulemista on osa syystöistä tehtävä, mutta niissä kiirehtiminen voi olla kohtalokasta; etenkin lämpimänä syksynä. Kun vuosi on ollut lämmin ja kuiva, se on muuttanut monen kasvin kasvurytmiä.
Syksyn puutarhatoimet.jpg
Syysistutus-aika on käsillä
Kesän vaihtuessa alkusyksyyn alkavat kotipuutarhurit jo kääntämään ajatuksiaan kohti ensi kevättä ja tulevaa kasvukautta.
202210_79808.jpg
Se on VENTTI!
Valitse pihakiveyksiisi sopiva kokosommitelma ja värimaailma AKO Garden VENTTI -tuoteperheen betonisista pihakivistä. Kaunis päällyste muodostaa katseenvangitsijan kaikenlaisiin pihoihin.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton