• Etusivu
  • Kasvillisuus

Laiskan pelto ‒ Vinkit kateviljelyyn

Mitä on kateviljely?

Tiina Painokallio
Päivitetty 05.02.2025
summer-sunset-light-above-the-green-field-in-count-2023-11-27-05-02-13-utc

Ryytimaata ei välttämättä tarvitse muokata. Muokkaustyön voit teettää madoilla. Ryytimaata ei välttämättä tarvitse edes harata eikä kitkeäkään. Rikkaruohojen kasvun voit estää katteilla. Peitä rivivälit ja käytävänkohdat mustalla muovilla, ja rivit 5‒10 sentin paksuudelta puunlehdillä, heinällä, oljilla tai levällä.

Viljelyn aloittaminen esim. vuosikausia "paketissa" olleella peltopalstalla, jossa kasvaa miehen korkuista mesiangervoa ja nokkosta, juolavehnää, leskenlehteä ja niittyleinikkiä, voi tuntua mahdottomalta haasteelta rikkaruohojen takia. Se onnistuu kuitenkin varsin vaivattomasti, muun muassa noudattamalla seuraavia ohjeita.

Ohje

Ohje

Laiskan pelto valmistellaan kateviljelyyn muun muassa näin:

  • Niitä pelto (viimeisen kerran).
  • Kulota rikkaruohot (viimeisen kerran).
  • Kynnä ja äestä pelto (viimeisen kerran).
  • Hanki mustaa jätemuovia, ja peitä sillä kaikki muu paitsi tulevat kylvörivit ‒ muovi tukahduttaa rikkaruohot.
  • Sijoita käytävänkohdat puolentoista metrin välein, jolloin yllät hoitamaan maata käytäviltä.
  • Laita muovin päälle painoksi kiviä ja kaunistukseksi puunlehtiä ja heinää.
  • Peitä käytävien kohdat jätelaudoilla. Älä koskaan kävele muualla kuin käytävillä, ettei maa tiivistyisi ja alkaisi vaatia muokkausta.

Miten kateviljely onnistuu?

Kateviljelyssä, jossa maata ei koskaan muokata, kasvaa ainakin porkkana, tilli, persilja, nauris, punajuuri, nauris, lanttu, purjo, sipuli, herne, lehtiselleri, retiisi ja kurkku. Perunat, mansikat, kaalit, raparperit ja tomaatit voi istuttaa nekin muovin alle.

Juolavehnä voi alussa puskea lehti- ja heinäkatteen läpi kylvöriveissä. Ne pitää kitkeä ennen kuin ehtivät yli 10 cm pitkiksi. Juolavehnä nimittäin käyttää 10 cm:n pituiseksi asti juurtensa vararavintoa kasvuun, mutta yli 10 cm:n pituisena se alkaa kerätä auringosta vararavintoa juuriin lisää. Kesän lopulla, kun katekerrosta on koko ajan kasvatettu ja juolavehnää 'rangaistu' ja hyötykasvit kasvavat ja alkavat varjostaa maata, juolavehnä väsyy. Se käyttää vararavintonsa juurista loppuun yrittäessään kasvaa yli kymmensenttiseksi, ja nuukahtaa lopulta tuossa prometeuksen hommassaan.

Maa tiivistyy talvella, joten se pitäisi normaalisti keväällä muokata: kyntää ja äestää. Niin maanviljelijät tekevätkin. Mutta jos maassa on hyvin paljon kompostilla ruokittuja pulleita matoja, ne hoitavat kyntö- ja äestyslaitteiden tehtävät. Maanalaisilla käytävillään ja mururakennetta ylläpitävillä ulosteillaan ne saavat aikaan kestävämmän muokkaustuloksen kuin aura, jyrsin tai äes. Asiaa auttaa tietysti sekin, että ryytimaalla liikutaan vain käytävillä, eikä kasvualustan päällä ollenkaan.

Älä ala suinpäin kateviljelyn kuitenkaan

Kannattaa lukea ennen laiskotteluun ryhtymistä esim. Toivo Rautavaaran teos Luonnonmukainen viljely. Professori Rautavaara kysyy oppaassaan, että onko kyntäminen todella aina tarpeen ‒ ja vastaa, että ei.

Ostolannoitteita ei tarvita lainkaan

Peltoa lannoitetaan tai oikeastaan matoja ruokitaan kompostilla. Sato voi alussa olla totuttua heikompi, mutta kun peltoon kertyy 'vanhaa voimaa', kasvavat sadotkin. Komposti levitetään 5‒10 senttiä paksun katekerroksen päälle, ja kompostin päälle taas levitetään vähin erin uutta katetta. Sade, kastelu ja madot vievät kompostia ja sen ravinteita juuristoon.

Kasvien kannalta tehokkaampaa olisi levittää komposti heti maan pinnalle katteen alle, mutta kun laiskottaa...Kompostin annostelu ei ole niin tarkkaa. Yhteensä kuutiometri tai pari aarille kesän aikana parin viikon välein on sopiva kouratuntuma. Kuutiometri aarille vastaa sentin kerrosta.

Tuholaisia voi torjua suihkuttamalla ja kastelemalla nokkosvedellä ja levittämällä tuhkaa. Näillä katoaa valtaosa tuholaisista. Kaikkia ei kannata yrittääkään hävittää. Omien 'epämyrkkyjen' kanssa plärääminen on sitä paitsi mielenkiintoista puuhaa. Sammakot, siilit ja päästäiset ovat myös hyödyllisiä, sillä ne syövät mm. etanoita. Lepakot puolestaan syövät mm. kääriäis- ja mittariperhosia, ja leppäkertut napostelevat tunnetusti kirvoja.

Kasteluntarve vähenee muovin ja katteen ansiosta. Luonnonmukaisesti viljellyt kasvit kestävät kuivuutta paremmin kuin väkilannoitteilla kasvatetut.

Kasvivuorottelu ‒ eli samaa kasvia viljellään palstalla aina eri paikassa kuin edellisenä vuonna ‒ vähentää kasvitautien lisääntymistä ja leviämistä.

Laiskan pelto on helppohoitoinen ja vähätöinen
Madot on valjastettu ruokapalkalla kyntömiehiksi. Katteet pitävät rikkaruohot ja kosteuden maassa. Maata ei välttämättä tarvitse muokata, jos käytössä on kateviljely ja matoja on tarpeeksi. Madot parantavat maan rakennetta, mutta tämä ei tapahdu hetkessä, vaan vaatii aikaa ja riittävästi eloperäistä ainesta.

Kateviljely ja matojen hyödyntäminen ovat toimivia menetelmiä, mutta se vaatinee pitkäjänteisyyttä ja huolellista suunnittelua.

Kasvillisuus
hyötykasvit
kasvit
puutarhuri
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Muhevainen kasvien kerroksellisuus
Tietoa kasvilajeista ja niiden kasvupaikkavaatimuksista
Kasvit kehittyvät upeimmilleen, kun ne kasvavat oloissa, joissa ne viihtyvät. Puutarhan suunnittelussa kukkii luovuus, mutta myös tieto, kärsivällisyys ja oikein mitoitettu hoito ovat arvossaan. Kun ymmärrät, millaiset eri olosuhteet tukevat eri kasvien kasvua, onnistut kasvivalinnoissasi. Kasvisi kehittyvät vähemmällä ponnistelulla ja hoidolla kuin kasvit, joiden olot eivät vastaa niiden tarpeita.
202111_73626.jpg
Minkälainen oli halloween vuonna 2021? Kuvista päätellen karmiva
Emme tällä kertaa keränneet kauheimpia kokemuksia halloweenin vietosta, vaan pyysimme kuvaa pelottavimmasta, kauheimmasta, perusteellisesti mietitystä tai pikkutarkasti tehdystä halloween-koristelusta. Kuva sai olla sisältä tai ulkoa. Saimme runsaasti kuvasatoa Halloweenista, kiitos siitä. Tässä artikkelissa esittelemme muutaman kauhukuvan kommentteineen. Arvonnan voittajille on ilmoitettu voitosta henkilökohtaisesti.
20226_78810.jpg
10 vinkkiä kesäpuutarhan kasteluun ja hyvinvointiin
Heinäkuussa lämpötila, auringon säteilymäärä ja tuulet kuivattavat kasveja. Hyvä kastelu ja lannoitus varmistavat sen, että satoa saadaan vihannesmaalta ja kukinta on runsasta loppukesän kukkijoillakin.
Puutarha suunnittelijan silmin
Puutarhassa ovat oikeat kasvit paikoillaan
Ollakseen viihtyisä piha tarvitsee lattian, seinät ja katon, aivan kuten sisätilatkin. Mittakaava ulkotiloissa vain on huomattavasti suurempi. Puut tuovat puutarhaan kaivattua korkeusvaihtelua ja katosmaista tunnelmaa.
20226_77140.jpg
Aitapensaan valinnassa vaihtoehtoja ja reunaehtoja
Haluatko vapaasti kasvavan ja helppohoitoisen aidanteen vai jaksatko leikata ja muotoilla pensasaitaa säännöllisesti? Haluatko kukkivia lehtipensaita vai onko tärkeämpää, että aita toimii tiiviinä näkö-, melu- ja pölysuojana, myös talvella? Kuinka korkea aidan pitää olla? Tarvitaanko piikkistä pensasaitaa estämään asiatonta läpikulkua?
20238_73688.jpg
Valloittavat viherkasvit
Viherkasveilla saat kodikkuutta ja parannat myös sisäilman laatua. Tutustu tarkemmin kodin helppohoitoisiin huonekasveihin. Joukosta löytyy "kasarisuosikkeja". Tunnistatko ne?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton