• Etusivu
  • Kasvillisuus

Haaveena oma yrttitarha: Ole rohkea – kasvata omat yrtti- ja maustekasvisi!

Vinkit yrttien kasvattamiseen

Tiina Painokallio
Päivitetty 03.02.2025
20232_68741.jpg

(Kuva: Pixabay)

Yrttitarhan perustaminen on helppoa, jos ostat kaupan vihannesosastolta tai taimimyymälästä valmiita yrttiruukkuja, jotka voi istuttaa kotipuutarhaan tai isompaan astiaan.

Yrttien kasvattamisessa on niksinsä, mutta oman sadon hyödyntäminen on hyvin palkitsevaa ja pienikin määrä tuoretta yrtti- ja maustelisää kruunaa ruuan kuin ruuan. Ryhdy siis rohkeasti viljelemään vaikka ikkunalaudallasi tai puutarhassasi. Seuraavassa vastauksia yleisempiin yrttejä ja maustekasveja koskeviin kysymyksiin.

Mitkä ovat yksi- ja mitkä monivuotisia yrttejä?

Yksivuotisia:
Basilika, tilli, kurkkuyrtti eli purasruoho, maustekirveli, korianteri, kesäkynteli, vihanneskrassi, anisruoho, kehäkukka, sinapit, tuoksuampiaisyrtti.

Kaksivuotisia:
Persilja, kumina

Monivuotisia:
Iisoppi, talvikynteli (ei juuri talvehdi Suomessa), mäkimeirami, maustefenkoli (ei talvehdi Suomessa, eli käytännössä yksivuotinen), koiruoho, timjami eli tarha-ajuruoho, mintut, rosmariini, salvia (ei juuri talvehdi Suomessa, eli käytännössä yksivuotinen), maustemeirami (ei talvehdi Suomessa, käytännössä yksivuotinen), sitruunamelissa, rakuunat, saksankirveli, väinönputki, ruohosipuli, valkosipuli, lipstikka, laventeli, yrtti-iiso.

Ohje

Ohje

Mitkä yrtit sopisivat aloittelijalle?

Mitkä olisivat siis niin sanotusti helppoja kasvattaa?

Ensikertalaisen kannattaisi kenties aloittaa seuraavista lajeista:
kirveli, lipstikka, mintut, oregano, persilja, rakuuna, sitruunamelissa, tilli ja timjami. Jos haluaa varmasti talvenkestävän lajikkeen, niin kannattaa valita iisoppi, lipstikka, rakuuna tai saksankirveli, kenties myös sitruunamelissa, mäkimeirami tai mintut.

Jos kasvisi taas joutuvat olemaan kuivina pitkään, niin kannattaa valita kuivuutta hyvin kestävät meirami, lipstikka, rakuuna, saksankirveli, salvia tai timjami.

Vaateliaimpiaovat puolestaan rosmariini, basilika ja laventeli. Runsaasti kastelua vaativat yrtti-iiso, kirveli, tilli, sitruunamelissa ja basilika. Näitä kannattaa siis kenties ainakin alussa välttää.

VINKKI: Perennapenkkiinsopivat ja sitä täydentävät muun muassa mäkimeirami, iisoppi, väriminttu tai timjami.

Siemeninä, taimina vai pistokkaina?

Osa yrteistä tarvitsee esikasvatuksen, joten siemenistä voit kasvattaa esimerkiksi basilikaa, meiramia, talvikynteliä, rakuunaa, lipstikkaa, rosmariinia, salviaa, sitruunamelissaa, timjamia ja fenkolia. Valmiita taimia voit kevään mittaan ostaa taimimyymälöistä, puutarhoilta tai toreilta.

Ainakin saksankirveli ja lipstikka kannattaa istuttaa ostotaimesta tai juurakosta. Aito piparminttu ja ranskalainen rakuuna eivät myöskään tee itävää siementä, joten nekin on lisättävä juurakoista tai pistokkaista. Jakamalla tai pistokkaista voit myös lisätä talvikynteliä, piparminttua, rosmariinia, salvia, sitruunamelissaa ja timjamia. Monivuotisia kasveja voi siis elokuussa jakaa juuresta.

Suoraan avomaalle voit kylvää anisruohoa, kirveliä, korianteria, kuminaa, kesäkynteliä, persiljaa, purasruohoa, ruohosipulia, tilliä, timjamia, vihanneskrassia ja tuoksuampiaisyrttiä - tilliä ja maustekirveliä jopa useampaan kertaan kesän aikana.

Itsestään kylväytyviä yrttejä ovat kamomilla, kumina ja kurkkuyrtti (jota löytyykin sitten varmasti kaikkialta myöhemmin).

Milloin yrttien kasvatuksen voi aloittaa?

Mikäli voit tarjota taimille lisävaloa kasvilampun avulla, niin voit jo helmi-maaliskuussa aloitella joidenkin lajien esikasvatusta sisällä. Valon määrä eteläikkunallakaan kun ei meillä Suomessa kovin ihmeellinen talvikuukausina ole. Helmikuussa voit aloitella kirvelin taimikasvatuksen sisällä ja maaliskuussa jo useita muita. Katso siemenpusseista lajikohtaiset kylvöajat sekä muut ohjeet ja sovita ne olosuhteisiisi. Piharuukkuihin ja -astioihin voit puolestaan istuttaa yrttejä jo toukokuussa, kunhan nostat ne sisälle hallayön tai pidemmän sadejakson uhatessa.

Avomaalle varmin istutusaika on kesäkuun 10. päivän jälkeen, mutta voit istuttaa aikaisemminkin, jos voit huolehtia kylmäsuojauksesta. Kylvöt suoraan avomaalle voidaan tehdä toukokuussa.

Yrttejä ikkunalla ja ruukuissa

Useat yrtit tuoksuvat hyvälle ja siksi niitä on mukava kasvattaa vaikka ihan keittiön ikkunallakin. Siinä menestyvät mm. basilika, kirveli, kynteli, laventeli, meirami, mintut, oregano, persilja, portulakat, ranskalainen rakuuna, rosmariini, salvia, sitruunamelissa, tilli, timjami.

Siemenmausteiden kasvattaminen sisätiloissa on puolestaan turhaa, sillä sadon saaminen on epävarmaa hitaan siemenasteelle kehittymisen takia.

Yrtit ja maustekasvit viihtyvät mainiosti parvekelaatikoissa, piharuukuissa, ikkunalaudoilla, pihan nurkissa, pienoiskasvihuoneissa tai ihan missä vain pieni valoisa ja lämmin paikka löytyy. Et tarvitse välttämättä suurta maapalstaa, vaan voit halutessasi yhdistää tuoksuvat yrtit vaikkapa osaksi ruukkupuutarhaasi – jopa samoihin ruukkuihin muiden kasvien kanssa.

<p data-block-key="6bvel">Tarkista, että juuret ovat hyväkuntoiset (vaaleat). (Kuva: Puutarha.net)</p>
Tarkista, että juuret ovat hyväkuntoiset (vaaleat). (Kuva: Puutarha.net)

Parhaiten kaikki maustekasvit kasvavat suurehkoissa ruukuissa, joissa juurilla on tilaa kasvaa. Juuret täyttävät pienemmän tilan nopeasti ja kasvi alkaa tehdä kovin rentoja varsia. Tätä välttääkseen kannattaa hankkia vähintään 1,5 l ruukkuja (halk. 15–20 cm). Kasvualustana parhaimpia ovat hiekansekaiset ja vähäravinteiset multaseokset pienellä kalkinlisällä. Kasvukauden aikana riittää lannoitus noin kerran kuukaudessa – mutta toistuva sumuttelu on aina hyödyksi.

<p data-block-key="lt4wl">Lisää multaa yrttien ympärille ja tiivistä kevyesti painelemalla. (Kuva: Puutarha.net)</p>
Lisää multaa yrttien ympärille ja tiivistä kevyesti painelemalla. (Kuva: Puutarha.net)
Ohje

Ohje

Tee yrtti-istutus parvekkeelle tai terassille:

1. Varaa yrteille isompi ruukku tai esimerkiksi Yrttimaa-säkki.

2. Kastele yrtin taimi kunnolla ennen istutusta.

3. Jos versot ovat pitkiä, napsi pisimmistä versoista satoa heti käytettäväksi.

4. Irrota yrtti ruukustaan.

5. Istuta se isompaan astiaan niin, että juuripaakku peittyy multaan.

6. Anna varastolannoitus:

* Tee taimien väliin kuoppa, johon annostelet 0,5 dl Yrtti- ja taimilannoitetta/kasvi.
* Peitä lannoite mullalla.
* Varastolannoituksesta riittää ravinteet koko kesäksi ja voit kastella pelkällä vedellä.

7. Kastele.

Hyvä multa yrteille on muun muassa luonnonmukainen Biolan Yrttimulta, jossa on mukana sekä biohiiltä että kasvusammalta. Myös luonnonmukainen Biolan Kesäkukkamulta sopii erinomaisesti yrttien kasvatukseen. Molemmissa mullissa on paljon hidasliukoisia ravinteita sekä biohiiltä sitomassa vettä ja parantamassa mullan rakennetta.

Varastolannoitukseen soveltuvat kiinteä luomulannoitteet, kuten Biolan Yrtti- ja taimilannoite. Varastolannoittamisen etuna on, että kasteluun riittää pelkkä vesi, eikä yrttien lehdille jää lannoiteliuosta, kuten kasteluveden mukana annettavien lannoitteiden kanssa saattaa käydä.

Kasvimaalla yrtit viihtyvät multavassa tai hieman hiekkapitoisessa maassa lämpimällä paikalla. Yrttien lannoitukseen soveltuu Biolan Luonnonlannoite tai Biolan Kasvimaalannoite, 2–2,5 l/10 m².

VINKKI: Kokoa omista lempiyrteistä sekaistutus, josta saat monipuolista maisteltavaa ruokapöytään. Kun teet istutuksen Biolan Yrttimaahan ja liität sen Biolan Kastelualtaaseen, kasvatuksesta tulee entistä vaivattomampaa. Kastelualtaassa riittää vettä yrteille jopa 3-4 viikoksi. Näin kasvatus onnistuu mökillä, jossa käydään vain viikonloppuisin, tai voit lähteä lomalle ilman pelkoa kasvien kuivumisesta.

Yrttien ja maustekasvien siemenlisäys

Siemenistä kasvattaminen on hitainta ja työläintä. Toisaalta kasvun ihmeen seuraamisessa on oma nautintonsa. Yrtit ja maustekasvit tarvitsevat runsaasti valoa, joten valoisan eteläikkunan omistajana voit alkaa kasvattamaan omia taimia. Myös lisävalon antaminen kasvilampun avulla voi olla tarpeen - ja avuksi.

Täytä kylvöastia noin puoliväliin ilmavalla, hyvin kosteutta läpäisevällä Kylvö- ja Taimimullalla ja kastele se hyvin. Pieniä siemeniä voit hajakylvää laakeaan astiaan, josta pienet taimet myöhemmin koulitaan (siirretään käsin) omiin ruukkuihinsa. Pidä kylvös tasaisen kosteana sumuttelemalla sitä säännöllisesti. Kosteus ja lämpö säilyvät tasaisempina, jos peität kylvöksen muovilla, harsolla tai vaikka lasilevyllä itämisen ajaksi – myös pohjalämpö (esim. lattialämmitys) auttaa. Isommat siemenet kannattaa kylvää suoraan omaan ruukkuunsa. Pieniä siemeniä ei juurikaan tarvitse peitellä. Mintut, basilikat, kamomilla ja kynteli itävät parhaiten valossa, joten niitä ei tarvitse muutenkaan peitellä. Isommat siemenet peitetään mullalla.

VINKKI: Kovakuoristen siementen liottaminen ennen kylvöä nopeuttaa itämistä. Esimerkiksi persilja ja ruohosipuli itävät hyvin hitaasti ja voit nopeuttaa niiden itämistä liottamalla siemeniä noin 1 vrk ajan ennen kylvämistä.

Kun taimet ovat itäneet, niin muovi poistetaan kylvöksen päältä ja viimeistään tässä vaiheessa ne nostetaan runsaaseen valoon. Pidä kylvös tasaisen kosteana säännöllisesti sumuttelemalla. Yrtit koulitaan eli siirretään isompiin ruukkuihinsa kun toinen lehtipari varsinaisten sirkkalehtien lisäksi on kasvamassa. Kastele taimiruukku ensin huolella läpikotaisin ja siirrä sitten taimet yksitellen tai pieninä ryhminä lajista riippuen omiin ruukkuihinsa.

Taimia täytyy käsitellä varovasti; ensin uuteen multaa tehdään kynällä kolo, johon taimi nostetaan, sirkkalehdistä kiinni pitäen. Juuret oiotaan koloon ja taimi istutetaan niin syvään, että miltei vain sirkkalehdet jäävät pinnalle. Multa tiivistetään varovasti kynällä taimen ympärille. Kastele hyvin. Koulinnan jälkeen taimille annetaan hetki aikaa juurtua ja lannoitus aloitetaan vasta parin viikon kuluttua.

VINKKI: Ylimääräiset taimet voi lahjoittaa ystäville.

Lue lisää siemenlisäyksestä

Ohje

Ohje

Vinkkejä yrttien kasvatukseen:

  • Yrtit pitävät valosta ja lämmöstä. Niinpä lisävalo voi olla talvella tarpeen. Esimerkiksi basilika tarvitsee valoa noin 12 tuntia päivässä. Mutta jos valoa riittää, niin voit kasvattaa tuoreita yrttejä ympäri vuoden!
  • Ruukun pohjassa on oltava reikä, jotta ylimääräinen kasteluvesi pääsee valumaan pois.
  • Yrtit pitävät läpäisevästä kasvualustasta, joten hiekkapitoinen multa sopii niille hyvin. Etenkin rosmariini vaatii erittäin läpäisevän kasvualustan.
  • Aloita ostetuilla taimilla niin pääset nopeasti alkuun. Kirvelin ja kurkkuyrtin voit kuitenkin kylvää aina itse.
  • Muista kalkita maa/kasvualusta, sillä useimmat yrtit viihtyvät korkeassa pH:ssa. Ruukkuunkin voi sekoittaa vaikka lusikallisen tuhkaa!
  • Kuivatettuna kirveli maistuu lähes heinältä, mutta tuoreena se on erinomaista. Siksi sitä kannattaa kasvattaa omassa maassa.
  • Ruohosipulia kannattaa leikata usein, jotta uusia versoja kasvaisi.
  • Valkosipulia voit viljellä myös sisällä ruukussa: saat hyvänmakuista vihreää versoa.
  • Basilika on erittäin kylmänarka ja lehdet kellastuvat jo +5 asteen lämmössä. Suojaa se harsolla avomaalla.
  • Mintut leviävät helposti ja valtaavat alaa muilta, joten varaa niille oma, eristetty kasvualueensa.
  • Pujoallergikot saattavat saada oireita rakuunasta, sillä kasvit kuuluvat samaan sukuun.
  • Lipstikka ja saksankirveli ovat monivuotisia suurijuurisia yrttejä, joille on hyvä varata vähintään 50 cm x 50 cm kasvuala, jossa ne saavat olla paikoillaan ainakin 4-5 vuotta.
  • 1-vuotisten yrttien kasvupaikkaa on hyvä vaihtaa vuosittain.
  • Yrttejä voi säilyttää varsineen vedessä, aivan kuten leikkokukkia.
  • Saat myös kaupan taimista pitkäaikaista iloa, kun istutat hieman isompaan ruukkuun, sijoitat valoisaan paikkaan ja huolehdit kastelusta – ei se yrttien kasvatus sen vaikeampaa ole!
  • Yrttejä lannoitetaan parin viikon välein, miedolla, mielellään luonnonmukaisella lannoiteliuoksella.

Syksy ja säilöntä?

Yrttejä voi säilöä talven varalle pakastamalla ja kuivaamalla. Pakastaminen sopii sellaisille yrteille, jotka menettävät kuivatessa makuaa, tällaisia ovat mm. basilika, kurkkuyrtti, kirveli, ruohosipuli. tillin lehdet ja persilja.

Kuivattaviksi sopivat esimerkiksi väriminttu, valkosipuli, piparjuuri, iisoppi, laventeli, liperi, rosmariini, ryytisalvia, kynteli, timjami ja samojen siemenet. Helpoin tapa kuivata yrttejä on ripustaa pieniä kimppuja kuivaan ja lämpimään paikkaan, jossa on hyvä ilmanvaihto. Lämpötila kuivatuspaikassa ei kuitenkaan saisi ylittää 35° C, eikä tila saisi olla kokonaan pimeä.

Sadonkorjuun jälkeen maa on hyvä muokata ja kattaa vaikkapa lehtijätteellä. Periaatteessa yrttejä voi siirtää myös ikkunalle kasvamaan tai kellariin tai muualle säilytykseen. Hyvällä tuurilla ne säilyvät siellä kevääseen saakka, jolloin niistä saa pistokkaita juurrutettavaksi! Tällaisia siirrettäväksi sopivia ovat basilika, ajuruohot, ranskalainen rakuuna, sitruunamelissa ja mäkimeirami sekä tietenkin rosmariini.

Kasvillisuus
kasvikortisto
kasvimaa
kasvit
yrtit
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Alppiasteri
Perennat kukkivat keväästä syksyyn
Kun valitset perennapenkkiin sekä keväällä, keskikesällä että syksyllä kukkivia lajeja, saat nauttia kukkaloistosta pitkään. Sopivien lajien valinnassa voit hyödyntää kokoamaamme ryhmittelyä eri aikaan kukkivista perennoista.
Kaksi naishenkilöä miettivät puutarhajuttuja
Puutarha.net kokoaa yhteen puutarhakansan ja tiedon aarteet
Puutarha.net tarjoaa ainutlaatuisen yhdistelmän tietoa, inspiraatiota ja vertaistukea kaikille viherpeukaloille. Sivuston laaja kasvikortisto, uudistettu keskustelupalsta sekä asiantunteva Kysy, vastaamme -palvelu tekevät siitä ykkösvalinnan niin aloittelijoille kuin kokeneillekin puutarhureille.
Syksy 20238_82835.jpg
Kasvuvyöhykkeet Suomessa – mitä kasveja kannattaa kasvattaa pohjoisessa?
Vaikka Suomi ei suuren suuri olekaan, niin kasvuolosuhteet muuttuvat melkoisesti Etelä-Suomesta pohjoisempaan mennessä. Suurin vaikutus monivuotisten kasvien menestymiseen on talven pituudella ja ankaruudella. Suomi on jaettu 8 menestymisvyöhykkeeseen; mitä suurempi vyöhykkeen numero on, sitä ankarammat olot alueella vallitsevat.
20182_51513.jpg
Kasvintunnistus on koukuttavaa salapoliisityötä
Luonnonkasvien tunnistus on kuulunut aina osaksi koulun biologian opetusta. Kasvien keruu herbaarioon herättää monella muistoja omasta kouluajasta, ja joillain meistä on vieläkin vintillä haalistuneita näytteitä kasviprässissä. Herbaariot ovat vaihtuneet digitaalisiksi, mutta samojen ulkoisten tunnusmerkkien avulla kasvintunnistusta vielä nytkin tehdään kuin silloin ennen vanhaan.
20176_49452.jpg
Hedelmäpuut sopivat jokaiseen pihaan
Hedelmäpuu on kotipuutarhassa niin hyötykasvi kuin koristepuu. Kevään hehkeyttä korostavat upeat kukinnat; ensimmäisenä kukkaan ehtivät kirsikkapuut, heti perään kiirehtivät luumupuut ja niiden jälkeen pihat täyttyvät omenankukista. Jos pihan aurinkoisella puolella on tilaa usealle puulle, niin eri lajit myös täydentävät toisiaan!
käsin piirretty pihasuunnitelma
Nuorenparin pihasuunnitelman luonnostelua
Nuorenparin upea omakotitalo rakentuu metsän keskelle. Pihasta toivotaan helppohoitoista ja toimivaa. Kasveista viehättävät mm. terijoensalava ja omenapuut sekä erilaiset hopeansävyiset kasvit. Pieni soliseva vesiaihe on myös toiveiden listalla. Isäntä haaveilee myös uima-altaasta...sitten joskus...
Leppäkertut
Päihitä pihan tuholaiset ‒ kätevät kotikonstit käyttöön!
Puutarhassa on ötököitä, jos minkälaisia. Kaikki eivät kuitenkaan ole vihollisia, vaan osa kotipuutarhurin oivia pikkuapulaisia, jotka mielellään hoitavat likaisen työn puolestasi. Näille hyville tyypeille kannattaa luoda sopiva toimintaympäristö, jotta ne taistelevat kanssasi pahiksia vastaan, parantavat maan laatua ja pölyttävät kukkia.
Savimaa puutarhassa
Savipihalle soveltuvat puut?
Savimaan työstäminen puutarhassa on haastavaa, kovaa työtä ja vaatii kärsivällisyyttä. Kasvualustana savi on tiivis ja kylmä. Talvella maahan sitoutunut vesi jäätyy ja keväällä routiessaan savimaa voi vahingoittaa ja katkoa kasvien juuria. Savimaa myös lämpiää hitaammin kuin hiekkaisemmat maalajit ja kuivuessaan savi muuttuu kovaksi ja halkeilevaksi. Huonoista puolistaan huolimatta savimaa on vettä pidättävä, ravinteikas maalaji, jonka parhaat puolet saa esiin maanparannuksella.
20236_71336.jpg
Tiedätkö, millaisia villiyrttejä tai hyötykasveja voit löytää omasta pihapiiristäsi?
Kun astut ovesta pihalle seuraavan kerran ja katsot pihaasi huokaillen, kuinka taas ovat rikkaruohot ja erilaiset luonnonkasvit villinneet kauniin pihasi, muista tämä: "Pihasta löytyy paljon syötävää." Monia luonnonkasveja voi syödä, käyttää mausteena ja muun muassa laittaa erilaisiin juomiin. Kuinka usein olet käyttänyt esimerkiksi voikukkaa erilaisissa salaateissa?
Luonnonkasvit kotipihassa
Luonnonkasvit kotipihassa?
Kasveja rakastava retkeilijä saattaa löytää pieniä alkuja tienvarsilta, metsäpoluilta ja jopa matkoilta. Mutta onko niiden kerääminen sallittua? Entä kuinka hyvin luonnonkasvit viihtyvät puutarhassa?
20233_81225.jpg
Kasvata puutarhan elonkirjoa monimuotoisesti
Monimuotoisuus, elonkirjo, biodiversiteetti – sanat tarkoittavat runsaslajisuutta, erilaista elämää, erilaisia kasveja, eläimiä, sieniä, bakteereja. Ne muodostavat ketjun, jossa yksi ei menesty ilman toista.
20237_23128.jpg
Toimiva komposti tarvitsee muutakin kuin biojätettä
Hyvin toimiakseen komposti vaatii jätteen lisäksi sopivan seosaineen. Se pitää kompostin kuohkeana ja sitoo hajuja ja ylimääräistä kosteutta. Ravinneköyhää puutarhajätettä kompostoitaessa saattaa myös ravinnelisäys jätteen joukkoon olla tarpeen.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton