Kasvihuone pestään syksyllä

Runsaan ja herkullisen hedelmäsadon saavuttamiseksi, hedelmäpuiden tulisi olla terveitä. Torju siis taudit ja tuholaiset ajoissa, ettei sato kärsi tai pahimmassa tapauksessa hedelmäpuu kuole.

Viime vuosina lutikkahavainnot ovat moninkertaistuneet ja lutikkamäärät nousseet dramaattisesti globaalisti. Havainnot eivät rajoitu Suomessa ainoastaan pääkaupunkiseudulle, vaan kyse on laajemmasta ongelmasta. Myös pienemmät paikkakunnat kärsivät näistä ikävistä ihmisen ja muiden nisäkkäiden verellä elävistä syöpäläisistä.

Herneillä ja pavuilla on useita kasvitauteja, joten viljelykierron tärkeyttä ei voi liikaa korostaa. Myös useat tuholaiset kiusaavat pitkin satokautta.

Istuta puutarhaan pioneja, jos haaveilet hurmaavasta kukinnasta ja valloittavasta tuoksustaTeksti Johanna Vireaho - Kuvat Sari TammikariArtikkeli julkaistu aiemmin Kodin kuvalehti 1 puutarhassa -erikoisnumerossa 13.3.2014.

Paperitoukka (Lepisma saccharina) on pieni, siivetön, hopeanhohtoinen hyönteinen. Se on kiusallinen ja herkästi leviävä vieras, joka saattaa tuhota vanhat valokuvakansiosi, paperiset dokumenttisi tai kirjasi. Eniten paperitoukka aiheuttaakin tuhoa selluloosapohjaisille tuotteille.

Soiden pinnalla kasvavasta rahkasammalesta voidaan valmistaa puutarhaviljelyyn nykyaikaisia kasvualustoja. Nämä kasvualustat ovat ominaisuuksiltaan samoja tai parempia kuin muut tunnetut kasvualustat. Sammalen vedenpidätys- ja kasvien juurille välttämätön ilmatila on paras mahdollinen niin ammatti- kuin harrastekäytössä. Sammalesta tehdyt kasvualustat eivät homehdu muiden kasvualustojen tavoin. Sammalen nostoon soveltuvat kitusuot, joilla ei ole taloudellista tai luonnonsuojelullista arvoa. Nostettu suoalue uudistuu entiselleen 25–30 vuodessa. Sammalen nostosta ei aiheudu haitallisia ilmasto- ja vesistöpäästöjä.