Tehokas TC-oksasilppuri ei nirsoile

Sammal valtaa paikan, jossa nurmikko ei syystä tai toisesta viihdy. Kun nurmikko voi hyvin, ei sammal pärjää sille elintilakilpailussa. Pysyvään tulokseen päästään poistamalla sammaloitumisen syyt: nurmikon huono ravinne- tai vesitalous, maan happamuus tai tiiviys ja alueen varjoisuus.Jos nurmialue on erittäin sammaleinen, kannattaa nurmikko perustaa kokonaan uudestaan.Sammaloituneelta nurmialueelta haravoidaan irtoava sammal pois, ja alue ilmastoidaan talikolla tai sammaleenpoistajan avulla. Alue kalkitaan huolellisesti. Kalkki alentaa maan happamuutta ja estää siten sammalen kasvua. Pinnalle lisätään ohut kerros hiekkaa ja multaa. Lopuksi alue tasoitetaan jyräämällä ja kylvetään uusia siemeniä. Jos paikka on varjoinen, kannattaa valita lajikkeita, jotka menestyvät varjoisemmassakin (esim. puisto- ja etelännata). Jatkossa huolehditaan kastelusta.

Istutusleikkaus tehdään aina keväällä joko istutuksen yhteydessä tai syksyllä istutetuille taimille seuraavana keväänä. Piiskataimet leikataan noin 10 sentin korkeudelta ja haaroittuneet aitataimet 2–3 silmun päältä. Tarkoituksena on saada taimet haaroittumaan mahdollisimman alhaaltaja näin aidasta tulee tiheä alhaalta saakka. Myös vapaasti kasvavan aidanteen taimet leikataan samalla tavoin. Jos astiataimi on hyvin haaroittunut alhaalta asti, sitä ei tarvitse leikata.

Pieneltäkin tontilta kertyy yllättävän paljon risuja, oksia ja vanhoja perennaversoja, jotka kannattaa hyödyntää. Oksasilppua voi puutarhassa käyttää sekä kateaineena että kompostikuivikkeena.Istutusalueen katteena se pitää rikkaruohoja kurissa, suojaa pintamultaa kuivumiselta ja toisaalta myös rankkasateiden aiheuttamalta liettymiseltä. Näin maan kosteus pysyy tasaisempana ja kastematojen ja muiden hyödyllisten pieneliöiden toiminta helpottuu. Katteella saadaan pihaan tietysti myös visuaalista arvoa: sillä voi päällystää pienet polut, se siistii mainiosti mm. koristepensaiden alustat, on kaunis ja luonnollinen seuralainen havupensaille ja -puille ja pitää mm. mansikkakasvustot siistinä.Lehtipuuhake on mainio raaka-aine kompostiin: se pitää massan sopivan ilmavana, tasaa kompostin kosteusoloja ja kiihdyttää mikrobitoimintaa. Havupuuhake taas on parhaimmillaan katteena.

Tänä vuonna viimeistään on monelle käynyt selväksi, etteivät puheet ilmastonmuutoksesta olekaan ihan "hölynpölyä". Monessa kaupungissa on nyt eletty lähes täysin talvetonta talvea, tai ainakin se on ollut melko huono talvi siinä määrin, että Suomen tapoihin kuuluvat pakkaset ovat jääneet paukkumatta ja maa on pysynyt liian kuivana – tai liian märkänä.

Kesän iloisia väriläikkiä ovat avomaalle kylvettävät kesäkukat, joista suosituimpia ovat ruiskaunokki sekä kehäkukka, krassit ja tuoksuherne.

Pidetään hyvää huolta maasta - sieltä kasvit saavat voimansaPuutarhuri ihailee usein maanpäällistä kasvua ja nauttii sen kauneudesta ja sadosta. Kuitenkin kaikki se, mitä tapahtuu pinnan alla, on yhtä tärkeää kuin maanpäällinen kasvu. Jopa puolet kasvin biomassasta tekee työtä maan alla. Maan kasvukunnon ylläpitäminen ja sen parantaminen ovat myös kotipuutarhurin tärkeimpiä tehtäviä. Tehoviljelyssä maan kunto saatetaan unohtaa, mutta puutarhurin tärkein tehtävä on siirtää maa hyväkuntoisena sukupolvelta toiselle.Puutarhaa kannattaa rakentaa aina luonnon ehdoilla. Hyvän puutarhan rakentaminen aloitetaan maan kasvukunnon huolehtimisesta. Kun maa on elinvoimaista, kasvit viihtyvät siinä hyvin. Ne saavat helposti tarvitsemansa veden, ravinteet ja muut hyötyaineet. Lisäksi hyvässä maassa juurten on helppo kasvaa ja kasvi ankkuroituu vahvasti kasvupaikalleen.Luonnollisen maan tärkein ominaisuus on kyky pidättää riittävästi vettä ja ravinteita. Se luovuttaa niitä kasvien tarpeisiin, jolloin ravinteiden osalta puhutaan kationien vaihtokapasiteetista. Hyvä maa sisältää riittävästi ilmatilaa ja huokosia, jotta juuristo saa tarvitsemaansa happea käyttöönsä. Ilmavassa maassa myös kasvien hiusjuurien on helppo kasvaa ja edetä syvemmälle kasvualustaan, jolloin kasvi pysyy tukevasti paikallaan ja saa laajalta alalta käyttöönsä sekä vettä että ravinteita.