Kylvöohjeet perennoille

Maisteluikäisen pienokaisen äitinä haluaisin tietää, mitä sisäkasveja pitäisi lapsiperheessä välttää.Monet myrkyllisiksi luokitellut kasvit eivät onneksi ole tappavan myrkyllisiä, mutta saattavat aiheuttaa ripulia tai muita oireita. Useat myrkylliset kasvit maistuvat kitkerälle tai polttavalle, joten niitä ei suuria määriä yleensä edes pysty syömään. Vakavat myrkytykset ovat siis onneksi harvinaisia. Mutta mitä pienempi lapsi tai lemmikki on kyseessä, niin sitä vaarallisempi tilanne saattaa olla. Kasvimyrkytystä epäiltäessä on aina heti otettava yhteyttä lääkäriin.

Jokaiseen vuodenaikaan kuuluu juuri sille tyypillinen keräkaalinsa. Löyhäkeräisten ja rapsahtavien varhais- ja kesäkaalien jälkeen nyt eletään makeiden syyskaalien kautta. Vain syksyllä saa litteitä, erityisesti kääryleisiin sopivia kaaleja. Myöhäissyksy erottuu hapankaalin valmistuksen kulta-aikana. Talviruokaan on tarjolla jälleen omanlaisensa, tiivisrakenteiset, jopa jalkapallon kokoiset kaalinkupunsa.Klassikoiksi on päätynyt iso joukko kaaliruokia: lammaskaali, kaalikeitto, kaalilaatikko, kaalikääryleet, kaalipiirakka, kaalisalaatti, hapankaali. Ammattikeittiöissä yhdeksi rakastetuimmista salaateista on osoittautunut coleslaw-salaatti. Tämän perinteikkään amerikkalaisen kaalisalaatin nimi tulee saksalaisilta siirtolaisilta, jotka toivat reseptinsä Keskilänteen. Saksankielen kohl tarkoittaa kaalia.Miten kaali muuntuu tähän päivään? Ihan ensiksi on opittava pois ylikypsentämisestä, jos mieli tarjota kaalia makunautintona. On tosin niitäkin, jotka pitävät nimenomaan kauan haudutetusta kaalista. Keitetyn kaalin haju puolestaan on helppo muuntaa ruokahalua herättäväksi lisäämällä keitinveteen tilkka viinietikkaa tai sitruunaa. Keittämisen alkuvaiheessa pidetään kansi pois kattilan päältä. Joskus voit kypsentää valkokaalin lohkot uunissa paahtaen. Sivele pinta ensin kevyesti öljyllä, mausta suolalla ja pippurilla ja valele päälle hunajaa.

Taimikasvatukseen on tarjolla runsaasti erilaisia valmiita kylvölaatikoita ja -ruukkuja. Osa on muovisia, osa valmistettu maatuvasta turpeesta. Toki taimikasvatus onnistuu tavallisessa muoviastiassa tai styroxlaatikossakin. Astian kanneksi on hyvä laittaa kelmua tai joku läpinäkyvä levy. Kanteen tiivistyvä vesi poistetaan aika ajoin. Astian voi myös laittaa muovipussiin, joka suljetaan ja johon tehdään ilmareikiä. Kannellisessa altakasteluruukustossa saadaan kosteusolot pysymään kaikkein tasaisimpana. Tasainen kosteus onkin erittäin tärkeää, koska kuivahtaneet pikkutaimet eivät yleensä selviä.Jotkut siemenet itävät pimeässä (esim. kurpitsa), joten kylvöksen peitoksi voi laittaa vaikka sanomalehden. Nyrkkisääntönä on, että siementen päälle tulee vain siemenen koon verran multaa, hiekkaa, tai perliittiä. Pieniä siemeniä ei aina peitetä ollenkaan.

Viherpeukalot ovat sen aina tienneet: puutarhanhoito tuo runsaasti iloa ja hyvää mieltä! Arkinen puuhailu kasvien parissa rauhoittaa ja hoitaa kuormittunutta mieltä. Lisäksi ajoittainen fyysinen ponnistelu tekee hyvää koko keholle ja lihaskunnolle. Ei sovi myöskään unohtaa puutarhan esteettisiä arvoja. Kun vielä kiitokseksi kaikesta tästä saa kerätä satoa omasta puutarhasta, voi puutarhuri hykerrellä tyytyväisenä. – Mikään ei maistu niin hyvältä kuin itse kasvatettu, olipa kyse sitten oman kasvihuoneen tomaateista tai avomaan mansikoista!

Suppilovahverot viihtyvät nuorissa kuusikoissaTämä herkullinen sieni on nimittäin kuusen aisapari. Varsinkin nuorehkot ja kosteat sekametsät ovat suppilovahveron kasvupaikkoja. Sieni viihtyy kuusen läheisyydessä ja kun sieniesiintymän löytää, niin esiintymä on tavallisesti laaja. Myös hirvien asuinalueilla näitä maukkaita luonnon ihmeitä esiintyy, sillä ne ovat hirvien suosiossa.Suppilovahvero kasvaa yleisenä Etelä- ja Keski-Suomessa. Niitä löytää melko myöhään syksyllä syyskuusta marraskuuhun. Hyvinä satovuosina sitä esiintyy selvästi enemmän kuin lähisukulaista kantarellia.Ps. Sientä on hankala paikallistaa, sillä ne kasvavat sammaleeseen syvälle uponneina. Mutta kun silmä on tottunut maastoon ja ensimmäinen suppilovahvero on löytynyt, niin sen jälkeen vahveroita näkee joka puolella!

Kauppojen salaattitiskit ovat kirjavanaan lajikkeita, mutta......ne eivät vedä vertoja salaattibaarille, joka sijaitsee omalla pihalla tai parvekkeella!Artikkeli julkaistu aikaisemmin Kodin kuvalehti 1 puutarhassa -erikoisjulkaisussa 2014Kuvat Hanna Marttinen ja KekkiläSalaatit ovat aloittelevan keittiöpuutarhurin parhaita kavereita. Sato on lähes varma ja sitä saa koko kesän. Oman pihan viljelylaatikosta tai parvekkeelta saat aitoa lähiruokaa. Salaattia kannattaa syödä paljon, kun sato on parhaimmillaan. Korkeaksi kasvaneen tai kukintaa aloittelevan salaatin maku huononee.Tutustu eri salaatityyppeihin!