• Etusivu
  • Hoitotyöt

Vesiviljely - viljelyä ilman multaa

Rakentajan toimitus
Päivitetty 29.01.2024
Puutarhanet_kuvaa_ei_loytynyt_1920x1080.jpg

Vesiviljely eli hydroponinen viljely tarkoittaa kasvin kasvattamista suoraan ravinneliuoksessa - lisäksi tarvitaan väliaine, joka tukee kasvia. Vesiviljelyssä multaa voidaan käyttää kasvualustassa myös osittain (puolihydro) tai sitä ei käytetä ollenkaan(täyshydro). Mullan sijasta voidaan siis käyttää erilaisia väliaineita, jotka antavat kasville tukea, suojaavat juuria valolta sekä kuivumiselta sitomalla ravinneliuosta itseensä. Aeroponisessa tekniikassa väliainetta ei käytetä lainkaan, vaan juuria sumutetaan suljetussa tilassa hienojakoisella ravinneliuoksella.

Vesiviljely voidaan jakaa kahteen ryhmään: passiivinen vesiviljely ja aktiivinen vesiviljely. Jako riippuu siitä miten kasvien kastelu ja ravinteiden annostelu on järjestetty. Tunnetuin passiivisen vesiviljelyn muoto on monelle tuttu altakasteluruukku.

Vesiviljelyssä kasvin juuret ottavat ravinteen suoraan vedestä, jota varten kasvit kehittävät erityiset vesijuuret. Altakastelussa vesi ja ravinteet ovat ruukun pohjalla, josta ne nousevat ylös kapillaarisesti ylöspäin. Vesitila ja kasvia tukeva väliaine ovat erillään, kuitenkin niin, että juuret voivat kasvaa myös suoraan vesitilaan. Passiivisessa kasvatuksessa väliaine voi olla miltei mikä tahansa kapilaarisesti johtava aine - eikä sen siis tarvitse olla vain multaa tai turvetta.

Aktiivisessa vesiviljelyssä vesi kiertää järjestelmässä yleensä pumpun avulla. Vesikierto hapettaa veden (mikä on tärkeää, kun kasvin juuret ovat vedessä). Vettä voidaan hapettaa myös erillisellä ilmapumpulla. Vesikierto sekä veden hapetus ilmapumpulla voidaan myös yhdistää samassa järjestelmässä, jolloin kasvatustehoa saadaan lisättyä. Aktiivisessa vesiviljelyssä kasvit kasvavat yleensä tehokkaammin, kuin passiivisessa vesiviljelyssä.

Huom.! Vesiviljelyssä vältetään monia multakasvatuksen haittapuolia, esimerkiksi homeitiöitä ja loiseläimiä. Tämän vuoksi monia hydroviljeltyjä kasveja voi suositella jopa allergikoille. Vesiviljely on siis allergiaystävällinen ja siisti tapa kasvattaa ilman multaa.

Lue huonekasvien hydroviljelystä, hyötykasvien vesiviljelystä tai orkidean kasvatuksesta semihydrossa Puutarha.netin Keskustelupalstalta.

Info

Info

Vesiviljelyn faktat pähkinänkuoressa:

  • Vesiviljelyissä vettä kierrätetään tai hapetetaan pumpun avulla.
  • Vesiviljelyssä kasvaa tehokkaammin ja nopeammin kuin mullassa.
  • Vesiviljelyssä pystyy halutessaan mittaaman ja säätämään ravinneliuoksen vahvuutta ja ph-arvoa todella helposti (tämä ei siis ole vesiviljelyssä sen pakollisempaa kuin mullassakaan). Mullasta se todella vaikeaa.
  • Vesiviljelyssä ei myöskään pysty liikakastelemaan kasveja.
  • Vesiviljelyllä kasteluväli pitenee huomattavasti.
Hoitotyöt
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Pelargoniaa on hyvä myös leikata hieman jo elokuussa.jpg
Kiitos kukinnasta, pelargonit
Pelargonit ovat vielä täydessä kukassaan, kun ilmojen haltija jo alkaa puhaltelemaan syksyn viileitä tuulia. Lannoitusta on jo hiljalleen vähennetty, jotta rakkaat pelargonimme ehtisivät valmistautua tulevaan lepokauteensa. Öiden kylmetessä ja hallan uhatessa onkin sitten jo aika nostaa pelargonit sisälle.
20231_45614.jpg
Anopinkieli on terävä - mutta helppo hoitaa
Jos anopinkieltä ei saa kasvamaan, niin sitä helpompia hoidettavia ovat vain silkkikukat. Viherkasvina anopinkieli sietää melkein mitä vain – vain kylmyys ja talvinen märkyys voivat koitua sen kohtaloksi. Anopinkieli kestää siis aurinkoa, varjoa, kuivaa ilmaa, vetoa ja jopa kastelun laiminlyömistä.
202211_79945.jpg
Tuntematon viherkasvi? Asiantuntija vastaa
Mikä viherkasvi? Ostin taimen marketista. Ruukussa oli nimenä Pteris cretica. Ei vastaa kuvauksia, ei varmaankaan ole mikään saniainen. Lehti on täysikasvuisena kova, noin 20 cm, varreltaan karvainen. Osa lehdistä aivan eri muotoisia, pieniä. Nousevat nystyistä juurakossa. Lehdissä ei itiöpesäkkeitä.Millaiset hoito-ohjeet? Olen kokeillut kuivahkoa ja kosteaa multaa, mutta lehdet käpristyvät. Millainen kasvualusta olisi sopiva? Sietääkö kalkkipitoista vettä? Entä valo- ja lämpöolosuhteet?Haluaisin tämän menestyvän, koska lehdet ovat todella kauniit, tumman vihreät, himmeän kiiltävät.
20144_38882.jpg
Magnolia on kevään kukkiva kaunotar
Herkän kaunis kukinta hurmaa kasvattajansaMoni kotipuutarhuri odottaa varhaiskeväällä jännityksellä magnoliansa heräämisen merkkejä. Sen keväinen, herkän kaunis kukinta onkin odotettu hetki ja palkitsee varmasti kasvattajansa! Magnoliat vaativat lämpimän ja suojaisen kasvupaikan - ja menestyvät lajista riippuen Etelä-Suomessa ja sisämaassa III-vyöhykkeellä asti. Kestävimpiä lajeja voi toki koettaa kasvattaa hieman pohjoisempanakin, hyvin suojaisessa paikassa ja talvella suojattuna. Magnolia on etenkin kukkiessaan niin kaunis, ettei sen lumovoiman edestä malta edes poistua! Kannattaa siis nähdä hieman vaivaakin sen viihtymisen ja talvehtimisen puolesta.Katso magnoliat Puutarha.netin Kasvikortistossa
201912_61755.jpg
Auringonkukka kukkii heinä-elokuussa
Suomessa auringonkukkaa käytetään siementen tuotantoon ja koristekasviksi. Muualla auringonkukan siemeniä käytetään ennen kaikkea hyvälaatuisen öljyn puristukseen, mutta Suomessa viljely on niin vähäistä, ettei kotimaista auringonkukkaöljyä ole mahdollista tuottaa.
20237_82483.jpg
Jasmike (Philadelphus)
Jasmikkeet (Philadelphus) ovat kasvisuku, johon kuuluu noin 60 lajia 1–6 m korkeita pensaita. Monia näistä pensaista viljellään koristekasveina. Korkeahkot jasmikkeet soveltuvat niin yksittäiskasveiksi, suojapensaiksi kuin aidanteiksikin.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton