Kasvata chili satoikään

Tämä artikkeli on jatkoa Kasvata chili siemenistä -artikkelille.

Oma ruukku nuorelle chilin taimelle


Chilintaimet ovat noin 20 cm:n korkuisina valmiita siirtymään lopulliseen ruukkuunsa. Ruukun koko on lajikekohtainen asia (toiset lajit tekevät huomattavasti isommat juuret kuin toiset); pienimmille lajikkeille riittää 15-20 cm ruukku, noin metrin korkuiseksi kasvaville 20-30 cm ruukku ja todella suurille ainakin 25-35cm. Aina ei kasvin koko kuitenkaan anna osviittaa sen juurien koosta (pieni Habanero voi kasvattaa valtavan juurakon).

Parhaiten ruukun koon voi arvioida juuripaakun perusteella; jos pohja on täynnä juuria, niin tarvitaan selkeästi isompi ruukku (avaa juuret varovasti ja lyhennä niitä hieman) - jos taas juuret tuskin yltävät reunoille, niin ruukkua tuskin tarvitsee edes vaihtaa isompaan (voit vaihtaa myöhemminkin, mutta älä siinä tapauksessa päästä vielä kukkimaan). Suurikin chili pärjää toki pienessä ruukussa, mutta ahtaus saattaa rajoittaa kasvin (ja sen hedelmien) kokoa ja satoisuutta.

Altakasteluruukut ovat vaivattomia ja useimmat chilit viihtyvät niissä hyvin (esim. 25 cm altakasteluruukut toimivat useimmille lajeille hyvin). Jokaisella kasvattajalla on omat suosikkinsa ruukun, sen koon ja kasvualustan suhteen - kokeilemalla löydät itsellesi parhaan.

Ruukunvaihdon jälkeen chilin kasvu näyttää hetkeksi pysähtyvän, sillä uusien juurien tekeminen vie muutamia päiviä. Tämän jälkeen kasvu sitten jatkuukin entistä nopeampana, kunnes kukkiminen alkaa.

Kasvualustaan on hyvä sekoittaa noin 1/3 kevytsoraa. Myös ruukun pohjalle kannattaa jättää kerros juurilahon estämiseksi. Kevytsoran ansiosta kasvin on helpompi kasvaa, ruukut ovat kevyempiä siirrellä ja tarpeen vaatiessa ruukunvaihtokin käy helpommin.

Toimivia multasekoituksia on useita, mutta periaatteessa kasvuturve (pH noin 6) toimii hyvin.

Muutaman päivän kuluttua istutuksesta taimet tulee siirtää voimakkaampaan valoon. Totuttelujakson jälkeen et voi juurikaan tarjota chilillesi liikaa valoa. Voit antaa kasveillesi tarvittaessa myös lisävaloa sähkövalaisimilla. Muista kuitenkin huolehtia myös tasaisesta kastelusta - älä päästä taimiasi kuolemaan kuivuuteen.

Tavoitteena on kasvattaa terve, vahva ja tukeva kasvi. Valon ja lämmön ohella myös tuuletuksesta on apua. Esimerkiksi normaali pöytätuuletin auttaa vahvistamaan kasvia, parantaa ilmanvaihtoa (edistää kasvua) ja auttaa välttämään liiallista kuumuutta. Tuuletus ei kuitenkaan ole välttämätöntä ja kasvia voi tukea myös tukikepeillä.

Chilisi kukkii


Kun valoa riittää ja taimesi on riittävän suuri ja vahva, voit päästää sen kukkimaan (kasvaminen hidastuu kukinnan alettua). Nuppujen auetessa voit auttaa pölyttämisessä esimerkiksi sormin, siveltimellä tai pumpulipuikolla tms. Kun kukkia on tullut muutaman päivän kuluttua taas lisää niin toista pölyttäminen ja jatka aina niin kauan kuin kukkia tulee. Useimmille paprika/chililajikkeille tämä apu ei toki ole välttämättä tarpeen. Kasvien kevyt ravistelu kukkimisvaiheessa antaa kuitenkin kaikille lajeille varmempaa satoa (auttaa kasvia pölyttämään itsensä). Kukkien nuutuessa pölytys on yleensä onnistunut (jos kukka ei putoa pois kasvista).

Saat satoa!


Jonkin ajan kuluttua kukinnasta näkyvissä pitäisi olla chilipalkojen alkuja ympäri kasvia. Useimmat chilihedelmät ovat raakoina vihreitä ja muuttavat väriä kypsyessään (poikkeuksena "Pimenta da Neyde", joka on aina tumman violetti).

Oikea poimimishetki riippuu lajikkeesta ja omasta maustasi. Monet chilit ovat vihreinä miedoimmillaan, toiset taas alusta saakka tulisia. Maku joka tapauksessa muuttuu chilin värin mukana melkoisesti. Vihreinä käytetään esimerkiksi Jalapeñoa ja Serranoa, kypsinä taas Habaneroa ja useimpia muita lajikkeita. Chilihedelmien kypsymisajoissa on valtavia eroja, mutta onneksi chilin voi kuitenkin poimia ja käyttää missä vaiheessa tahansa. Kaikki lajit eivät meillä välttämättä edes ulkokasvatuksessa ehdi saavuttamaan lopullista kypsyyttään (ilman kasvukauden jatkamista mm. keinovalojen avulla).

VINKKI: Mitä enemmän poimit hedelmiä, raakana tai kypsänä, sitä enemmän kasvi niitä innostuu tuottamaan! Sadon määrää ja sen kokoa voit pyrkiä lisäämään myös harventamalla kukkia, karsimalla lehtiä tai latvomalla kasvia (leikkaa kasvista pääoksien/rungon päät pois, jolloin se ei käytä energiaansa pituuskasvuun).

Tulisia herkutteluhetkiä oman chilisatosi parissa!

Chilin kasvatuksen 10 askelta


1. Laita siemen kosteaan multaan(perus puutarhamulta tai turve käy hyvin). Älä päästä multaa kuivamaan, mutta älä myöskään uita. Idätys lämpötilaksi sopii hieman huoneilmaa lämpimämpi mutta toki huoneenlämmössäkin itää.

2. Odota 1-4 viikkoa(voi kestää kauemminkin), jotta taimen alku nousee mullasta.

3. Tässä vaiheessa kasvi tarvitsee valoa, ja sitä tulisi olla niin paljon kuin mahdollista. Valoksi riittää kesä-aikana aurinkoinen ikkuna. Talvella valoa joutuu antamaan energiansäästölampuilla tai loisteputkilla. Mitä enemmän valoa sen enemmän satoa.

4. Vaihda ruukku isompaan kun kasvi on kasvattanut jo useita lehtiä. Mikäli on idättänyt isossa ruukussa, tarvettaa vaihtoon ei ole. Kannattaa edelleen käyttää puutarhaturvetta tai multaa. Isommassa ruukussa mullassa riittää ravinnetta kasveille muutamaksi viikoksi.

5. Noin 3-4 viikkoa uudessa ruukussa ollessaan tulisi aloittaa lannoitus. Lannoitetta (esim. puutarhan kesää) annetaan purkin ohjeen mukaan.

6. Chilit rupeavat kukkimaan eri kokoisina riippuen lajikkeesta. Ensimmäisten kukkien poistamista suositellaan ettei kasvi rupea liian pienenä tuhlaamaan kaikkea energiaansa hedelmän kasvamiseen. Tavallisesti kasvi tiputtaa kukkansa irti mikäli ei ole valmis tuottamaan vielä satoa, tai olosuhteet ovat pielessä.

7. Olosuhteiden salliessa osasta kukista alkaa muodostumaan hedelmän alkuja. Alkuun hedelmän väri on yleensä vihreä joka vaihtuu kypsyessä yleensä punaiseksi tai keltaiseksi . On myös muitakin värejä. Sitten kun väri on vaihtunut lopulliseen väriinsä on siementkin kypsyneet itämiskelpoiseksi. Hedelmät voi poimia toki raakanakin jos tykkää. Liian raaka ei maistu juuri miltään.

8. Chilit eivät tuota satoa tai kasva kunnolla jos jokin on pielessä: lannoitus, ötökät, liikakastelu, valon vähyys, liian kylmä tai kuuma.

9. Kasveja kannattaa tarkkailla välillä ötököitten varalta. Ötököitä voi olla vaikea havaita koska ne voivat olla yhtä pieniä kuin tämä piste. Pienet tuholaiset, kuten kirvat ja punkit ovat yleisin vaiva. Ne imevät kasvin lehdestä nesteitä. Kasvi tiputtaa lehtiä joita ötökät ovat turmelleet. Ötököihin tehoaa raid ja muut hyönteismyrkyt.

10. Maista omaa satoa ja kärsi!

 
Julkaistu
12.8.2013
Etusivulle | Kerro kaverille | Oikeudellinen tiedote | Palaute | Yhteystiedot © Sanoma Media Finland Oy