Bokashi-kompostointi: Mitä kompostiin saa laittaa?

• Kerää päivittäin biojätteet kannelliseen pienempään astiaan pilkottuna noin parin sentin palasiksi.

• Kaada pilkotut biojätteet korkeintaan kerran päivässä bokashi-astiaan, painele ja tiivistä tasaiseksi sekä ripottele bokashirouhetta päälle suhteessa 1 ruokalusikallinen / 1 litra biojätettä. Rouheen lisääminen kerrosten väliin nopeuttaa hajoamista. Aloittaessasi voit laittaa myös tyhjän astian pohjalle, esimerkiksi talouspaperin päälle, muutaman ruokalusikallisen rouhetta.

• Biojätteiden lisäämisen jälkeen sulje kansi tiiviisti. Tarkista samalla, että astian alareunassa oleva hana on kiinni, jotta astia on ilmatiivis.

• Säilytä bokashi-astia huoneenlämmössä.

• Valuta hanasta astian alaosaan mahdollisesti kertyvää suotonestettä ulos noin 2–3 päivän välein.

• Jatka tällä tavoin, kunnes bokashi-astia on täynnä.

• Anna täyden astian seistä vielä vähintään kaksi viikkoa kantta avaamatta. Näin fermentoituminen jatkuu. Jatka suotonesteen poistoa hanasta entiseen tapaan. Kun jätät täyden astian fermentoitumaan, aloita toisen astian täyttäminen em. tavalla.

• Aikaisintaan kahden viikon kuluttua tyhjennä astia eli fermentoitunut massa multatehtaaksi varaamaasi tynnyriin, paljuun tai saaviin ja jälkikäsittele se sekoittamalla huolellisesti massa käytettyyn tai muuten vähäravinteiseen multaan. Peittele lopuksi multakerroksella.

• Huuhtele sekä bokashi-astia että sen välipohja vedellä ja aloita alusta.

Mitä bokashiin voi laittaa:

• kasviperäiset, hiilihydraattipitoiset biojätteet, kuten vihannesten ja hedelmien kuoret sekä viljatuotteet

• vähäisiä määriä biojätteeksi jäänyttä lihaa tai maitotuotteita

• kahvinporot eivät fermentoidu kunnolla, mutta voi silti laittaa

Bokashi-astiaan ei kuulu:

• muu kuin biojäte

• runsaasti lihaa tai kalaa

• tuhka

• isot luut

• eläinten jätökset

• nesteet

• paperi: selluloosa ei fermentoidu

• Fermentoitunut biojätemassa ei siis sellaisenaan suoraan käy kasvualustaksi tai lannoitteeksi vaan se pitää jälkikäsitellä ns. multatehtaassa.
• Jälkikäsittelyssä fermentoituneen biojätemassan annetaan kompostoitua vielä vähintään kaksi viikkoa, eli kunnes biojäte ei enää erotu mullasta.
• Jälkikäsittelyn voi tehdä joko erillisessä astiassa tai sulan maan aikana vanhaan kompostimultaan sekoittaen jälkikompostorissa. Jälkimmäisessä tapauksessa on kuitenkin huolehdittava, että rotat ja muut eläimet eivät pääse jätteen kimppuun.
• Multaantumisen nopeuteen vaikuttaa lämpötila, se on nopeinta noin +20 asteessa ja pysähtyy täysin noin +6 asteessa. Multatehdas voidaan talvella tehdä myös sisätiloissa, jonka jälkeen multa varastoidaan ulos.
• Astian pohjalle valuva suotoneste on helpointa valuttaa hanallisesta kompostiastiasta. Suotoneste kannattaa myös hyödyntää, sillä se sisältää kasveille hyödyllistä pieneliöstöä sekä ravinteita. Liuos on niin ravinteikasta, että sopiva laimennussuhde kasveille on 1:100, taimille jopa 1:200. Huonekasveille sopivan varovainen aloitus on 1 tl yhteen litraan vettä. Mikäli ei halua käyttää suotonestettä lannoitteena, sen voi valuttaa viemäriin.
• Liiallisen nesteen valutus pois on tärkeää, koska liiallinen kosteus voi aiheuttaa bokashin mädäntymistä ja hajuhaittoja. Oikea bokashi – kuten fermentoidut elintarvikkeetkin – tuoksuu raikkaan happamalta.
• Bokashi-ämpärit on mahdollista tehdä myös itse, tärkeintä silloin on kuitenkin saada ne ilmatiiviiksi. Ilmatiiviys varmistaa samalla sekä maitohappokäymisessä luonnostaan syntyvien vahvojen, ei niin miellyttävien aromien kulkeutumisen huonetilaan, kuin myös estää huoneilmasta haitallisten bakteerien pääsyn bokashiin aiheuttaen pahimmassa tapauksessa koko bokashin pilaantumisen mätänemällä.

Kompostointi eri tavoin on osa luonnonmukaista ja ympäristöystävällistä elämäntapaa. Bokashi-kompostointi on ekoteko siinäkin mielessä, että se ei tuota hiilidioksidia tai metaania ilmakehään. Bokashin hiilijalanjälki on 25 kg/tonni (vrt. lämpökompostori 669 kg/tonni).

Lähteet:

Hyötykasviyhdistys ry

Biolan Oy

Kirsi Tuominen: Kaikki kompostoinnista, Minerva Kustannus Oy