• Etusivu
  • Ajankohtaista

Hiidenportin kansallispuisto tuo alueelle aiempaa enemmän työtä ja toimeentuloa

Rakentajan toimitus
Päivitetty 18.01.2022
20221_74405.jpg

Hiihtäjät Hiidenportin kansallispuistossa. (Kuva: Harri Tarvainen / Metsähallitus)

Hiidenportin kansallispuiston vaikutukset paikallistalouteen ovat yli kolminkertaistuneet vajaan vuosikymmenen aikana. Metsähallituksen tuoreen kävijätutkimuksen mukaan retkeilijät jättivät alueelle tänä vuonna lähes 1,8 miljoonaa euroa. Retkeilyn suosion kasvu ja koronapandemia näkyvät myös Hiidenportissa.

Hiidenportin kansallispuiston paikallistaloudellinen vaikutus on 1,76 miljoonaa euroa, kun se edellisen kävijätutkimuksen aikaan vuonna 2012 oli noin puoli miljoonaa euroa. Kokonaistyöllisyysvaikutus on puolestaan kasvanut seitsemästä henkilötyövuodesta 16 henkilötyövuoteen.

Kasvun taustalla on paitsi kansallispuiston kävijämäärän kasvu, myös käytetyn rahasumman kasvu. Vuonna 2021 retkeilijät käyttivät kansallispuistossa ja sen lähialueilla keskimäärin 107 euroa henkeä kohden, kun yhdeksän vuotta aiemmin summa oli 52 euroa. Lähialueisiin kuuluvat Sotkamo, Kajaani, Kuhmo ja Nurmes. Eniten rahaa käytettiin majoituspalveluihin. Puiston käyntimäärä on puolestaan kasvanut noin 10 000 kävijästä vuoden 2020 yhteensä 18 500 käyntiin.

Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Koronapandemia näkyy myös kävijätutkimuksen tuloksissa. Edellisessä tutkimuksessa ulkomaisia kävijöitä oli 11 prosenttia, nyt heitä oli vain kolme prosenttia. Poikkeuksellisen suuri osa kaikista kävijöistä, 84 prosenttia, oli ensimmäistä kertaa Hiidenportin kansallispuistossa. Tämä kertonee osaltaan viime vuosien kansallispuisto- ja retkeilybuumista, jota korona on siivittänyt entisestään.

– On hienoa, että yhä useampi retkeilijä on löytänyt Hiidenportin. Se on upea erämaakohde, jossa on vielä hyvin rauhallista moniin muihin retkeilykohteisiin verrattuna. Hiidenportissa saa todella nauttia luonnon rauhasta, vinkkaa puistonjohtaja Sari Alatossava Metsähallituksen Luontopalveluista.

Kävijöiden tyytyväisyys korkealla

Suomalaisista kävijöistä valtaosa oli kotimaisia matkailijoita, paikallisia kävijöitä puistossa oli varsin vähän. Tyypillinen Hiidenportin kävijä on iältään 35–44-vuotias ja liikkeellä 2–5 hengen seurueessa, yleensä oman perheen kesken. Kansallispuistoon tullaan ennen kaikkea kokemaan luontoa ja maisemia sekä rentoutumaan.

Hiidenportissa käydään yleensä päiväseltään osana pidempää reissua. Muita kohteita ovat Vuokatin alue ja lähikunnat sekä muut kansallispuistot, erityisesti Tiilikkajärvi, Koli ja Hossa. Kaikista vastaajista noin viidesosa kertoi yöpyvänsä Hiidenportin alueella.

Retkeilijät ovat keskimäärin hyvin tyytyväisiä Hiidenportin kansallispuistoon: kävijätyytyväisyysindeksi oli 4,22 asteikolla 1–5. Eniten kiitosta keräsivät luonto, roskattomuus ja nähtävyydet, kuten Hiidenportin rotkolaakso. Kehittämisen varaa nähtiin esimerkiksi palveluissa, tiestössä ja käymälöissä.

Kävijätutkimuksen aineisto kerättiin 16.6.–28.9.2021 välisenä aikana eri puolilla kansallispuistoa. Keräyspäiviä oli 45 ja vastauksia saatiin yhteensä 640 kappaletta. Kävijätutkimuksen tulokset ovat tärkeä työkalu kansallispuiston kehitystyössä.

Lähde: Metsähallituksen tiedote 03.01.2022

Ajankohtaista
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

201111_28608.jpg
Tee Se Itse - Havupallo
Ei se ole niin vaikeaa kuin luulisi!Perinteinen havupallo on monien joulumyyjäisten menestystuote. Eikä ihme, sillä se kestää ulkona viileässä kauniina ja vihreänä kevääseen saakka! Havupallo voi olla valmistettu kuusenhavuista tai vaikka männynhavuista - ja siihen voi mainiosti yhdistää myös muita luonnonmateriaaleja tai valmiita koristeita, värillisiä nauhoja (muitakin kuin punaisia) sekä valosarjoja.Havupallon valmistaminen on loppujen lopuksi hyvin yksinkertaista - kokeilehan itse!
20228_36227.jpg
Kasviesittely: Syysleimu ilahduttaa pitkälle syksyyn
Vaikka useimmat muut puutarhan monivuotisista kasveista alkavatkin jo näyttämään aikansa eläneiltä, niin yksi kasviryhmä kukkii vielä pitkään upeana ja näyttävänä. Syysleimujen kaunis kukinta on alkanut aurinkoisilla paikoilla jo heinäkuun puolella ja väriloisto jatkuu vielä pitkälle syksyyn.
202112_74154.jpg
Tulkoon rauha
Turun joulurauhan julistuksessa tulee käyttää maskiaJoulurauhan julistaminen on historiallisesti ainutlaatuinen perinne; missään muualla joulurauhan julistus ei ole säilynyt lähes katkeamattomana keskiajalta asti.Joulurauhan julistuksella on jo vuosisatojen ajan pyritty varmistamaan yhteiskuntarauhan säilyminen pitkien vapaiden aikana. Toinen syy perinteen syntymiselle on Raamatun enkelien Maassa rauha -kehotus jouluyönä. Tätä toivetta ei "Jumalan henki" pysty toteuttamaan, vaan joulun rauha on kiinni meistä itsestämme.Turun perinteisessä joulurauhan julistuksessa tulee käyttää koronatilanteen takia maskia. Joulurauhan julistus ollaan järjestämässä jouluaattona normaalilla tavalla. Viime vuonna perinteinen julistus julistettiin ilman yleisöä. Turun kaupunki varautuu tänäkin vuonna myös muihin vaihtoehtoihin, jos koronatilanne heikkenee entisestään.
20108_22760.jpg
Kasviksia nyt monipuolisesti
Kuivuuttakin enemmän monia avomaan kasviksia on koetellut kova kuumuus. Salaatit ja erilaiset kaalit ovat kärsineet kuumuudesta kaikkein eniten. Ahkera sadetus on auttanut, ja toisaalta varastoitavien kasvisten satokausi jatkuu vielä elo-syyskuun ajan. Jos vettä saadaan tasaisina, parhaimmillaan 15 – 20 mm:n jaksottaisina sateina, kasvikset saavat uutta puhtia ja kasvu jatkuu suotuisasti.Maantieteelliset ja aivan paikallisetkin erot kasvuolosuhteissa ovat olleet suuria. Kovassa kuumuudessa kasvi sulkee ilmarakosensa, yhteyttäminen pysähtyy ja kasvu lakkaa, koska kasvi ei saa vettä eikä ravinteita. Touko-kesäkuussa muun muassa juurekset kasvoivat hyvin, mutta heinäkuussa kasvu oli kovin vähäistä. Toisaalta esimerkiksi Pohjanmaalta löytyy alueita, joissa sateita on saatu riittävästi. Kuivuutta puolestaan oli pisimpään Itä-Suomessa ja lounaisilla ja eteläisillä rannikkoalueilla. Rajumyrskyt eivät ole kasvisviljelmiä turmelleet.
20116_26501.jpg
Luonnonkasvit kotipihassa?
Kasvien ystävän matkaan tarttuu usein pieniä alkuja tienpenkoilta ja metsäretkiltä - jopa matkoilta. Saako näin tehdä? Menestyvätkö luonnonkasvit puutarhassa?Kotimaista alkuperää olevat luonnonkasvimme ovat kestäviä, ilmastoomme ja paikan maaperään sopeutuneita. Ne tarjoavat mainiosti kestävän perustan myös kotipuutarhalle! Luonnonkasvien lisäksi voi sitten istuttaa harvinaisuuksia ja erikoisuuksia. Ne menestyvätkin parhaiten istutettuna muiden kasvien suojaan; joko kestävämpien pensaiden joukkoon tai maanpeittokasvien ja muiden perennojen vierelle.Monet luonnonkasvimme ovat hyvin näyttäviä myös puutarhan kukkatarhassa. Kasvit kannattaa kuitenkin aina istuttaa alkuperäistä kasvupaikkaa muistuttavaan paikkaan; hiekka‑ tai moreenimaahan valitaan kasveja, jotka tiedetään luonnostaan kasvavan tällaisissa paikossa. Näin saadaan luonnollinen ja helppohoitoinen, sekä tällaisessa paikassa menestyvä kokonaisuus. Jos puutarhassa on puolestaan varjoista, lehtomaista metsää, niin sinne perustetaan metsäpuutarha - ja istutetaan lehdossa viihtyviä luonnonkasveja. Niiden joukkoonhan sopii sitten istuttaa muualtakin kotoisin olevia lehtometsän varjoperennoja. Samalla tavalla käydään läpi kaikki puutarhan kasvupaikat ja muutetaan ne luonnollisiksi, vain ihmisen ohjaavaa kättä tarvitseviksi puutarhakasviyhdyskunniksi.
202010_67175.jpg
Minä olen poppeli - Mikä puu sinä olet?
Monet suomalaiset ovat tänä vuonna menneet kirjaimellisesti metsään ja nauttineet luonnon antimista eri intensiteetillä kuin viime vuosina. Luonto on aina ollut lähellä sydäntä ja jo muinaisista ajoista lähtien moni on ansainnut elantonsa metsistä. Metsät ovat täynnä mystiikkaa ja jos ajattelemme astrologisesta näkökulmasta, puut kuvastavat meitä. Puilla on oma luonteensa, kuten ihmisilläkin.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton