Huonekasvit - trooppiset sopeutujat
Kolibrikukka (Strelizia reginae) viettää talven mielellään viileässä.
Yllättävän monet tutuista huone- ja parvekekasveistamme ovat alunperin kotoisin eksoottisista maista, jotka sijaitsevat trooppisella vyöhykkeellä.
Suurin osa viljelyyn valituista lajeista ja lajikkeista on erittäin sopeutumiskykyisiä. Ne ovat oppineet elämään sisätiloissa huomattavasti karummissa olosuhteissa kuin luonnossa kasvaessaan. Luontaisten kasvuolosuhteiden tiedostaminen auttaa ymmärtämään trooppisten kasvien luonnetta ja hoitamaan niitä entistä paremmin.
Huonekasveista löytyy sekä vaivattomia että haasteellisempia lajeja. Vaativampiakin lajeja on mahdollista kasvattaa huoneolosuhteissa, kun niille luodaan hyvät olosuhteet. Jotkut lajit viihtyvät huoneenlämmössä läpi vuoden, kun taas toiset, kuten kolibrikukka (Strelizia reginae) vaativat viileän talvetustilan. Useille kukkiville huonekasveille viileä lepoaika on runsaan kukinnan edellytys.
Viileyden tarve talviaikaan perustuu usein kasvin luonnolliseen rytmiin. Toisaalta viileys auttaa kasvia selviytymään pimeästä vuodenajasta. Kasvutekijät ovat kaikki riippuvaisia toisistaan, mitä enemmän lämpöä, sitä enemmän valoa kasvi vaatii.
Valoisassa ja viileässä viihtyjät
Ihanteellinen talvetuspaikka on useimmiten valoisa ja viileä (n. 5-15 astetta). Tällaisissa olosuhteissa viihtyy mm. sinilyijykukka (Plumbago auriculata) Joskus viileää talvetuspaikkaa tarvitsevia kasveja vierastetaan, sillä tietenkään kaikilla ei ole viileää kuistia tai muuta valoisaa talvetuspaikkaa. Kuitenkin suurimman osan lajeista saa säilymään talven yli muutenkin, ilman sen kummempaa rakettitiedettä.
Nyrkkisääntö on, että mitä lämpimämpi paikka, sitä useammin yleensä kastellaan. Kasvin kastelutarpeen oppii kyllä tuntemaan. Epävarmoissa tilanteissa multa pidetään hiukan kuivahkona, ei liian kosteana, jotta juuristo ei olisi liian kovilla.
Huonekasveja ei mielellään jätetä täysillä hohkaavan lämpöpatterin päälle, tosin ikkunalaudat ovat lähes aina niiden päällä.
Tällöin varotaan ettei kasvualusta pääse kuivumaan liikaa. Säännöllinen sumuttelu nostaa ilmankosteutta ja parantaa huimasti kasvin selviytymismahdollisuuksia talvesta. Pölyt kannattaa pyyhkiä myös lehtien alapinnoilta, jotta kasvin ilmaraot pysyvät avoimina.
Sumuta - ja ulkoiluta kesällä
Riittävän korkea ilmankosteus on hyvin tärkeä tekijä monien trooppisten kasvien, kuten Japanista kotoisin olevan Musa basjoo -banaanin menestymiselle. Banaani nauttii lehtien sumuttelusta. Sekin on kuitenkin monien lajien tapaan hyvin sopeutuvainen kuivempaan huoneilmaan. Poikkeuksiakin löytyy, esim. Etelä-Afrikasta kotoisin oleva kliivia (Clivia miniata) viihtyy erittäin hyvin kuivassa huoneilmassa.
Kaikki huonekasvit nauttivat kesällä ulkoilusta, jolloin ne saavat nauttia raikkaasta ilmasta ja riittävästä ilmankosteudesta. Ulkona huonekasvit sijoitetaan enintään puolivarjoisaan paikkaan, suojaan suoralta auringolta. Ne kannattaa myös suojata kovilta tuulilta ja runsailta sateilta.
Keväällä valmistaudutaan uuteen kasvukauteen
Kasvit tuntuvat heräävän eloon talven jälkeen valon lisääntyessä. Mullanvaihto on ajankohtainen yleensä silloin kun kasvu on selkeästi alkanut. Mahdolliset latvomiset kiihdyttävät uusien versojen kasvua.
Monet huonekasviharrastajat lisäävät kaikkien kasvien mullan joukkoon kevytsoraa tai muuta karkeaa ainesta, jotta multa pysyy ilmavana ja juuristo pontevan terveenä. Huonekasveilla pätevät samat periaatteet kuin puutarhakasveilla, eli avaintekijöitä ovat oikeanlainen kasvupaikka (eli käytännössä valon määrä) sekä sopiva kasvualusta.
Kasvikortistossa tietoa yli 1300 kasvilajista ja -lajikkeesta; myös huonekasveista. Tutustu Kasvikortistoon!
Aiheeseen liittyvää
Miten pensasmustikoita lannoitetaan?
Väriä syksyisessä puutarhassa
Nyt uutta orkideoille!
Hyötypuutarhasta ruokapöytään
15 kysymystä ja vastausta bokashoinnista
Yrtit ovat tuoksujen ja makujen aatelisia
Luetuimmat
Uusimmat