• Etusivu
  • Varusteet

Kastelu on huoltotoimista tärkein

Rakentajan toimitus
Päivitetty 04.07.2023
20237_82484.jpg

(Kuva: Adobe Stock)

Kesä ja aurinko, kuivuus ja helle sekä tuivertava tuuli nopeuttavat aineenvaihduntaa ja saavat niin ihmiset, eläimet kuin kasvitkin janoisiksi. Kotipuutarhurin tulee kiinnittää erityishuomiota kesän kasteluun etenkin lämpimänä ja tuulisena aikana – sekä loma-aikoina. Kasvit tulevat toimeen ilman lisälannoitustakin, mutta ilman vettä ne kuolevat nopeasti janoon. Kaikille meille parasta janojuomaa on huoneenlämpöinen vesi.

Ohjeita kasteluun:

Kun kastelet, huolehdi siitä, että maa kastuu kunnolla. Poutaviikkoina maa tarvitsee 25–30 litraa vettä neliömetrille. Tällainen kastelu vastaa 25 mm:n sademäärää, joka kastelee maan 25 sentin syvyyteen. Kastele illalla, yöllä, pilvisellä säällä tai jopa tihkusateella, jolloin vettä ei haihdu ilmaan. Keskipäivällä auringonpaahteessa ei kannata kastella. Aurinkoisina päivinä jopa kolmannes kasteluvedestä haihtuu ilmaan. Maan kattamisella hidastat myös merkittävästi haihtumista. Kastelun jälkeen kuohkeutettu maanpinta vähentää maasta haihtuvan veden määrää kun maan hiushuokoset katkeavat.

Hyvä kasteluvesi on lämmintä, hapekasta ja pehmeää – kasteluvesi kannattaa hapettaa seisottamalla se suurissa astioissa. Jos mahdollista, käytä kasteluvetenä lammikosta, joesta tai järvestä saatavaa pehmeää vettä. Vesijohtovesikin käy, mutta on valitettavan kloorattua, kallista ja kylmää. Ekologinen puutarhuri kerää sadevettä talteen ja käyttää sitä kasteluun. Saaristossa ja meren äärellä myös merivesi tulee kyseeseen kasteluvetenä Itämeren veden pienen suolaisuuden vuoksi. Hedelmäpuut, kaalit, punajuuri ja ruohosipuli sietävät myös merivettä. Klooripitoisena peruna, marjakasvit, porkkana ja sipuli kuitenkin kärsivät siitä.

Kiinnitä erityistä huomiota kasteluun tilanteissa, jolloin puutarhan maaperä on hiekkainen tai olet keväällä istuttanut nuoria puita. Kun kastelet isoja kasveja, tee niiden ympärille syvennys, jonka täytät vedellä. Vastaistuttua hedelmäpuuta kohti tarvitaan 20–30 litraa vettä. Muista kastelun nyrkkisääntö: kastele harvoin mutta runsaasti – se on parempi kuin usein ja niukasti. Niukka kastelu houkuttaa juuria pysymään pintakerroksessa, missä ne helposti viottuvat ja kuivuvat – reilu kastelu vie vettä syvemmälle ja ohjaa juuria hakeutumaan syvemmälle.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)
Ohje

Ohje

VINKKI: Monet ovat etenkin isompien kasvien kohdalla kokeneet hyödylliseksi laittaa istutuskuoppaan putken, jonka toinen pää jää pinnalle – näin kasteluvesi saadaan kasvuvaiheen alussa ohjattua suoraan juurialueelle. Esimerkiksi salaojaputken pätkä käy tähän mainiosti.

Kastelukiteet helpottavat työtä: niiden avulla kasteluvälejä voi pidentää oleellisesti. Etenkin hautausmailla ja ruukkuistutuksissa kastelukiteet ovat mainio apu. Erityisesti kesäkukille on suunniteltu myös oma multansa, jossa on jo mukana näitä kastelukiteitä. Lisäksi puutarhamyymälöistä voi ostaa kastelukiteitä.

Varusteet
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

Puutarhanet_kuvaa_ei_loytynyt_1920x1080.jpg
Kriikuna
(Prunus domestica subsp. insititia)Kriikuna on luumun (Prunus domestica) alalaji.Kriikunalla on hienoinen nukka sinisen hedelmän pinnassa. Hedelmäliha puolestaan on kellanvihreää ja sitä on luumuun verrattuna vähän. Kriikuna on luumua pienempi ja sen kivi on pyöreähkö, kun taas luumun kivi on soikea ja siinä on terävä pää. Kriikunat pysyvät syksyllä pitkään happamina ja muuttuvat makeiksi yleensä vasta ensimmäisen kunnon pakkasyön jälkeen. Jos pakkasta ei tule, niin viimeistäänkin kypsät, maahan pudonneet kriikunat ovat melko makeita ja herkullisia. Siksi sitä käytetäänkin yleensä keitettynä hilloissa ja hyytelöissä. Mehumaijassa voi valmistaa kriikunoista mehua.Hyvin kylminä talvina kriikunapensaat saattavat paleltua ja kuivua. Juuristossa on kuitenkin syksyllä varastoituja ravinteita, ja tavallisesti ne toipuvat keväällä, ja muutamassa vuodessa kasvavat entiselleen tuottaen taas hyvän sadon.Linnut eivät erityisemmin piittaa kriikunoista, mutta ainakin supikoirat ja mäyrät syövät niitä.Uskotaan, että kriikunoita on viljelty jo antiikin ajan Damaskoksessa. On pystytty todistamaan, että roomalaiset toivat sen mukanaan Englantiin, sillä sieltä on löydetty arkeologisissa kaivauksissa kriikunoiden jäännöksiä. Englantilaiset puolestaan veivät kasvin Amerikkaan.Kriikunan ja myös luumun tuholaisina Suomessa esiintyy luumukirvaa (Hyalopterus pruni) ja luumunäkämäpunkkia (Eriophyes similis).Katso mitä kriikunasta sanotaan Puutarha.netin Kasvikortistossa - siellä myös kuvia kriikunasta!Puutarha.netin Keskustelupalstalla sivutaan luumu-ketjussa myös kriikunaa...
202211_80186.jpg
Pähkinäsadon korjuuaika? Asiantuntija vastaa
Pihallani kasvaa komea pähkinäpensas, jonka olen joskus tuonut metsästä. Tänä kesänä näyttää tulevan ensimmäinen hyvä sato.Milloin sato tulisi korjata? Minkä väriset ovat korjuukypsät pähkinät?
20235_81617.jpg
Salkoruusun ruoste? Asiantuntija vastaa
Viime keväänä istuttamieni salkoruusujen lehdet olivat ruosteen värisen kasvuston peitossa ja varressa oli pyöreitä kohonneita täpliä, osa nupuista jäi aukeamatta. Mikä tauti olisi voinut olla kyseessä ja mistä se voisi johtua? Olisiko syynä kasvualusta ja maaperä? Onko taudin estämiseksi olemassa mitään konstia vai tuleeko salkoruusut hävittää kyseisestä paikasta?
20237_82639.jpg
Mitä rikkaruohoja nämä ovat? Asiantuntija vastaa
Tunnistatteko noista kuvista, mitä ne ovat ja voiko niitä mitenkään saada pois?Kuva 1 on kotipihalta ja sitä oli alkukesästä koko piha-alueella todella paljon, nyt ehkä vähemmän. On aika ruman näköinen, kun on ruskeavartinen ja peittää koko pihan. Lyhyt, myöhemmin tulee sinisiä/violetteja kukkia varteen.Kuva 2 on mökin pihalta, leviää joka puolelle, tietenkin myös kukkapenkkeihin ja syö altaan esim. matalan punakukkaisen belliksen eli kaunokaisen.
20226_78810.jpg
10 vinkkiä kesäpuutarhan kasteluun ja hyvinvointiin
Heinäkuussa lämpötila, auringon säteilymäärä ja tuulet kuivattavat kasveja. Hyvä kastelu ja lannoitus varmistavat sen, että satoa saadaan vihannesmaalta ja kukinta on runsasta loppukesän kukkijoillakin.
20237_65910.jpg
Jätelaki kieltää biojätteen rahtaamisen mökiltä kodin roskikseen
Biolan selvitti kyselyllä, miten tunnollisesti mökillä lajitellaan jätteitä. Mökillä näytetään ottavan myös jätteiden lajittelulomaa. Vastaajista 60 prosenttia tunnustaa, että hommassa ollaan selkeästi leväperäisempiä mökillä kuin kotona. Moni heittää mökillä keittiön biojätteet sekajätteeseen. Äärimmäisen kehno vaihtoehto on tunkio, joka houkuttelee rottia. Tunkiolle ei myöskään jätelain mukaan saa heittää ruokajätteitä. Jätelain mukaan sallittua ei ole sekään toimintamalli, että biojäte napataan mukaan ja viedään kotiin kompostiin tai biojätekeräykseen. Jo vuonna 2011 säädetty jätelaki edellyttää kaikkia asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjä liittymään kunnan järjestämään jätehuoltoon. Mökin biojäteongelmista pääsee eroon kompostorilla tai kompostoivalla kuivakäymälällä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton