• Etusivu
  • Kasvillisuus

Kasvikset kuuma ruokateema

Rakentajan toimitus
Päivitetty 14.03.2013
20087_12161.jpg

Sadonkorjuun runsauden äärellä Euroopan kasvistuotannon etujärjestön Freshfelin tekemän tutkimuksen tulokset kertovat karua kieltä suomalaisten kasvisten kulutuksesta. Kuulumme kasvisten syöjinä häntäpään maihin. Vain Liettuassa, Virossa ja Luxemburgissa väestö käyttää vähemmän kasviksia kuin suomalaiset. Meillä kasvisten kulutusluku on vain puolet kaikkien EU-maiden keskiarvosta.

Vähäinen kasvisten käyttö on yksi oleellisimmista syistä kansanterveydellisiin ongelmiin Suomessa. Niin maailman terveysjärjestö WHO kuin Suomessa Valtion ravitsemusneuvottelukuntakin suosittavat käyttämään kasviksia päivittäin vähintään 400 g. Kotimaiset Kasvikset ry on kiteyttänyt viestin helposti muistettavaan muotoon Puoli kiloa päivässä. Jäämme selvästi alle vähimmäissuositusten, jotka saisivat mielellään ylittyäkin.

Puoli kiloa päivässä

Tuoreiden, lähellä tuotettujen kasvisten saatavuus on nyt parhaimmillaan. Puolen kilon kasvistavoitteen saavuttaa vähällä vaivalla, kun varaa päivän jokaiselle aterialle, aamu- ja välipalat mukaan luettuina aina jotain mieleistään kauden kasvista. Yhteensä määrä on kuusi omaa kourallista. Aamupalalle, lounaalle, välipalalle, päivälliselle ja iltapalalle näppituntumalla sisällytetyt kasvikset takaavat, että suositus toteutuu. Kasviksista saa väri-iloa ja miellyttäviä makukokemuksia, terveyttä ja hyvää oloa.

Kukaan ei voi tosissaan väittää, ettei pidä kasviksista. Kun kokeilee erilaisia vaihtoehtoja kymmenistä, jopa sadoista erilaisista vaihtoehdoista, omat suosikit nousevat. Monipuolinen käyttö toisaalta takaa sen, ettei kasviksiin voi kyllästyä. Pelkästään kaalilajeja on kymmenkunta erilaista, samoin on kymmenittäin erilaisia juureksia ja sipuleita. Niin kaalit, juurekset kuin sipulitkin ovat erinomaiseen ravintoarvoonsa nähden hinnaltaan suorastaan halpoja. Lisäksi voi käyttää salaatteja, joita tuotetaan sekä avomaalla että kasvihuoneissa. Voi valita mietoja tai voimakkaita, vihreitä tai punaisia, rapeita tai pehmeitä. Tomaattien, kurkkujen ja paprikoiden valikoimaa täydentävät kesäkurpitsat, avomaan kurkut, munakoisot, maissit ja lehtiselleri.

Viittä väriä päivässä

Kasviksia kannattaa suosia sesonkien mukaan, käyttää niitä, joita kulloinkin saadaan läheltä ja tuoreena. Mitään yksittäistä kasvista ei ravitsemuksellisesti voi nostaa ylitse muiden, vaan jokaisessa on omat hyvää tekevät aineensa. Kasvikset voidaan karkeasti jakaa värien perusteella viiteen ryhmään: vihreisiin, sinisen ja lilan sävyisiin, punaisiin, kelta-oransseihin sekä ruskean ja valkoisen värisiin. Kun syö joka päivä jotain jokaisesta väriryhmästä, saa tarpeelliset ravintoaineet ja hyvät bioaktiiviset aineet.

20087_12163.jpg
20087_12164.jpg

Juuri nyt kannattaa tutustua palkokasveihin. Tutun herneen lisäksi meillä kasvatetaan vihreää taitepapua, keltaista vahapapua, litteää leikkopapua ja jo jonkin verran härkäpapuakin. Papuja saa parhaiten tuoreina loppukesällä ja syksyllä. Puolen kilon kasvistavoitteeseen kuuluvat vihannesten ja juuresten lisäksi myös marjat ja hedelmät, yrtit, idut, versot ja sienet. Peruna sen sijaan on perusruokaa, ja sitä suositellaan puolen kilon kasvismäärän lisäksi ruokavalioon 2 - 5 kappaletta päivää kohti.

Kasviskokkaus haltuun

Yksi syy suomalaisten vähäiseen kasvisten käyttöön selittyy sillä, ettei suomalaiseen ruokakulttuuriin ole perinteisesti kuulunut esimerkiksi lämpimiä kasvislisäkkeitä. Monesti luullaan, että vain raakoina rouskutetut vihannekset ovat terveellisiä. Kasviksia on hyvä syödä sekä raakoina että kypsennettyinä. Niitä voi kypsentää höyryssä, paistaa pikaisesti vokkipannulla ja lisätä osaksi tuttuja ruokalajeja niin kattilaan, pataan kuin uunivuokaankin. Moni allerginen voi syödä kasviksia kypsennettyinä, mutta ei raakoina.

20087_12162.jpg

Poimi kokeiltuja, kasvispainotteisia ruokaohjeita osoitteesta www.kotimaisetkasvikset.fi -> keittokirja. Inspiroidu kokkaamaan kasviksia vaihdellen kautta koko vuoden.

Lähde: Kotimaiset Kasvikset ry, viestintäpäällikkö Pirjo Toikkanen
Kuvat: Kotimaiset Kasvikset ry, Teppo Johansson

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

seramis kasvualustaa kukkaruukussa
Seramis on ikuinen istutusalusta
Seramis-savirouhe on jokaisen viherpeukalon ja kotipuutarhurin unelma. Luonnonmukainen, erittäin kestävä mullan tilalla käytettävä savirouhe imee ja varastoi huokoisen rakenteensa ansiosta suuria määriä vettä ja luovuttaa sitä kasvien käyttöön niiden tarpeen mukaan.Luonnonmukainen, ruukkukasvien mullan korvaava Seramis on 100 % puhdasta, poltettua savea. Tuote soveltuu sekä sisä- että ulkokäyttöön. Savirouheeseen voit istuttaa viherkasvit, ulkokukat ja yrtit niin sisätiloissa, parvekkeella kuin puutarhassa.Seramiksen keveys ja ilmavuus luovat ensiluokkaiset kasvuolosuhteet kaikille kasveille, sillä Seramikseen istutettujen kasvien juuret saavat optimaalisen määrän happea, vaikka savirouhe olisi täysin vedellä kyllästetty. Ainutlaatuisen tuotteen ansiosta ruukkukasvien kastelusta ei tarvitse huolehtia jatkuvasti, vaan sisä- tai ulkokasvien kasteluväliä voi venyttää huoletta jopa 3–4 viikkoon. Savirouhe ei myöskään tiivisty samalla tavalla kuin multa.
20124_30315.jpg
Näin perustat kukkaniityn - OSA 4/5
OSA 4: Niityn kehitysKärsivällisyys on tarpeen, sillä niittykukat kehittyvät hitaasti; ensimmäisenä kesänä saattaa vasta taimettuminen tapahtua. Yksivuotiset kukat kukkivat toki jo 1. kesänä, mutta monivuotiset aloittelevat kukinnan vasta 2.-3. kesänä.Kukkaniityn kehittymiseen vaikuttavat mm. kasvualustan laatu, kylvöaika, säätilat ja niiden vaihtelut, hoito, niityn kasvillisuus ja kasvien välinen kilpailu.Alla olevista kuvapareista näet kuivan sekä tuoreen niityn kehittymisen kolmena ensimmäisenä elinvuotenaan...
202110_73143.jpg
Kalaa monella eri tapaa: nappaa herkulliset reseptit ja nauti
Olet varmasti monesti kuullut vanhemmilta sukupolvilta perimätietona, kuinka ennen vanhaan sesonkiajattelu oli osa arkea. Nykyään erilaisia kasviksia ja muita raaka-aineita tuodaan ulkomailta runsain määrin ja lähes kaikkea on saatavilla ruokakaupoissa ympäri vuoden. Sesonkeja ja satokausia ei aina tule muistaneeksi, mutta ilmasto- ja lähiruokatrendien myötä vanhan kansan sesonkiajattelu on nyt trendikkäämpää kuin koskaan.
20215_70670.jpg
Mikä on hortapuisto ja mihin tarkoitukseen se on luotu?
Ruokaa ohikulkijoille eli "urban edible ecosystems" on nouseva trendi maailmalla. Villiruokaa tarjoileva, maailman ensimmäinen hortapuisto aukesi Lahdessa 10.5.2021.Hortapuisto on villivihannesten digiavusteinen "elävä kirjasto" kaupunkien keskustassa. Hortapuisto opastaa kävijää QR-koodien avulla luonnon ja takapihan ilmaisten superfoodien ääreen, neuvoo niiden ruokakäyttöä, varoittaa mahdollista haasteista ja innostaa menemään luontoon keräilemään myös keväällä ennen marja- ja sienikautta. Hortapuisto on kehitetty Suomessa ja se suuntaa kansainvälisyyteen ja auttaa kestävän matkailun kehittymistä. Konseptoitu hortapuisto starttaa Ympäristöpääkaupunkivuoden kunniaksi juuri Lahdesta ja sen projektituella.
20239_60083.jpg
Maukas marja-aronia <i>(Aronia Prunifolia-ryhmä)</i>
Aroniatovat erinomaisia monikäyttökasveja. Ne sopivat parhaiten vapaasti kasvaviin aidanteisiin ja pensasryhmiin. Pienellä tontilla jo yksi pensas saattaa riittää. Alkukesää ne koristavat valkoisella, miedosti tuoksuvalla huiskilokukinnallaan ja kiiltävällä, tummanvihreällä lehdistöllään. Aroniat ovat kuitenkin komeimmillaan syksyllä, kun lehdet saavat hehkuvan punaisen tai oranssinkeltaisen ruska-asunsa.
202211_79921.jpg
Onko palmusara kuollut? Asiantuntija vastaa
Onkohan kaikki toivo menetetty palmusaran kohdalla? Ei vielä yhtään viherrä, enkä osaa juurista päätellä ovatko vielä hengissä. Tarkoitus oli jakaa tänä keväänä. Viime talvena talvehtivat hyvin tuossa laatikossa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton