Näin perustat kukkaniityn - OSA 4/5

Suomi jaetaan yhdeksään vyöhykkeeseen kasvien menestymisen suhteen. Vyöhykejakoon vaikuttavat muun muassa kasvukauden pituus, tehoisan lämpötilan summa sekä talviolosuhteet.

Nurmikko muodostaa usein ympäristöviihtyvyyden kannalta kotipihan peruskasvillisuuden, jonka tulisi viheriöidä aina myöhäissyksyyn asti. Se muodostaa myös sen osan pihaa, jolla toimitaan ja oleskellaan. Jotta siirtonurmi pystyisi täyttämään sille asetetut toiveet, kannattaa sitä – huolellisen perustamistyön jälkeenkin – hoitaa säännöllisesti. Leikkaamisen ja kastelun lisäksi säännöllinen ilmastointi, kalkitus ja lannoitus auttavat nurmikkoa pysymään kauniina vuosikymmenien ajan.

Miksiköhän ruusupavun taimien lehdistä osa käpristyy ja ruskettuu päistä, toiset taimet kuitenkin ovat virkeitä? Olen lannoittanut niitä kanankakasta tehdyllä lannoitevedellä muutaman kerran. Voisiko niitä lannoittaa joka kastelukerta vai onko liikaa?Miksiköhän sitten hopeaputous on niin kitukasvuinen tänä vuonna? Viime vuonna oli tosi komea, kun lannoitin kesäkukkalannotteella joka kerta. On istutettu kesäkukkamultaan, mutta halvempaan sellaiseen kuin viime vuonna, voisiko olla syy?

Silkkiniitty on rakennettu vuonna 1964. Puiston on suunnitellut puutarha-arkkitehti Jussi Jännes. Hän on korostanut puiston suuren koon merkitystä. Tällöin asukkaiden puistolle aiheuttama rasitus jakaantuu riittävän laajalle. Puisto täyttää tehtävänsä aivan toisin kuin pienet, ylikuormitetut ja liikenteen syömät puistot.Tapiolan puutarhakaupungin ulkoalueiden huolellinen suunnittelu ja laadukas viherrakentaminen ovat toteutuneet Silkkiniityllä. Tarkkoja mitoitus- ja määrätietoja tärkeämpää on ollut tilallinen ratkaisu, kasvillisuuden ryhmittely ja lajivalikoima. Lopullinen mitoitus ja muotoilu on tehty rakentamisen aikana maastossa. Tässä työssä Jänneksen luotettava ja taitava yhteistyökumppani on ollut Asuntosäätiön puutarhatoimiston esimies C.J. Gottberg.Silkkiniityn laaja nurmialue hallitsee avointa maisemaa. Puiston maasto on muotoiltu hienovaraisesti. Maastonmuotoilun ansiosta puiston poikki kulkevat kävelytiet eivät ole havaittavissa, vaan nurmi näyttää yhtenäiseltä ja kaukaisuuteen jatkuvalta.

Rytmitä päivä kasviksillaKoululaisen on hyvä nauttia aamupala, koululounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Säännöllisellä syömisellä jaksaa keskittyä koulun käyntiin, harrastuksiin, läksyjen lukuun ja kavereiden kanssa puuhasteluun. Selkeä ateriarytmi vähentää turhaa, usein epäterveellistä napostelua.Hyvällä aamupalalla jaksaa aamupäivän tunnit koululounaaseen saakka. Jotta lounaan ja päivällisen väli ei veny liian pitkäksi on tarpeen syödä kunnollinen välipala. Näin jaksaa pääaterialta toiselle ja siinä välissä käydä vaikka harrastuksissa. Iltapala on loistava hetki kokoontua päivän päätteeksi perheen kanssa saman pöydän ääreen ja rupatella päivän tapahtumista.

Monet myrkyllisiksi luokitellut kasvit eivät suinkaan ole tappavan myrkyllisiä, mutta ne saattavat aiheuttaa ripulia tai muita oireita. Joillakin kasveilla voi olla esimerkiksi myrkyllisiä siemeniä, jotka yleensä menevät suoliston läpi kokonaisina eivätkä välttämättä aiheuta vakavia oireita. Tappavan myrkyllisiin pihakasveihin luetellaan kuitenkin näsiä, kultasade, kielo, ukonhattu, risiini ja sormustinkukka.