• Etusivu
  • Rakentaminen

Lippu salkoon – vaikka joka päivä

Rakentajan toimitus
Päivitetty 29.04.2021
20214_70345.jpg

Taloyhtiöissä liputus on monesti kirjattu kiinteistöhuoltosopimukseen, mutta liputusvuorot voidaan myös jakaa asukkaiden kesken. Milloin liputetaan ja mitä siitä on säädetty?

Suomen lippu

Suomen lippu on suorakaiteen muotoinen vaate, jossa on valkoisella pohjalla sininen risti vuonna 1978 annetun lippulain mukaan. Lipun korkeus on 11 ja pituus 18 mittayksikköä. Värisävyt on määritelty valtioneuvostossa.
Lippu ei saa olla likainen tai repaleinen. Lipun voi pestä pesukoneessa ja silittää lipun mukana olevan ohjeen mukana. Lippu tulee kuivata sisätiloissa. Mikäli lippua pitää korjata, korjausjälki ei saa näkyä liputettaessa. Lippuun ei saa kirjoittaa eikä kiinnittää mitään.

Käyttökelvottomaksi kulunut Suomen lippu tulee hävittää kansallislipun arvon mukaisesti polttamalla tai silppuamalla pieniksi palasiksi, jotka voi hävittää muutamassa erässä talousjätteen mukana. Lippua ei saa haudata maahan tai mereen eikä sille tule keksiä uusia käyttötarkoituksia. Suomalaiset ovat suhtautuneet lipuunsa hartaan kunniottavasti ja toivottavasti tämä suhtuminen säilyy.

Lippusalko

Lippusalon pituus riippuu käyttöpaikasta. Salon tulisi olla 1–2-kerroksista rakennusta korkeampi, jolloin lippu riippuu tuulettomallakin säällä rakennuksen yläpuolella. Kerrostalossa lippusalon tulee yltää kolmannen kerroksen korkeudelle. Salkoon valittavan lipun korkeus on noin 1/6 osa salon pituudesta. Esimerkiksi 10 metrin salkoon tulee 165x268 cm kokoinen lippu.

Salko sijoitetaan tontille Suomen lipun arvon mukaiselle paikalle. Lipun tulisi voida liehua esteettä ja näkyä mahdollisimman monelta suunnalta.

Lipun nosto ja lasku

Lippu on nostettava salkoon tasaisin, rauhallisin vedoin ja hillityn arvokkaasti. Lippu ei saa koskettaa maata missään vaiheessa. Lippunarut kiristetään, kierretään tarvittaessa salon ympäri ja kiinnitetään huolellisesti hakaan. Tuulisella säällä on suositeltavaa, että lippua on nostamassa kaksi henkilöä, joista toinen pitelee lippua ja toinen hoitaa narut.

Lippu lasketaan yhtä arvokkaasti kuin nostetaankin. Lippu viedään sisätiloihin narut ja liittimet vapaina, sininen väri päälle laskostettuna. Liputuksen aikana kastunut lippu kuivatetaan sisätiloissa ennen laskostamista. Lippu varastoidaan säilytyspussissaan.

20214_70346.jpg

Liputusaika

Lippu nostetaan salkoon klo 8 ja lasketaan samaan aikaan auringon laskiessa, valoisana aikana kuitenkin klo 21 mennessä. Suomen lipun päivän liputus alkaa juhannusaattona kello 18 ja päättyy juhannuspäivänä kello 21. Itsenäisyyspäivänä liputus päättyy klo 20. Yksityinen kansalainen voi joustaa liputusajasta tilanteen niin vaatiessa, kunhan lippua ei unohdeta yöksi salkoon.

Suruliputus

Suruliputuksessa Suomen lippu nostetaan ihan ylös ja lasketaan sitten 1/3 salon mittaa alas siten, että lipun alareuna asettuu salon puoleen väliin. Pois otettaessa lippu vedetään ensin ylös ja vasta sitten alas.
Mikäli taloyhtiön asukas siirtyy ajasta ikuisuuteen, liputetaan kuolinpäivänä siinä talossa, jossa kuolema on tapahtunut. Suruliputuksen voi suorittaa myös seuraavana päivänä, mikäli kuolemantapaus on sattunut niin myöhään, että liputusaika jää lyhyeksi. Hautauspäivänä liputus aloitetaan klo 8 vainajan kodissa ja muistotilaisuudessa. Siunaustilaisuuden jälkeen lippu nostetaan ylös loppupäiväksi.

Liputuspäivät

Virallisia liputuspäiviä ovat seitsemän kalenterijuhlapäivää sekä vaalipäivä ja presidentin toimeenastumispäivä. Lisäksi on 12 vakiintunutta liputuspäivää, jolloin lippu kohotetaan salkoon samoin kuin virallisinakin päivinä. (Viralliset liputuspäivät tummennettuna)

  • J.L. Runebergin päivä 5.2.
  • Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä 28.2.
  • Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä 19.3.
  • Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä 9.4.
  • Kansallinen veteraanipäivä 27.4.
  • Vappu, suomalaisen työn päivä 1.5.
  • Eurooppa-päivä 9.5.
  • J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä 12.5.
  • Äitienpäivä toukokuun toinen sunnuntai
  • Kaatuneitten muistopäivä toukokuun kolmas sunnuntai
  • Puolustusvoimain lippujuhlan päivä 4.6.
  • Suomen lipun päivä juhannuslauantai 20.–26.6.
  • Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä 6.7.
  • Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.
  • YK:n päivä 24.10.
  • Ruotsalaisuuden päivä, svenska dagen 6.11.
  • Isänpäivä marraskuun toinen sunnuntai
  • Itsenäisyyspäivä 6.12.
  • Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä 8.12.

Näiden lisäksi jokaisella suomalaisella on oikeus liputtaa Suomen lipulla aina, kun näkee sen aiheelliseksi. Liputus sopii esimerkiksi perhejuhlien yhteyteen. Pääasia on, että kansallislippua kohdellaan kunnioittavasti.

Lähde: Suomalaisuuden Liitto ja Sisäministeriö

Info

Info

*Lippulaulu*

Siniristilippumme,
sulle käsin vannomme, sydämin:
sinun puolestas elää ja kuolla
on halumme korkehin.Kuin taivas ja hanki Suomen
ovat värisi puhtahat.
Sinä hulmullas mielemme nostat
ja kotimme korotat.Isät, veljet verellään
vihki sinut viiriksi vapaan maan.
Ilomiellä sun jäljessäs käymme
teit’ isäin astumaan.Sun on kunnias kunniamme,
sinun voimasi voimamme on.
Sinun kanssasi onnemme jaamme
ja iskut kohtalon.Siniristilippumme,
sulle valan vannomme kallihin:
sinun puolestas elää ja kuolla
on halumme korkehin.(Sanat V.A. Koskenniemi, sävel Yrjö Kilpinen)

Lisätietoa: Suomalaisuuden Liitto, www.suomalaisuudenliitto.fi Sisäministeriö, www.intermin.fi/suomen-lippu

Rakentaminen
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20213_69397.jpg
Kotimainen humala kiinnostaa useita toimijoita
Kotimainen humala kiinnostaa niin panimoita kuin viljelijöitäkin. Luonnonvarakeskus (Luke) tutki tuhat kansalaisten lähettämää näytettä suomalaisista humalista, joista parikymmentä on valittu viime syksynä alkaneeseen viljelykokeeseen. Osaa valituista humalista on käytetty oluen, siman tai sahdin valmistuksessa vuosikymmeniä.
202011_67675.jpg
Vuoden vihannes: Lanttu
Keskiajasta lähtien lanttu on kuulunut Pohjolan ruokakulttuuriin. Pohjoismaiden lisäksi myös Saksassa, Englannissa ja Kanadassa syödään lanttua. Paikallisen ruokakulttuurin arvostuksen myötä on myös lantun suosio ollut kasvussa. Keski-Norjassa on otettu uudelleen viljelyyn vanhoja 1800-luvun lopulla suosittuja paikallisia lanttukantoja.Hyvin säilyvien, sokeri- ja C-vitamiinipitoisten lanttujen tiedetään pelastaneen ihmishenkiä 1. maailmansodan aikana Saksassa samoin kuin pula-ajan Suomessakin. Näiden kokemusten jälkeen ihmiset ovat mieluusti valinneet ruokapöytäänsä muuta kuin lanttua aivan näihin päiviin asti.
20097_17610.jpg
Biolanin Novarbo-järjestelmälle ympäristöpalkinto
Biolan Oy on voittanut Novarbo suljetun kasvihuoneen energiatehokkaalla ilmastonhallintajärjestelmällä Euroopan ympäristöpalkinnot yrityksille -kilpailun kansallisen prosessisarjan. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki ojensi palkinnon Biolanin edustajille Ympäristöyritysten liiton seminaarissa Helsingissä 2009.Biolanin kehittämä Novarbo-järjestelmä (closed greenhouse management) oli mukana edelleen Euroopan laajuisessa kilpailussa, joka ratkesi vuoden 2010 kesäkuussa. Kilpailussa haettiin yrityksiä, jotka ovat edelläkävijöitä ympäristöystävällisissä toiminnoissa, tuotteissa ja prosesseissa sekä kansainvälisessä yhteistyössä. Kilpailun tarkoituksena on nostaa esille yrityksiä, jotka liiketoiminnassaan tukevat kestävän kehityksen periaatteita.
20157_44006.jpg
Kesäilta tuoksuu ruusulta
Kun ruusuhurahdus kerran iskee, se vie koko pihan. Kullbergin pariskunnalla on puutarhassaan jo yli 300 lajiketta. Siellä voi samoilla läpi kesän nauttimassa tärkeimmästä: suloisesta tuoksusta.Artikkeli julkaistu aikaisemmin Kodin kuvalehti puutarhassa 1 -erikoisnumerossa 16.4.2015.Teksti Johanna Vireaho, kuvat Sari Tammikari
20091_14784.jpg
Johdoton akkupensasleikkuri säästää aikaa ja vaivaa
Kuusiaitaa on perinteisesti leikattu kevättalvella, suojasäällä, ennen uuden kasvun alkua. Aita kannattaa leikata ylöspäin kapenevaksi, jolloin se kerää talvella vähemmän lumikuormaa. Kuusentaimien latvat katkaistaan vasta, kun taimet ovat kasvaneet halutun korkuisiksi. Latvojen leikkaaminen hidastaa lopullisen korkeuden saavuttamista.Bosch-akkupensasleikkurit toimivat ilman sähköjohtoa. Ne katkaisevat jopa keskipaksut oksat nopeasti, koska terästerän leikkuureuna on timanttihiottu. Näin taataan siisti leikkuujälki. Keveys ja kätevä muotoilu helpottavat osaltaan työskentelyä.Vakiovarusteena toimitettavat litiumioniakut turvaavat pitkän käyttöajan, ja älykäs anti-blocking-toiminto takaa voimakkaan ja lukkiutumattoman työskentelyn.Lisää pensasleikkureista...
20237_69949.jpg
Kompostointi onnistuu ympäri vuoden
Kompostointi on luonnollinen tapa palauttaa eloperäinen maatuva jäte takaisin luontoon. Lämpöeristetyllä kompostorilla keittiöjätteen kompostointi onnistuu ympäri vuoden. Kompostoinnin aloittamista ei tarvitse siirtää kevääseen, vaan sen voi aloittaa vaikka saman tien, kunhan huomioi talvikompostoinnin erityispiirteet.Perusedellytys kompostoinnille talviaikaan on kunnollinen, myös pohjastaan lämpöeristetty talousjätekompostori. Kompostorin talvitoimivuusominaisuuksiin kannattaa kiinnittää huomiota laitetta hankittaessa. Pohjoismainen ympäristömerkki eli Joutsenmerkki takaa, että kompostorin toimivuus on testattu pohjoisen talvioloissa.Biolan Pikakompostori 220 todettiin toimivimmaksi lämpökompostoriksi Kuluttaja-lehden testissä, jossa testattiin ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettuja kompostoreita.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton