• Etusivu
  • Kasvillisuus

Vadelman tuholaistorjunta

Rakentajan toimitus
Päivitetty 19.10.2018
20073_3935.jpg

Vadelma (Rubus idaeus), vattu eli vaapukka on monivuotinen puolipensas. Ensimmäisenä vuonna kasvavat versot ja kukkasilmut kehittyvät. Toisena vuonna versot kukkivat ja marjovat, jonka jälkeen ne kuolevat. Marjat ovat yleensä punaiset, mutta myös kelta- ja valkomarjaisia lajikkeita on olemassa. Marjantuotantoon jalostetut vadelmalajikkeet on kehitetty eurooppalaisen ja amerikkalaisen vadelman risteytymistä. Viljelylajikkeet poikkeavat luonnonvadelmista versonnan, pidempien ja tanakampien versojen, suurempien kukkien ja marjojen, mutta miedomman aromin osalta.

Vadelman tuholaisten luontaisia vihollisia ylläpitävät lehmus, tuomi, raita ja pähkinäpensas. Jos tuholaisia kuitenkin ilmestyy, on avuksi olemassa tehokkaita torjunta-aineita.

Tuholaisista haitallisin on vattukuoriainen (Byturus tomentosus). Se on 3-5 mm:n pituinen harmaanruskea kovakuoriainen. Aikuiset vioittavat nuppua ja myöhemmin kukkia. Naaras munii kukkiin ja kehittyneisiin raakileisiin. Kehittyvät toukat vioittavat marjaa aiheuttaen marjan sisustan tummumista.

Vattukuoriaisen vioitusta marjoilla
Vattukuoriaisen vioitusta marjoilla

Vattukärsäkäs (Anthonomus rubi) on mustanharmaa n. 3 mm:n pituinen, pitkäkärsäinen kovakuoriainen. Kuoriainen munii nuppuihin ja puree kukkaperät osittain poikki, jolloin nuput kuihtuvat. Vioitetuista nupuista ei kehity marjaa.

20073_3937.jpg

Vattukärpäsen (Pegomya rubivora) toukat kaivautuvat nuorien kehittyvien versojen sisään ja aiheuttavat verson kärjen lakastumisen ja lopulta koko verso kuolee. Runsas vioitus heikentää kasvuston elinvoimaisuutta, lievän vioituksen kasvusto sietää.

Vioittuneet versot on aina syytä poistaa ja hävittää, jolloin seuraavana vuonna kärpästen määrä jää vähäisemmäksi. Vattukuoriaista ja vattukärsäkästä vastaan tehdyt ruiskutukset vähentävät myös vattukärpäsen määrää.

Vattukärpäsen vioitusta
Vattukärpäsen vioitusta
Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20234_81553.jpg
Viikon kysymys: Miten saisin tuija-aidan tuuheammaksi?
Naapurin ja meidän tonttimme välissä on tuija-aita, joka nyt on parikymmentä vuotta vanha. Korkeus noin kuusi metriä. Lajikkeesta ei ole tietoa. Aita on nyt hyvin harva alhaalta. Saako sitä jollain keinolla tuuheutumaan?
20233_77298.jpg
Huonekasvien lannoituskausi alkaa
Lannoittaminen aloitetaan varovasti keväällä, kasvun alkaessa. Uudessa, juuri vaihdetussa mullassa elelevät kasvit eivät tarvitse lannoitusta ainakaan ensimmäiseen kuukauteen. Kasvun kiihtyessä ja nuppu- sekä kukintavaiheessa lannoitusta lisätään. Elokuussa lannoitusta jo vähennetään, syyskuussa se vähitellen lopetetaan. Eräät kasvit eivät edes pidä ravinteista, esimerkiksi kaktusten ja mehikasvien kasvu saattaa vääristyä liikalannoituksesta.
20232_80894.jpg
Näin hoidat kaktuksiasi
Kuivilta kasvupaikoilta kotoisin olevat pylvään tai pallon muotoiset aavikkokaktukset viihtyvät kotonakin eteläisellä, aurinkoisella ikkunalla. Aarniometsästä peräisin olevat lehti- ja köynnöskaktukset kaipaavat lämpöä, mutta eivät paahdetta.
20234_81445.jpg
Milloin puiden ja pensaiden taimet kannattaa istuttaa?
Kevään kurkkiessa nurkan takaa alkaa puutarha taas heräilemään. Raskaan talven jälkeen se saattaa tarvita hieman apua päästäkseen taas loistoonsa. Kun kevään lumi ja routa sulavat, voidaan istutukset aloittaa. Vaikka kevään istutuskausi jatkuu juhannuksen tienoille asti, aikaa ei ole hukattavaksi. Jotkut taimilajit kannattaa istuttaa jo hyvissä ajoin.
20236_50451.jpg
Ulkohuussista hyötykäyttöön - näin laitat ravinteet kiertoon
Kuivakäymälästä syntyy sekä kiinteää jätettä että nesteitä. Kuivakäymälästä tyhjennettävien kiinteiden käymäläjätteiden kompostoitumisaste ja siten jätteen jatkokäsittely vaihtelee käymälätyypeittäin.
202211_80315.jpg
Kierrätäthän paristotkin?
Monet kodin pienet laitteet, kuten kaukosäätimet, viihde-elektroniikka ja taskulamput toimivat paristoilla. Unohtaa ei tietenkään voida myöskään useita lasten leluja, jotka toimiakseen saattavat tarvita isommankin kasan paristoja. – Jopa autonavaimet pitävät sisällään niin kutsutun nappipariston. Laitteissa tavallisimmin käytettyjä ovat AA- sekä AAA-alkaliparistot, joita tarvitaan useimmin yhdestä kuuteen kappaletta. Nykyisin löytyy myös litiumakkuja esimerkiksi lapsille suunnatuista tableteista. Paristoja sekä akkuja kuuluu arkeemme siis yllättävän paljon!Pariston kuluessa tyhjäksi, miten toimit?Pyöriikö laatikon pohjalla kasa paristoja, joista ei oikein tiedä, onko niissä virtaa jäljellä vai ei?Tyhjäksi tulleet paristot sekä virtaa vastaanottamattomat akut kannattaa ehdottomasti kierrättää, tässä neuvoja miten.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton