YK:n luontoneuvotteluissa löytyi oikea suunta – nyt tarvitaan käytännön suunnitelma luontokadon pysäyttämiseksi

Luonnon monimuotoisuus hupenee ennätysvauhtia, kun jopa miljoonaa lajia uhkaa sukupuutto. Lajien arvokkaat elinympäristöt katoavat: esimerkiksi sademetsää on WWF:n raportin mukaan hävinnyt vain reilussa vuosikymmenessä noin Ruotsin pinta-alan verran. Samalla ilmastonmuutos etenee hälyttävää vauhtia. Päättäjien aiemmat lupaukset luonnon köyhtymisen pysäyttämisestä ovat epäonnistuneet. Nyt tarvitaan ripeitä toimia.

Tällä viikolla alkaneissa YK:n luontoneuvotteluissa maailman johtajilla on mahdollisuus kääntää suunta. Biodiversiteettikokouksen tänään päättyvässä ensimmäisessä osassa allekirjoitettiin merkittävä julkilausuma Kunmingin julistus, jonka viestit olivat selkeitä: huoli luonto- ja ilmastokriiseistä on suuri, meidän on lopetettava luontokato ja aloitettava luonnon elvyttäminen.

Vaikka julistuksessa ei vielä nähty käytännön mittareita, allekirjoittaneet valtiot sitoutuvat jo tavoitteeseen saada luonto elpymisen tielle vuoteen 2030 mennessä. Julistuksen allekirjoittivat kaikki sopimuksessa mukana olevat 196 valtiota, mukaan lukien Suomi.

Kunmingin julistus on osoitus laajasta poliittisesta tahdosta ehkäistä luonnon köyhtymistä. Erityisen hienoa on se, että luonnonsuojelun ja ennallistamisen lisäksi maiden johtajat haluavat puuttua luontokadon juurisyihin, eli kestämättömään tuotantoon ja kulutukseen, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.
WWF Suomi, tiedote 15.10.2021

Varsinaisia päätöksiä on luvassa ensi vuoden toukokuussa, kun neuvottelut huipentuvat päättävään kokoukseen.

‒ Lopputuloksena tulee olla käytännön toimintasuunnitelma, joka suojelee ja elvyttää luontoa sekä puuttuu perusteellisesti kestämättömään tuotantoon ja kulutukseen. Lisäksi suunnitelmissa pitää varmistaa riittävä rahoitus ja mittarit toimille, selventää WWF:n ohjelmajohtaja Anne Tarvainen, joka on mukana kokouksessa Suomen valtuuskunnassa.

Kokouksen ensimmäisessä osassa korostettiin luontokadon ja ilmastonmuutoksen merkittävää yhteyttä. Nämä maapalloa uhkaavat kriisit on ratkaistava yhdessä, ja tämän ajattelun soisi näkyvän myös marraskuun COP26-ilmastokokouksessa. Lisäksi luontoneuvotteluissa nousivat esiin oikeudenmukaisuus ja alkuperäiskansojen oikeudet. Näiden näkökulmien on näyttävä myös lopullisissa päätöksissä.

‒ Kyse on globaalista oikeudenmukaisuudesta. Länsimailla on ollut merkittävä historiallinen rooli niin ilmasto- kuin luontokriisin aiheuttajana, ja nyt meidän on kannettava vastuumme. Erityisesti kehitysmaiden kohdalla on tärkeää, että sopimuksen viimeistelyssä ja toimeenpanossa huomioidaan ihmisoikeudet, Tarvainen sanoo.

Suomi osallistuu neuvotteluihin osana EU:ta. Suomen ja EU:n tulee painottaa tulevissa neuvotteluissa erityisesti kestämättömän tuotannon ja kulutuksen vähentämistä.

‒ On oikeudenmukaista, että ajamme sopimuksen lopulliseen versioon tuotannon ja kulutuksen puolittamista. Ilmasto- ja luontokriisien taustalla on juuri länsimaiden teollistuminen ja siihen kytkeytyvät massatuotanto- ja kulutus. Jos kaikki kuluttaisivat kuin suomalaiset, tarvitsisimme neljä maapalloa.

Lähde: WWF Suomi, tiedote 15.10.2021