TAKAISIN

Lintujen talviruokinta

Julkaistu: 11.11.2019
SinitiainenSinitiainen
Suomen runsaasta 240 pesimälajista noin 70 jää sinnittelemään meille talveksi. Kylmyys, lyhyt valoisa aika, lumi ja jää heikentävät lintujen ravinnonsaantimahdollisuuksia. Talvehtiminen pesimäseuduilla voi kuitenkin olla linnuille turvallisempaa kuin raskaalle ja vaaralliselle muuttomatkalle lähteminen.

Ihmisen tarjoama talviruokinta auttaa monen talvehtivan linnun selviytymisessä kevääseen. Paljon energiaa sisältävä ruoka auttaa lintuja kestämään koviakin pakkasia.

Esimerkiksi sinitiainen joutuu tankkaamaan moninkertaisesti oman painonsa verran ruokaa selvitäkseen hengissä pakkasyön yli. Lisäksi talven aikana hyvin ruokaa saaneet linnut ovat paremmassa kunnossa keväällä pesimäajan kynnyksellä.

Ruokinnan aloittaminen - ja lopettaminen

Kun maa jäätyy tai peittyy lumeen, on sopiva aika aloittaa talviruokinta. Sinitiaisen ja mustarastaan ilmaantuminen pihapiiriin kertoo usein siitä, että luonnossa alkaa olla ravinto vähissä. Liian aikaisin sitä ei kuitenkaan ole syytä aloittaa, ettei turhaan houkutella aitoja muuttolintuja yrittämään tuhoon tuomittua talvehtimista.

Aloitettua talviruokintaa pitäisi jatkaa yhtäjaksoisesti aina siihen asti kunnes keväällä maa on paljas ja sula. Satunnaisesta ruokinnasta ei ole linnuille kuin hetkellistä apua ja pieneltä ruokintapaikalta voi ruoka loppua jo muutaman päivän kestävän lomamatkan aikana. Jos alueella on useita ruokintoja, niin linnut vaihtavat ruokintaa ruoan loppuessa. Mutta harvaanasutuilla alueilla yhteen ruokintapaikkaan tottuneet linnut saattavat jopa menehtyä ruuan loppuessa pakkasten tullessa.

Keväällä ruokintaa on hyvä siis jatkaa kunnes takatalvien vaara on ohitettu. Etenkin takatalvien aikana ruokinta voi pelastaa monia talven heikentämiä lintuja ja jo saapuneita muuttolintuja. Pitkälle kesään jatkuva ruokinta ei ole tarpeen sillä linnut löytävät kyllä luonnosta ravintonsa. On myös mahdollista, että pesimäaikaan tarjottu helppo siemenravinto heikentää poikasten selviytymistä ja kasvua, koska hyönteisravinnon osuus ravinnosta voi vähentyä ruokinnan vuoksi.

Ruokintatavan valinta

Perinteisen lintulaudan ja maaruokinnan huonot puolet ovat, että linnut istuvat ruoan päällä ja pääsevät ulostamaan sen joukkoon, jolloin erilaiset taudit, kuten lintujen salmonella, voivat levitä lintujen keskuudessa. Lisäksi maaruokinta voi houkutella paikalle rottia.

Suositeltavaa olisi käyttää ruokinta-automaattia, jonka säiliöstä ruoka valuu alareunassa oleviin kapeisiin kouruihin ruoan kulutuksen mukaan. Linnut istuvat kourun reunalla, jonka päällä oleva lippa räystäineen estää ruokaa kastumasta. Kun käytetään automaattia, jonka säiliö on suuri, ei ruokaa tarvitse olla lisäämässä koko ajan. Monissa tarjolla olevissa ruokinta-automaateissa on useita astinlautoja ja telinettä pystyy tällöin käyttämään samanaikaisesti useampi lintu.
Kovasta muovista tai metallin ja muovin yhdistelmästä valmistetuista telineistä on tullut suosittuja niiden helppohoitoisuuden vuoksi: tällaisen laitteen puhdistaminen on myös helpompaa kuin puusta valmistettujen. Lisäksi ruokintapaikan ”kuokkavieraat”, kuten oravat, harakat ja varikset, eivät pysty ruokailemaan kaikilla malleilla. Ongelmaksi voi kuitenkin muodostua se, että osa linnuista saattaa vieroksua keinotekoisesta materiaalista tehtyjä telineitä. Ruokintapaikan lintujen käyttäytymistä seurannut on voinut huomata, että varpuset valitsevat usein puusta valmistetun telineen ja näyttävät vieroksuvan muovi- ja metallitelineitä.

Katso tästä ohjeet lintulaudan ja ruokinta-automaatin rakentamiseen
Ps. Jos lintulaudan tai ruokinta-automaatin rakentaa itse, kyllästettyä puuta ei saa käyttää sen myrkyllisyyden vuoksi.

Pallot ja tangot laitetaan tarjolle muovitettuihin metalliverkkohäkkeihin. Alkuperäiset muoviverkot kuuluvat roskakoriin. Kätevintä onkin ostaa talipalloja ja-pötköjä, joissa ei ole muoviverkkoa ympärillä. Tällöin ei ole vaaraa, että linnut tarttuvat verkkoon, ja roskaa syntyy vähemmän.

VINKKI: Monet linnut, esimerkiksi keltasirkut, syövät mieluummin maahan varisseita tai laakealla ruokintapöydällä olevia siemeniä. Maaseudulla voi kokeilla tarjota maassa ruokaileville keltasirkuille ja peltopyille kauraa maassa olevan suurehkon automaatin avulla.

Ruokintapaikan sijoittaminen

RastasRastas
Ruokintapaikka kannattaa perustaa riittävän lähelle, jotta sen hoitaminen on vaivatonta. Samalla ruokintapaikalla käyvien lintujen elämän seuraaminen on helppoa. Hyvä paikka on esimerkiksi pihapiirissä siten, että ruokintapaikan näkee keittiön tai olohuoneen ikkunasta. Se kannattaa sijoittaa rauhalliseen paikkaan, jossa lintujen ruokailu keskeydy liian usein ihmisten liikkumisen vuoksi.

Ruokintapaikan olisi parempi sijaita kuitenkin yli 10 metrin päässä rakennuksista. Linnut säikähtävät helposti ja voivat hädissään lentää ikkunoita päin, koska erehtyvät luulemaan ikkunapinnan heijastuksia metsäksi. Ikkunat olisi hyvä varustaa sälekaihtimilla tai rullaverhoilla, jotka pidetään osittain suljettuina.
Hyvä ruokintapaikka on myös riittävän suojainen, jotta tuuli ei pääse tarpeettomasti tuivertamaan. Linnuilla tulisi olla mahdollisuus päästä lisäksi nopeasti puihin tai pensaisiin petoja turvaan. Liian lähellä pensaita ruokintapaikkaa ei ole kuitenkaan syytä sijoittaa. Ruokintapaikan lähistöllä olisi hyvä olla siis tuuheita havupuita, pensaita tai pensasaitaa, jotka antavat linnuille suojaa pedoilta ja viimalta!

Hyvällä ruokintapaikalla on useita ruokintapisteitä

Useamman ruokintapisteen ruokailupaikka vähentää lintujen keskinäistä kilpailua. Ruokinta voi koostua useasta pisteestä esimerkiksi seuraavanlaisesti:
• Muutama suurempi ruokinta-automaatti riittävän välimatkan päähän toisistaan.
• Talipallo- ja rasvapötkötelineitä.
• Muutama pieni roikkuva ruokinta-automaatti, jotka voi helposti sijoittaa vaikka pensasaidan sisään.

Puhtaus on puoli ruokaa myös lintujen ruokinnassa. Niinpä ruokintapaikka kannattaa siivota säännöllisin väliajoin. Siivoamisella vähennetään tautien leviämistä.

Mitä laitetaan?

Linnuille kelpaa monenlainen, puhdas ruoka, kunhan se ei ole pilaantunutta eikä liian suolaista. Suosituimpia talvilintujen herkkuja ovat auringonkukansiemenet, maapähkinät, kaura ja tali. Rypsiä, hirssiä ja pellavaakin voi kokeilla.

Auringonkukan siemenet ovat ruokintapaikan suosituimpia eväitä. Ne kelpaavat etenkin tiaisille ja viherpeipolle sekä punatulkulle. Auringonkukan siemenet. Kuorettomat auringonkukansiemenet vaikuttavat kalliimmilta kuin kuorelliset, mutta niillä on kiistaton etu: linnut voivat hyödyntää kaiken mitä tarjotaan eikä roskaa synny.

Maapähkinät ovat muiden pähkinöiden tapaan linnuille herkkua. Parhaiten ne soveltuvat linnuille murskattuna. Silloin pähkinät ovat myös riittoisempia. Pähkinät ovat etenkin tiasten ja nakkelin suosiossa. Pähkinät voi murskata tehosekoittimessa ja siivilöidä hienontamisen yhteydessä syntynyt maapähkinäjauho erilleen. Jauhoa ei pitäisi linnuille syöttää, koska se kostuu hyvin helposti ja vettynyt ruoka on huonoa ravintoa linnuille. Murskaus käy hyvin myös esimerkiksi perunanuijalla.

Rasva voi olla monessa muodossa: teurasjätettä, silavaa, ihraa tai läskiä. Kaupasta rasvaa voi ostaa myös rasvapalloina tai renkaina, joihin voi olla sekoitettuna erilaisia siemeniä. Rasva on etenkin tiaisten suosiossa. VINKKI: Läskiä voi naulata lautaan ja laittaa sen seinälle tai pylvääseen. Läskin voi myös kääriä katiskaverkkoon ja kiinnittää puun kylkeen.

Vilja on perinteistä lintulaudan ruokaa. Ruokintaan on käytetty yhtä lailla ohraa, kauraa kuin vehnääkin. Kaura on ollut ehkä suosituin laji, vaikka sen ravintoarvo ei olekaan kovin korkea. Viljansyöjiä ovat etenkin varpuset ja keltasirkut. Viljaa voi tarjota myös lyhteinä, mutta niiden vikana on usein kallis hinta ravintosisältöön verrattuna. Toisaalta pienelläkin maa-alalla voi kasvattaa omat lyhteet, jotka tuovat ruokintapaikalle näyttävyyttä.

Muutkin siemenet kelpaavat linnuille, mutta usein niiden käyttöä rajoittaa korkea hinta. Erilaiset siemensekoitukset voisivat olla yksi vaihtoehto. Toisaalta rypsiä kannattaisi tarjota etenkin viherpeipolle, hempolle ja urpiaiselle. Hamppu ja hirssi löytävät syöjänsä pienistä siemensyöjistä, kuten pikkuvarpusesta ja punatulkusta. Muita linnuille kelpaavia siemeniä voivat olla esimerkiksi unikko, leseet ja erilaiset rikkaruohojen siemenet.

Marjat ja hedelmät ovat monien lintujen suosiossa. Esimerkiksi rastaita voi yrittää ruokkia syksyllä talteen laitetuilla ja kuivatuilla pihlajanmarjoilla. Myös omenat ja muut hedelmät kelpaavat samoille linnuille. Marjat ja hedelmät voivat houkutella myös punarintoja, rautiaisia, mustapääkerttuja sekä tilhiä. Myös eksoottisempia hedelmiä voi tarjoat linnuille. Esimerkiksi kookospähkinät voi halkaista kahtia ennen linnuille tarjoamista.

Lintuja ei pidä ruokkia kinkunrasvalla, vettyneillä kaurahiutaleilla, eikä millään mikä on homeista, maustettua tai erityisen suolaista. Linnut eivät yleensä syö ruista tai riisiä. Myöskään leivän tai leivänmurujen tarjoaminen lintulaudalla ei ole suositeltavaa; leipä vain täyttää vatsat, mutta ei ole linnuille kovin ravitsevaa.

HUOM.! Ruokinnalla tai sen läheisyydessä olisi hyvä olla tarjolla myös hienoa soraa tai hiekkaa, jota linnut tarvitsevat lihasmahaansa ruoan jauhaantumisen edistämiseksi.

Lintujen lempiruokia:

Tiaiset: auringonkukansiemen, maapähkinä (pienet lajit suosivat murskattua pähkinää), rasva ja tali sekä rasvasiemenseospallot ja -pötköt.

Punatulkku, viherpeippo, peippo, järripeippo, nokkavarpunen, tikli ja urpiainen: auringonkukansiemen, maapähkinä (monille kelpaa parhaiten murskattuna).

Keltasirkku: kaura, auringonkukansiemen (kuorettomana), hirssi.

Varpunen ja pikkuvarpunen: auringonkukansiemen, maapähkinä (murskattuna), kaura, hirssi, rasvasiemenseospallot ja pötköt.

Mustarastas: auringonkukansiemen, maapähkinä (murskattuna helpompi syödä), rasva ja tali, hedelmät ja marjat.

Kuukkeli, närhi, varis ja harakka: auringonkukansiemen, maapähkinä, rasva ja tali.

Pari sanaa lintulaudan lajistosta:

PunatulkkuPunatulkku
TalitiainenTalitiainen
Lintujen talviruokinnan lisääntyminen on lisännyt Suomessa talvehtivien lajien ja yksilöiden määrää.

Tiaiset ovat ruokintalautojen valtalajistoa, jotka syö etenkin rasvaa ja auringonkukansiemeniä. Talitiainen ja sinitiainen ovat asutuksen tuntumassa yleisimmät lajit. Metsien ruokintapaikoilla yleisiä ovat hömötiaiset. Lisäksi ruokintapaikalla voi tavata kuusi- ja töyhtötiaisen.

Siemensyöjät voivat viihtyä sopivilla ruokintapaikoilla suurinakin parvina. Keltasirkku on yleensä runsaslukuisin laji. Varpunen on toinen asutuksen tuntumassa yleinen laji. Viherpeippo on entistä useammin myös talvehtiva laji juuri ruokinnan ansiosta. Lisäksi punatulkku on ruokintapaikkojen runsaslukuisimpia siemensyöjiä.

Tikat naputtavat mielellään etenkin rasvaa. Käpytikka on yleisin ruokintapaikan vieras. Myös uhanalaista valkoselkätikkaa autetaan rasvaruokinnalla.

Muita ruokintapaikalta löytyviä lajeja voivat olla esimerkiksi kesykyyhky, urpiainen, närhi, kuukkeli ja harakka.

Ruokintapaikoilla voi tavata myös harvinaisempia lajeja.
Yksi esimerkki on ajoittain Suomeen vaeltava pähkinänakkeli. Leudot syyssäät ja ruokinta saattavat ajoittain houkutella viivyttelemään tai jopa talvehtemista yrittämään sellaisiakin lajeja, jotka normaalisti muuttavat. Perinteisesti muuttavista linnuista esimerkiksi punarinta, västäräkki, rautiainen ja nokkavarpunen sekä peippo ja järripeippo voivat löytyä myös lintulaudalta.

Toisaalta keväällä aikaiset muuttolinnut käyttävät hyväksi ruokintapaikkojen tarjoamaa ravintoa etenkin takatalven aikana.

Ongelmia ruokintapaikalla?

Ruokintalauta kiinnostaa usein myös muita eläimiä kuin varsinaisia ruokinnan kohteita. Osa eläimistä syö vauhdilla pikkulinnuille tarkoitettua ruokaa ja pedot syövät itse pikkulintuja. Lisäksi taudit voivat koitua lintujen kohtaloksi.

Orava pitää monien lintujen tavoin hyvästä jyväravinnosta. Se on myös varsin ahne syöjä ja varastoija. Orava on erittäin taitava kiipeämään ruokintapaikalle ja se myös hyppää pitkiä matkoja. Lintulaudan suojaaminen oravalta onnistuu esimerkiksi sijoittamalla lintulauta pylvään päähän ja laittamalla pylvään varteen kiipeämisen estävän kauluksen. Lisäksi paikan täytyy olla riittävän kaukana puista, ettei hyppäminen onnistu.

Petolinnut osaavat etsiä saalista suuria parvia kerääviltä lintulaudoilta. Yleisin on varpushaukka, mutta joskus kanahaukkakin saattaa yllättää. Lisäksi varpusen kokokoinen varpuspöllö voi asettua pihapiiriin pidemmäksi aikaan ja kerätä varastoa kottaraispönttöön. Sijoittamalla ruokintapaikka riittävän suojaiseen paikkaan annetaan pikkulinnuille mahdollisuus pelastautua pensaiden tai puiden suojaan.

Kissat voivat myös yrittää ottaa osansa lintulaudan antimista. Kissojen saalistusta voi vaikeuttaa sijoittamalla lintulauta siten, ettei ihan sen vierellä ole vaanimisuojaa antavaa kasvillisuutta.

Varislinnuista etenkin harakka tai närhi saattavat ryövätä esimerkiksi rasvaa. Tämä on kuitenkin helppo välttää kiinnittämällä rasva huolellisesti alustaan esimerkiksi verkolla.

Taudeista yleisin on salmonelloosi. Salmonelloosiin sairastuneen linnun tunnistaa parhaiten pörhistyneistä höyhenistä ja apaattisesta käytöksestä. Mikäli tällainen lintu ilmestyy ruokintapaikalle, on paikalta syytä heti siivota siementet kuoret, ulosteet ja muut jätteet pois. Siisteyttä ylläpitämällä vähennetään tautien riskiä, sillä taudit leviävät suurelta osin ulosteiden kautta. Lintulautojen tavallisista lajeista herkimmin salmonelloosiin sairastuu punatulkku.

Ruokinta taloyhtiöissä tai oman pihan ulkopuolella

Taloyhtiöillä voi olla omat ohjeensa lintujen ruokinnasta. Ruokintaa ei pidä kiinnittää esimerkiksi kerrostalon seinään. Linnut voivat ulosteillaan tuhria seiniä ja naapurin ikkunalaudan. Jotta turhat kiistat vältettäisiin, kannattaa miettiä yhteisen ruokinnan perustamista muiden asukkaiden kanssa pihalle paikkaan, jossa ruokinta ei aiheuta kenellekään häiriötä.

Ruokintojen laittamista kuntien ja kaupunkien viheralueille koskeva säännöstö vaihtelee paikkakunnittain. Asia on hyvä selvittää ympäristöviranomaisilta ennen ruokinnan perustamista. Muutenkin ruokintaan pitäisi aina kysyä maanomistajan suostumus.
Lähteet: BirdLife Suomi sekä Ismo Nousiainen (www.saunalahti.fi/retki/linnut/ruoki.htm) / inforetki@saunalahti.fi
Tee Se Itse Lintulauta - ja saat siivekkäitä ystäviä!Tee Se Itse Lintulauta - ja saat siivekkäitä ystäviä!