• Etusivu
  • Rakentaminen

Lippu salkoon – vaikka joka päivä

Rakentajan toimitus
Päivitetty 29.04.2021
20214_70345.jpg

Taloyhtiöissä liputus on monesti kirjattu kiinteistöhuoltosopimukseen, mutta liputusvuorot voidaan myös jakaa asukkaiden kesken. Milloin liputetaan ja mitä siitä on säädetty?

Suomen lippu

Suomen lippu on suorakaiteen muotoinen vaate, jossa on valkoisella pohjalla sininen risti vuonna 1978 annetun lippulain mukaan. Lipun korkeus on 11 ja pituus 18 mittayksikköä. Värisävyt on määritelty valtioneuvostossa.
Lippu ei saa olla likainen tai repaleinen. Lipun voi pestä pesukoneessa ja silittää lipun mukana olevan ohjeen mukana. Lippu tulee kuivata sisätiloissa. Mikäli lippua pitää korjata, korjausjälki ei saa näkyä liputettaessa. Lippuun ei saa kirjoittaa eikä kiinnittää mitään.

Käyttökelvottomaksi kulunut Suomen lippu tulee hävittää kansallislipun arvon mukaisesti polttamalla tai silppuamalla pieniksi palasiksi, jotka voi hävittää muutamassa erässä talousjätteen mukana. Lippua ei saa haudata maahan tai mereen eikä sille tule keksiä uusia käyttötarkoituksia. Suomalaiset ovat suhtautuneet lipuunsa hartaan kunniottavasti ja toivottavasti tämä suhtuminen säilyy.

Lippusalko

Lippusalon pituus riippuu käyttöpaikasta. Salon tulisi olla 1–2-kerroksista rakennusta korkeampi, jolloin lippu riippuu tuulettomallakin säällä rakennuksen yläpuolella. Kerrostalossa lippusalon tulee yltää kolmannen kerroksen korkeudelle. Salkoon valittavan lipun korkeus on noin 1/6 osa salon pituudesta. Esimerkiksi 10 metrin salkoon tulee 165x268 cm kokoinen lippu.

Salko sijoitetaan tontille Suomen lipun arvon mukaiselle paikalle. Lipun tulisi voida liehua esteettä ja näkyä mahdollisimman monelta suunnalta.

Lipun nosto ja lasku

Lippu on nostettava salkoon tasaisin, rauhallisin vedoin ja hillityn arvokkaasti. Lippu ei saa koskettaa maata missään vaiheessa. Lippunarut kiristetään, kierretään tarvittaessa salon ympäri ja kiinnitetään huolellisesti hakaan. Tuulisella säällä on suositeltavaa, että lippua on nostamassa kaksi henkilöä, joista toinen pitelee lippua ja toinen hoitaa narut.

Lippu lasketaan yhtä arvokkaasti kuin nostetaankin. Lippu viedään sisätiloihin narut ja liittimet vapaina, sininen väri päälle laskostettuna. Liputuksen aikana kastunut lippu kuivatetaan sisätiloissa ennen laskostamista. Lippu varastoidaan säilytyspussissaan.

20214_70346.jpg

Liputusaika

Lippu nostetaan salkoon klo 8 ja lasketaan samaan aikaan auringon laskiessa, valoisana aikana kuitenkin klo 21 mennessä. Suomen lipun päivän liputus alkaa juhannusaattona kello 18 ja päättyy juhannuspäivänä kello 21. Itsenäisyyspäivänä liputus päättyy klo 20. Yksityinen kansalainen voi joustaa liputusajasta tilanteen niin vaatiessa, kunhan lippua ei unohdeta yöksi salkoon.

Suruliputus

Suruliputuksessa Suomen lippu nostetaan ihan ylös ja lasketaan sitten 1/3 salon mittaa alas siten, että lipun alareuna asettuu salon puoleen väliin. Pois otettaessa lippu vedetään ensin ylös ja vasta sitten alas.
Mikäli taloyhtiön asukas siirtyy ajasta ikuisuuteen, liputetaan kuolinpäivänä siinä talossa, jossa kuolema on tapahtunut. Suruliputuksen voi suorittaa myös seuraavana päivänä, mikäli kuolemantapaus on sattunut niin myöhään, että liputusaika jää lyhyeksi. Hautauspäivänä liputus aloitetaan klo 8 vainajan kodissa ja muistotilaisuudessa. Siunaustilaisuuden jälkeen lippu nostetaan ylös loppupäiväksi.

Liputuspäivät

Virallisia liputuspäiviä ovat seitsemän kalenterijuhlapäivää sekä vaalipäivä ja presidentin toimeenastumispäivä. Lisäksi on 12 vakiintunutta liputuspäivää, jolloin lippu kohotetaan salkoon samoin kuin virallisinakin päivinä. (Viralliset liputuspäivät tummennettuna)

  • J.L. Runebergin päivä 5.2.
  • Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä 28.2.
  • Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä 19.3.
  • Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä 9.4.
  • Kansallinen veteraanipäivä 27.4.
  • Vappu, suomalaisen työn päivä 1.5.
  • Eurooppa-päivä 9.5.
  • J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä 12.5.
  • Äitienpäivä toukokuun toinen sunnuntai
  • Kaatuneitten muistopäivä toukokuun kolmas sunnuntai
  • Puolustusvoimain lippujuhlan päivä 4.6.
  • Suomen lipun päivä juhannuslauantai 20.–26.6.
  • Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä 6.7.
  • Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.
  • YK:n päivä 24.10.
  • Ruotsalaisuuden päivä, svenska dagen 6.11.
  • Isänpäivä marraskuun toinen sunnuntai
  • Itsenäisyyspäivä 6.12.
  • Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä 8.12.

Näiden lisäksi jokaisella suomalaisella on oikeus liputtaa Suomen lipulla aina, kun näkee sen aiheelliseksi. Liputus sopii esimerkiksi perhejuhlien yhteyteen. Pääasia on, että kansallislippua kohdellaan kunnioittavasti.

Lähde: Suomalaisuuden Liitto ja Sisäministeriö

Info

Info

*Lippulaulu*

Siniristilippumme,
sulle käsin vannomme, sydämin:
sinun puolestas elää ja kuolla
on halumme korkehin.Kuin taivas ja hanki Suomen
ovat värisi puhtahat.
Sinä hulmullas mielemme nostat
ja kotimme korotat.Isät, veljet verellään
vihki sinut viiriksi vapaan maan.
Ilomiellä sun jäljessäs käymme
teit’ isäin astumaan.Sun on kunnias kunniamme,
sinun voimasi voimamme on.
Sinun kanssasi onnemme jaamme
ja iskut kohtalon.Siniristilippumme,
sulle valan vannomme kallihin:
sinun puolestas elää ja kuolla
on halumme korkehin.(Sanat V.A. Koskenniemi, sävel Yrjö Kilpinen)

Lisätietoa: Suomalaisuuden Liitto, www.suomalaisuudenliitto.fi Sisäministeriö, www.intermin.fi/suomen-lippu

Rakentaminen
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

Puutarhanet_kuvaa_ei_loytynyt_1920x1080.jpg
Puutarha lapsen silmin
Jotkut lapset ovat luonnostaan kiinnostuneita kasveista ja puutarhan hoidosta. Silloin ei tarvitse juurikaan nähdä vaivaa innostaakseen lasta kotipuutarhurin rikkaan maailman löytämiseen. Mutta myös vastahakoisemman lapsen voi saada huomaamaan puutarhan monipuoliset luomisen ja touhuamisen mahdollisuudet.Ota lapsi mukaan puutarhan puuhiin ja järjestä hänelle ikiomaa tilaa, jossa voi harjoitella sekä siementen kylvämistä että taimien istutusta. Tila ei saa olla pihan perimmäisessä nurkassa ja vaatimattomissa olosuhteissa, jolloin onnistumisen mahdollisuudet ovat minimissä, vaan valitse paikka, josta lapsi voi olla ylpeä. Kerro kasvien janon ja ruokahalun tyydyttämisen tärkeydestä, ja näytä lapselle konkreettisesti kasvun, kehityksen ja kiertokulun ihmeitä: siemenen itäminen, lehtien muodostuminen, versojen pituuskasvu, kukkanupun aukeaminen, kukan värien hehkua, huumaavia ja tyrmääviä tuoksuja, marjojen muodostuminen, erilaiset lehtimuodot, rönsyjen avulla leviäminen, syysvärien kehittyminen… – kaikki ne asiat, jotka saavat aikuisenkin haltioitumaan. Ihastelkaa yhdessä kasvien kauniita yksityiskohtia.
20216_71159.jpg
Herkkua pöytään: raparperipiirakka toscakuorrutteella
Löytyykö pakastimestasi valmiiksi kuorittua ja pilkottua raparperia, etkä oikein keksi mitä niistä valmistaisit? Oletko kokeillut raparperipiirakkaa toscakuorrutteella? Tämä piirakka on takuuvarma hitti jälkiruokapöytään minkä tahansa juoman seuraksi. Muistathan sulattaessasi raparperit, valuttaa ylimääräinen neste pois ennen raparperipalojen lisäämistä piirakan päälle.
20118_27577.jpg
Näyttävät nauhukset <i>(Ligularia)</i>
Keltakukkaiset nauhukset ovat loppukesän näyttävimpiä perennoja – kuin pieniä aurinkoja syksyisessä puutarhassa. Ne houkuttelevat kukkiinsa runsaasti päiväperhosia sekä kaikenlaisia pörriäisiä ja kurottautuvat jopa yli kahden metrin korkeudelle.Vaikka nauhukset ovat erityisesti kukinta-aikaan upeita, niin suuri ja rehevä lehdistö on monelle multasormelle se tärkein syy niiden kasvattamiseen. Lehtien väri voi nimittäin olla muusta puutarhasta poikkeavasti hyvin tumma vihreä tai jopa punainen. Lehtiruoti ja kukkavarret voivat olla vaikkapa violetit. Nauhukset ovat helppohoitoisia ja voimakaskasvuisia perennoja, jotka piristävät puutarhaa kukinnallaan heinäkuusta syyskuuhun.Nauhukset Kasvikortistossa
20207_65890.jpg
Etanadynamiitilla eroon kivistä ja kallioista
Jos tarvitset helpon ja edullisen tavan päästä eroon pihallasi olevasta kivestä tai kalliosta, niin silloin tarvitset Ter-Mite -murtolaastia. Se toimii hitaasti, joten se mahdollistaa purkutyön turvallisesti ja yksinkertaisesti ilman perinteistä räjäyttämistä. Eikä tarvitse pelätä räjähteen aiheuttavan lähellä oleville rakennuksille vaurioita ja sitä voidaan käyttää jopa sisätiloissa.
20074_4692.jpg
Salaatit viettävät juhlavuottaan
Ruukku- ja jääsalaatti sekä pehmeä ja rapea keräsalaatti eli jäävuorisalaatti ovat kaikille tuttuja. Muihin salaatteihin tutustumisen voi aloittaa esimerkiksi tammenlehti- tai sidesalaatista, lollo rossosta tai lollo biondasta. Maku on kaikissa Lactuca-suvun salaateissa mieto. Kun salaatilta haluaa makua ja särmää, kannattaa siirtyä Cichorium-suvun endiiveihin ja sikureihin. Näiden käyttö on suomalaisille vielä uutta. Friseesalaatti on toiselta nimeltään kähäräendiivi. Siloendiivi sopii nopeasti kuumennettavaksi. Valkoisen salaattisikurin, punasikurin ja vihersikurin tunnistaa sukkulamaisesta muodosta.
20149_40848.jpg
Tunnetko haperot?
Haperot viihtyvät kaikkiallaNämä erinomaisiksi luokitellut ruokasienet viihtyvät kaikkialla Suomessa, kaikenlaisissa metsissä sekä puustoisissa pihapiireissä. Haperot ovat runsassatoisia satokauden ulottuessa heinäkuulta syyskuulle.Haperoita on helpohko löytää kirkkaiden ja kiiltävien lakkiensa puolesta sammalen, ruohon ja pudonneiden lehtien seasta. Tosin auringonpaiste ja sade saattavat haalistaa lakin väriä.Ps. Haperot muistuttavat rouskuja sillä erotuksella, että haperoissa ei ole maitiaisnestettä!

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton