• Etusivu
  • Rakentaminen

Lippu salkoon – vaikka joka päivä

Rakentajan toimitus
Julkaistu 08.11.2019Päivitetty 29.04.2021
20214_70345.jpg

Taloyhtiöissä liputus on monesti kirjattu kiinteistöhuoltosopimukseen, mutta liputusvuorot voidaan myös jakaa asukkaiden kesken. Milloin liputetaan ja mitä siitä on säädetty?

Suomen lippu

Suomen lippu on suorakaiteen muotoinen vaate, jossa on valkoisella pohjalla sininen risti vuonna 1978 annetun lippulain mukaan. Lipun korkeus on 11 ja pituus 18 mittayksikköä. Värisävyt on määritelty valtioneuvostossa.
Lippu ei saa olla likainen tai repaleinen. Lipun voi pestä pesukoneessa ja silittää lipun mukana olevan ohjeen mukana. Lippu tulee kuivata sisätiloissa. Mikäli lippua pitää korjata, korjausjälki ei saa näkyä liputettaessa. Lippuun ei saa kirjoittaa eikä kiinnittää mitään.

Käyttökelvottomaksi kulunut Suomen lippu tulee hävittää kansallislipun arvon mukaisesti polttamalla tai silppuamalla pieniksi palasiksi, jotka voi hävittää muutamassa erässä talousjätteen mukana. Lippua ei saa haudata maahan tai mereen eikä sille tule keksiä uusia käyttötarkoituksia. Suomalaiset ovat suhtautuneet lipuunsa hartaan kunniottavasti ja toivottavasti tämä suhtuminen säilyy.

Lippusalko

Lippusalon pituus riippuu käyttöpaikasta. Salon tulisi olla 1–2-kerroksista rakennusta korkeampi, jolloin lippu riippuu tuulettomallakin säällä rakennuksen yläpuolella. Kerrostalossa lippusalon tulee yltää kolmannen kerroksen korkeudelle. Salkoon valittavan lipun korkeus on noin 1/6 osa salon pituudesta. Esimerkiksi 10 metrin salkoon tulee 165x268 cm kokoinen lippu.

Salko sijoitetaan tontille Suomen lipun arvon mukaiselle paikalle. Lipun tulisi voida liehua esteettä ja näkyä mahdollisimman monelta suunnalta.

Lipun nosto ja lasku

Lippu on nostettava salkoon tasaisin, rauhallisin vedoin ja hillityn arvokkaasti. Lippu ei saa koskettaa maata missään vaiheessa. Lippunarut kiristetään, kierretään tarvittaessa salon ympäri ja kiinnitetään huolellisesti hakaan. Tuulisella säällä on suositeltavaa, että lippua on nostamassa kaksi henkilöä, joista toinen pitelee lippua ja toinen hoitaa narut.

Lippu lasketaan yhtä arvokkaasti kuin nostetaankin. Lippu viedään sisätiloihin narut ja liittimet vapaina, sininen väri päälle laskostettuna. Liputuksen aikana kastunut lippu kuivatetaan sisätiloissa ennen laskostamista. Lippu varastoidaan säilytyspussissaan.

20214_70346.jpg

Liputusaika

Lippu nostetaan salkoon klo 8 ja lasketaan samaan aikaan auringon laskiessa, valoisana aikana kuitenkin klo 21 mennessä. Suomen lipun päivän liputus alkaa juhannusaattona kello 18 ja päättyy juhannuspäivänä kello 21. Itsenäisyyspäivänä liputus päättyy klo 20. Yksityinen kansalainen voi joustaa liputusajasta tilanteen niin vaatiessa, kunhan lippua ei unohdeta yöksi salkoon.

Suruliputus

Suruliputuksessa Suomen lippu nostetaan ihan ylös ja lasketaan sitten 1/3 salon mittaa alas siten, että lipun alareuna asettuu salon puoleen väliin. Pois otettaessa lippu vedetään ensin ylös ja vasta sitten alas.
Mikäli taloyhtiön asukas siirtyy ajasta ikuisuuteen, liputetaan kuolinpäivänä siinä talossa, jossa kuolema on tapahtunut. Suruliputuksen voi suorittaa myös seuraavana päivänä, mikäli kuolemantapaus on sattunut niin myöhään, että liputusaika jää lyhyeksi. Hautauspäivänä liputus aloitetaan klo 8 vainajan kodissa ja muistotilaisuudessa. Siunaustilaisuuden jälkeen lippu nostetaan ylös loppupäiväksi.

Liputuspäivät

Virallisia liputuspäiviä ovat seitsemän kalenterijuhlapäivää sekä vaalipäivä ja presidentin toimeenastumispäivä. Lisäksi on 12 vakiintunutta liputuspäivää, jolloin lippu kohotetaan salkoon samoin kuin virallisinakin päivinä. (Viralliset liputuspäivät tummennettuna)

  • J.L. Runebergin päivä 5.2.
  • Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä 28.2.
  • Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä 19.3.
  • Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä 9.4.
  • Kansallinen veteraanipäivä 27.4.
  • Vappu, suomalaisen työn päivä 1.5.
  • Eurooppa-päivä 9.5.
  • J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä 12.5.
  • Äitienpäivä toukokuun toinen sunnuntai
  • Kaatuneitten muistopäivä toukokuun kolmas sunnuntai
  • Puolustusvoimain lippujuhlan päivä 4.6.
  • Suomen lipun päivä juhannuslauantai 20.–26.6.
  • Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä 6.7.
  • Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.
  • YK:n päivä 24.10.
  • Ruotsalaisuuden päivä, svenska dagen 6.11.
  • Isänpäivä marraskuun toinen sunnuntai
  • Itsenäisyyspäivä 6.12.
  • Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä 8.12.

Näiden lisäksi jokaisella suomalaisella on oikeus liputtaa Suomen lipulla aina, kun näkee sen aiheelliseksi. Liputus sopii esimerkiksi perhejuhlien yhteyteen. Pääasia on, että kansallislippua kohdellaan kunnioittavasti.

Lähde: Suomalaisuuden Liitto ja Sisäministeriö

Info

Info

*Lippulaulu*

Siniristilippumme,
sulle käsin vannomme, sydämin:
sinun puolestas elää ja kuolla
on halumme korkehin.Kuin taivas ja hanki Suomen
ovat värisi puhtahat.
Sinä hulmullas mielemme nostat
ja kotimme korotat.Isät, veljet verellään
vihki sinut viiriksi vapaan maan.
Ilomiellä sun jäljessäs käymme
teit’ isäin astumaan.Sun on kunnias kunniamme,
sinun voimasi voimamme on.
Sinun kanssasi onnemme jaamme
ja iskut kohtalon.Siniristilippumme,
sulle valan vannomme kallihin:
sinun puolestas elää ja kuolla
on halumme korkehin.(Sanat V.A. Koskenniemi, sävel Yrjö Kilpinen)

Lisätietoa: Suomalaisuuden Liitto, www.suomalaisuudenliitto.fi Sisäministeriö, www.intermin.fi/suomen-lippu

Rakentaminen
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20099_18524.jpg
Monitoiminen oksasilppuri mukaan syystöihin
Pieneltäkin tontilta kertyy yllättävän paljon risuja, oksia, lehtiä ja vanhoja perennaversoja, jotka kannattaa hyödyntää. Aiemmin erilaiset materiaalit on pitänyt erotella; karkea puumainen materiaali ja vihreä sekä pehmeä materiaali on silputtu erikseen. Bosch on uudistanut oksasilppuri-mallistonsa: Innovatiivinen Turbine Cut -leikkuujärjestelmä soveltuu kaikenlaiselle puutarhasta saatavalle materiaalille. TC-oksasilppurit nostavat silppuamisen helppouden uudelle tasolle.
202211_79918.jpg
Päärynäpuu elossa vai kuollut? Asiantuntija vastaa
Istutin keväällä 2020 päärynäpuun pihallemme. Seuraavana keväänä näytti, että puu taisi kuolla talvella, mutta sitten se alkoikin kasvattaa alhaalta uutta oksaa. Nyt näyttää taas pahalta. Onkohan järkevä istuttaa uusi vai odotella vielä? Mietin vaan, että jos puu on vartettu, niin kasvaako minulla päärynän sijaan kohta joku pihlaja?
202310_83266.jpg
Biojätteet hyötykäyttöön
Kierrätetystä biojätteestä valmistetaan etanolia polttoaineeksi, metaania kaukolämpöön ja sähköön sekä multatuotetta maanparannukseen. Ennen kierrättämistä voit kuitenkin hyödyntää joitain biojätteitä terveyden ja kodin siisteyden ylläpitämiseen.
202211_80276.jpg
Mansikantaimet autotallissa talven yli? Asiantuntija vastaa
Minulla olisi tänä keväänä istutetut mansikat tehneet paljonkin rönsyjä (on jäänyt leikkaamatta, osin tarkoituksellakin). Tarkoitus olisi ensi keväänä rakentaa uusi mansikkapenkki, jonne siirrän nuo taimet nykypenkistä. Sinne mahtuu paljon enemmän mansikoita, joten ajattelin josko noista rönsyistä kasvattaisi uusia mansikantaimia.Talvi kuitenkin tulee, joten mietin, että onko mahdollista kasvattaa ja säilyttää noita mansikanrönsytaimia talven yli lämpimässä autotallissa? Siellä on ylläpitolämmityksellä noin +10 °C koko talven yli, välillä enemmän, jos sinne menen työskentelemään jotain. Ajatus siis on, että leikkaisin nyt syyskuun aikana nuo rönsyt pois, istuttaisin ne taimipurkkeihin ja pitäisin jossain autotallin hyllyllä talven yli, kastelisin välillä tarpeen mukaan. Keväällä sitten istuttaisin nämä uuteen mansikkapenkkiin.Onko tuhoontuomittu ajatus vai onnistuuko "autotallikasvatus" ?
20226_77140.jpg
Aitapensaan valinnassa vaihtoehtoja ja reunaehtoja
Haluatko vapaasti kasvavan ja helppohoitoisen aidanteen vai jaksatko leikata ja muotoilla pensasaitaa säännöllisesti? Haluatko kukkivia lehtipensaita vai onko tärkeämpää, että aita toimii tiiviinä näkö-, melu- ja pölysuojana, myös talvella? Kuinka korkea aidan pitää olla? Tarvitaanko piikkistä pensasaitaa estämään asiatonta läpikulkua?
seramis kasvualustaa kukkaruukussa
Seramis on ikuinen istutusalusta
Seramis-savirouhe on jokaisen viherpeukalon ja kotipuutarhurin unelma. Luonnonmukainen, erittäin kestävä mullan tilalla käytettävä savirouhe imee ja varastoi huokoisen rakenteensa ansiosta suuria määriä vettä ja luovuttaa sitä kasvien käyttöön niiden tarpeen mukaan.Luonnonmukainen, ruukkukasvien mullan korvaava Seramis on 100 % puhdasta, poltettua savea. Tuote soveltuu sekä sisä- että ulkokäyttöön. Savirouheeseen voit istuttaa viherkasvit, ulkokukat ja yrtit niin sisätiloissa, parvekkeella kuin puutarhassa.Seramiksen keveys ja ilmavuus luovat ensiluokkaiset kasvuolosuhteet kaikille kasveille, sillä Seramikseen istutettujen kasvien juuret saavat optimaalisen määrän happea, vaikka savirouhe olisi täysin vedellä kyllästetty. Ainutlaatuisen tuotteen ansiosta ruukkukasvien kastelusta ei tarvitse huolehtia jatkuvasti, vaan sisä- tai ulkokasvien kasteluväliä voi venyttää huoletta jopa 3–4 viikkoon. Savirouhe ei myöskään tiivisty samalla tavalla kuin multa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton