TAKAISIN

Ruokahävikki verottaa kukkaroasi!
- 125 € putoaa takataskusta vuodessa

Päivitetty: 15.3.2020

Ruokahävikki verottaa jokaisen ihmisen kukkaroa noin 125 euroa vuodessa Luonnonvarakeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan. Koko Suomen mittakaavassa tämä tarkoittaa 120 – 160 kiloa syömäkelpoista ruokaa vuodessa, joka on vuositasolla 23-26 kiloa henkeä kohti jaettuna. Kotitalouksien hävikki on vieläpä kaikkein suurin 30 % osuudella kaikesta ruokahävikistä. Tasaisena kakkosparina tulevat teollisuus 20% ja ravitsemuspalvelut 20 %. Perää pitävät kauppa 18 % ja alkutuotanto 12%. Jos siis pystyisimme nipistämään jokainen edes kilon hävikistä vuodessa, olisivat hyödyt jo ilmastollisestikin merkittäviä.

Jos siis pystyisimme nipistämään jokainen edes kilon hävikistä vuodessa, olisivat hyödyt jo ilmastollisestikin merkittäviä.Jos siis pystyisimme nipistämään jokainen edes kilon hävikistä vuodessa, olisivat hyödyt jo ilmastollisestikin merkittäviä.

Alku-, jälkiruoka-, väli- ja iltakahvit

Paljon puhutaan ruokahävikistä, mutta tiesitkö, että myös kahvihävikki on todellinen ongelma? Suomalaisissa kodeissa peräti yli 150 miljoonaa kupillista kahvia kaadetaan viemäristä alas joka vuosi. Litroissa määrä on yli 23 miljoonaa litraa. Työpaikoilla ongelma on tätäkin pahempi. Kahvissa ainoa ongelma ei ole itse kahvin kaataminen viemäristä alas vaan miten paljon työtä ja resursseja kahvin tuottamiseen ja kuljettamiseen menee. Tästäkin syystä kahvia olisi hyvä keitellä harkiten vain se määrä minkä juo ja juoda kuppi tyhjäksi. #kuppinurin -haaste vähentämään kahvin hävikkiä.

Valmiin kahvin mukana viemäriin tuhlaamme myös saman määrän vettä.Valmiin kahvin mukana viemäriin tuhlaamme myös saman määrän vettä.

Vähennä, vähennä

”Tiesitkö, että kotitalouksista roskiin päätyvä ruokajäte Suomessa vastaa 100 000 keskivertohenkilöauton hiilidioksidipäästöjä?” (Lähde: saasyoda.fi)


Vaikka kompostointi on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin sekajäte, olisi ruokahävikin yleinen vähentäminen kaikkein ympäristöystävällisin asia. Ruoanvalmistuksesta kun käytetään energiaa ja työpanoksia, jotka heitetään hukkaan ruokajätteen mukana. Turhat kasvihuonekaasupäästöt taas aiheuttavat ilmaston lämpenemistä ja tuotannosta tulevat päästöt rehevöittävät vesistöjä. Syntyisi siis vähemmän päästöjä, jos käyttäisimme kaiken hankkimamme ruoan.

Selkeästi eniten roskiin ruokaa heittävä on yksin asuva nainen.Selkeästi eniten roskiin ruokaa heittävä on yksin asuva nainen.

Pienin askelin eteenpäin

Saamme kuunnella nykyään joka tuutista mitä ilmastonmuutos aiheuttaa, kuinka hiilidioksidipäästöt turmelevat luontoa ja merien lämpenemisen seurauksena hukumme kaikki. Valitettavasti tämä saa aikaan vastareaktion ihmisissä eikä ilmastonmuutokseen edes uskota. Yleinen mielipide on kuitenkin tärkeässä ja ratkaisevassa osassa ruokahävikkitaistelussa. Omat ratkaisumme ruokakaupassa vaikuttavat omalta pieneltä osaltaan ja varsinkin jos jokainen on mukana. Pienistä puroista kasvaa iso virta. Pienilläkin ideoilla on suuri vaikutus.

  • Arvioi ruokamäärän tarve
  • Älä haksahda paljousalennuksiin, jos sinulla ei ole paikkaa esimerkiksi pakastaa ylimääräistä
  • Lue päiväysmerkinnät oikein
    • parasta ennen = säilyy kauemminkin. Arvioi haistamalla ja maistamalla
    • viimeinen käyttöpäivä = käytä tähän päivään mennessä
  • Siivoa jääkaappi usein niin tiedät mitä siellä on
  • Laita magneettitaulu jääkaapin oveen ja kirjoita siihen mitä kaapista pitää käyttää tai mitä sieltä löytyy
  • Laita nopeasti pilaantuvat silmän korkeudelle niin muistat käyttää ne ajoissa
  • Pakasta tarvittaessa

Ota ruokahävikki haltuun

Avuksi tavoiteltaessa ruokahävikin vähentämistä on luotu muun muassa nettikauppoja, joiden tarkoituksena on myydä hävikiksi päätyvää elintarviketta, hygieniatuotteita ja ylijäämä varastoja.

Matsmart myy elintarvikkeita ja esimerkiksi hygieniatuotteita.

Fiksuruoka myy muun muassa ruokaa, vaatteita ja hygieniatarvikkeita.