• Etusivu
  • Kasvillisuus

Tärkeimmät joululaulut

Rakentajan toimitus
Päivitetty 22.12.2021
202012_67913.jpg

Joululaulut ovat raikuneet jo tovin kaupoissa, töissä ja automatkoilla, eikä kotonakaan voi niiltä välttyä, jos lapset harjoittelevat joululauluesityksiin tai vanhempi hyräilee tuttuja sointuja vaikka leipoessaan maittavia herkkuja. Jokaisella meistä on kuitenkin joku lempilaulu, joka soidessaan mistä tahansa laitteesta tuo mieleen jonkinlaisia muistoja, varsinkin joulusta. Pyysimme lukijoiltamme noita muistoja ja tässä muutama kertomus, olkaapa hyvä.

No onkos tullut kesä?

No onkos tullut kesä nyt talven keskelle,
ja laitetaankos pesä myös pikkulinnuille.Jo kuusi kynttilöitä on käynyt kukkimaan,
pimeitä talven öitä näin ehkä valaistaan.

Elettiin vuotta 1971. Kyläkoulun joulujuhlat olivat huipennusvaiheessaan. Olin vasta 4-vuotias, mutta pääsin silti mukaan. Olivathan molemmat vanhempani koulun opettajia. Yhtäkkiä kuulimme, kuinka puinen kävelysauva jyski tasaisesti koulun lankkulattiaan – tunnelma sähköistyi. Punanuttuinen, valkopartainen pukki saapui suuri lahjasäkki selässään. Kohta lapset saisivat joulupussit, mutta ensin piti tietenkin laulaa. Pukki seisoi juhlasalin näyttämöllä ja aloitti komeasti: NO ONKOS TULLUT KESÄ... Silloin pomppasin penkille seisomaan ja kajautin järkyttyneenä, että TOIHAN ON MUN ISÄ! Sitten kuluikin aika monta vuotta, ennenkuin suostuin siihen, että pukki saa meille jälleen tulla...

Tarina lähetettiin meille veikeällä nimimerkillä: "Uskon silti pukkiin"

Kuuntele laulu täältä>>

Tuo armon valkokyyhky

Tuo armon valkokyyhky
Nyt viestin maailmaan
Jo laantuu tuskan nyyhky
Käy toive versomaan
On pyhä jouluyö
On juhla jumalainen
Messiaan synnyinyö

Olimme kahdeksanhenkinen perhe. Jouluaattona, kun pukki oli lähtenyt ja lahjat avattu, lauloivat isä ja äiti yhdessä Tuo armon valkokyyhky. Tämä on edelleen kauniina muistona joulusta ja vanhemmistani.

- Lea P., Puuppola -

Kuuntele laulu täältä>>

202012_67914.jpg

Sylvian joululaulu

Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan,
Joulu joutui jo rintoihinkin.
Ja kuuset ne kirkkaasti luo loistoaan
Jo pirtteihin pienoisihin.
Mutt' ylhäällä orressa vielä on vain
Se häkki, mi sulkee mun sirkuttajain.
Ja vaiennut vaikerrus on vankilan.
Oi, murheita muistaa ken vois laulajan?

Lauloin ihanaa laulua RAKKAALLE ISOÄIDILLENI KOPRAN MAMMALLE niin kauan, kun sain laulaa, vuoteen 1968 asti. Jouluna 1969 ei mammaa enää ollut, hän nukkui ikiuneen marraskuussa 1969. Se joulu oli niin surullinen – ikävöin 16-vuotiaana ihanaa, rakasta mammaa todella paljon.

- Sirpa R., Harjavalta -

Sylvian joululaulu on äärimmäisen tärkeä myös Turengissa asuvalle Eeva Liisa S.:lle.

Olen syntynyt jouluaamuna klo 6. Tarinani kuulin lapsena ja nuorena joka joulu, äiti sen kertoi, joskus isäkin. Isä joutui viemään äitini sairaalaan potkukelkalla. Juuri, kun kirkonkellot soittivat ennen joulun jumalanpalveluksen alkua, isälle tuttu mies oli reellään matkalla kirkkoon, pysähtyi, huomasi tilanteen ja niin äitini saikin rekikyydin sairaalaan. Siellä oli ollut käytävän päässä iso valaistu enkeli ja radiossa soi Sylvian joululaulu. Äitini sanoi, että sitä näkyä ja laulua hän ei unohda koskaan. Ja niin minä synnyin ja kuuntelen yhä joka joulu Sylvian joululaulua, vaikka ensimmäisestä rekiretkestäni tulee kuluneeksi nyt jouluaamuna 73 vuotta.

Kuuntele laulu täältä>>

Onko jokin joululaulu sinulle se tärkein, kaunein ja herkin? Haluatko kertoa sen muillekin?

202012_67912.jpg

Lue myös Puutarha.netin toimittajan, Tiinan, muistoja

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20241_83395.jpg
Linné kehitti hauskan kasvikellon
Ruotsalainen luonnontutkija Carl von Linné (1707–1778) teki tutkimusretkiä Ruotsissa, etenkin Uppsalan ympäristössä, ja ympäri Eurooppaa. Hän perusti oppinsa eliökunnan systemaattisesta nimeämisestä näiden tutkimusten varaan. Linné onkin tieteellisen luokitusjärjestelmän perustaja ja luoja. Hänen kaksinimijärjestelmässään kasville annettiin kaksiosainen eli binomiaalinen nimi (sukunimi sekä lajinimi). Linnén järjestelmä ei kuitenkaan ilmennä kasvien todellisia sukulaisuussuhteita, mutta silti se antoi kuitenkin voimakkaan sysäyksen kansainvälisen kasvisystematiikan kehitykselle. Hänen merkityksestään kertoo sanonta "Luoja loi, mutta Linné järjesti".
20112_24372.jpg
Huonekasvit - trooppiset sopeutujat
Yllättävän monet tutuista huone- ja parvekekasveistamme ovat alunperin kotoisin eksoottisista maista, jotka sijaitsevat trooppisella vyöhykkeellä.Lue lisää huonekasveista...
20218_71749.jpg
Mitä kuuluu metsiemme marjasadolle?
Mustikan pääsatokausi on alkanut eteläisessä Suomessa. Runsaasta kukinnasta ja onnistuneesta pölytyksestä huolimatta mustikkasato jää kuivuuden takia enintään keskinkertaiseksi. Havaintometsien raaoista mustikoista hieman yli 60 prosenttia on päässyt kypsiksi marjoiksi saakka, kun pitkäaikainen keskiarvo on yli 80 prosenttia.– Kuivuus on verottanut selvästi mustikkasatoa. Kuivuus pienentää myös kypsän mustikan kokoa, joten täydet mustikkasangot ovat monin paikoin työn takana tänä vuonna, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Rainer Peltola.
18_P_130296_2.jpg
Miten omenapuita tulisi leikata? Asiantuntija vastaa
Monia mietityttää varsinkin kevään tullen, miten niitä oman pihan puita leikataan. Omenapuut tuottavat ongelmia, miten niitä leikataan haavoittamatta niitä ja miten sadosta saa parhaimman. Asiantuntija Marita Wallin PIHA.SI-yrityksestä vastaa mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Katso video.
Ituja kulhossa
Itujen kasvatus
Syötävien itujen kasvattaminen on hyvä keino saada tuoretta vihreää, kun pimeimpänä aikana haluaa vaihtelua ulkomaisiin vihanneksiin. Idut sisältävät B-, E-, A- ja C-vitamiineja ja niissä on lisäksi hyvälaatuista proteiinia, entsyymejä, runsaasti kuitua ja kivennäisaineita, kuten rautaa ja sinkkiä.
202211_80105.jpg
Viikon kysymys: Mikä puu kuvassa on?
Mikä puu mahtaa olla kyseessä? Marjatkin ovat hopeiset.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton