• Etusivu
  • Kasvillisuus

Tapiolan Silkkiniitty - kartanoniitystä kaupunkipuistoksi

Rakentajan toimitus
Päivitetty 27.01.2024
20083_9815.jpg

Silkkiniitty on rakennettu vuonna 1964. Puiston on suunnitellut puutarha-arkkitehti Jussi Jännes. Hän on korostanut puiston suuren koon merkitystä. Tällöin asukkaiden puistolle aiheuttama rasitus jakaantuu riittävän laajalle. Puisto täyttää tehtävänsä aivan toisin kuin pienet, ylikuormitetut ja liikenteen syömät puistot.

Tapiolan puutarhakaupungin ulkoalueiden huolellinen suunnittelu ja laadukas viherrakentaminen ovat toteutuneet Silkkiniityllä. Tarkkoja mitoitus- ja määrätietoja tärkeämpää on ollut tilallinen ratkaisu, kasvillisuuden ryhmittely ja lajivalikoima. Lopullinen mitoitus ja muotoilu on tehty rakentamisen aikana maastossa. Tässä työssä Jänneksen luotettava ja taitava yhteistyökumppani on ollut Asuntosäätiön puutarhatoimiston esimies C.J. Gottberg.

Silkkiniityn laaja nurmialue hallitsee avointa maisemaa. Puiston maasto on muotoiltu hienovaraisesti. Maastonmuotoilun ansiosta puiston poikki kulkevat kävelytiet eivät ole havaittavissa, vaan nurmi näyttää yhtenäiseltä ja kaukaisuuteen jatkuvalta.

Avoimen alueen vastakohtana puiston reunoja on korostettu monipuolisilla istutuksilla. Kukkivia ja syysvärikkäitä lajeja on käytetty runsaasti. Metsän reunaan on istutettu kirsikkapuita, joiden valkoinen kukinta on edukseen ikivihreää taustaa vasten. Tapiolassa harvinaiset lehmuksetkin löytyvät Silkkiniityltä.

Silkkiniityn suunnittelussa korostuu sosiaalisuus ja yleishyödyllisyys. Se palvelee asukkaiden virkistäytymis- ja kohtaamispaikkana - ei vain kaupunkia kehystävänä taustana. Myös lapsille ja nuorille on haluttu tarjota oma leikki- ja pelialue.

Silkkiniityn hienous piileekin paitsi tilallisessa yksinkertaisuudessa myös toiminnallisessa monipuolisuudessa. Seitsemän hehtaarin laajuinen, yhtenäinen nurmikenttä tarjoaa mahdollisuuden monenlaiseen ulkoiluun ja liikuntaan. Viljelypalstat, pallokenttä, kahluuallas sekä leikkialueet sulautuvat kokonaisuuteen.

20083_9817.jpg

Kasvillisuuden uusiminen on aloitettu

Puisto on lähes puolessa vuosisadassa säilyttänyt erinomaisesti alkuperäiset piirteensä ja suunnittelutavoitteensa. Kasvillisuuden käytön periaatteet ovat säilyneet ja uusiminen aloitettu. Kuusi vuotta sitten tehdyn peruskorjauksen yhteydessä on palautettu muun muassa altaan ympärille ellipsinmuotoiset ruusuryhmät.

Parhaillaan on tarve ja aika sekä Silkkiniityn että koko Tapiolan ulkoalueiden kunnostamistoimille. Puistojen ja puutarhojen alkuperäinen luonne ja sisältö pitää ymmärtää, kun mietitään ratkaisuja kasvillisuuden hoito- ja uusimiskeinoiksi sekä tehdään päätöksiä viheralueiden kehittämiseksi. Usein unohtuu viheralueiden pitkäjänteisen hoidon ja jatkuvan kunnossapidon merkitys, mikä on perinteisesti ollut elimellinen osa Tapiolaa.

Lyhyesti Tapiolan Silkkiniitystä:

  • Rakennuttaja: Asuntosäätiö
  • Suunnittelija: Jussi Jännes
  • Toteuttaja: Asuntosäätiön puutarhaosasto, rakentaminen ja maastonmuotoilu C.J. Gottbergin johdolla
  • Pinta-ala: 7 ha
  • Valmistumisvuosi: 1964
20083_9816.jpg

Lisätietoja:
maisema-arkkitehti Laura Yli-Jama puh. 046 877 2220
viheraluepäällikkö Leena Ihalainen puh. 050 464 8858
vastaava museo-opas Tiina Hero puh. 046 877 2680
www.espoo.fi/silkkiniitty

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20226_78647.jpg
Porkkanan taudit ja tuholaiset
Porkkanaa kiusaavat muutamat kiusalliset taudit ja tuholaiset, vahingoittaen porkkanan massaa erilaisilla vaurioilla. Pahimmissa tapauksissa, sato on pilalla.
20073_3935.jpg
Vadelman tuholaistorjunta
Vadelma (Rubus idaeus), vattu eli vaapukka on monivuotinen puolipensas. Ensimmäisenä vuonna kasvavat versot ja kukkasilmut kehittyvät. Toisena vuonna versot kukkivat ja marjovat, jonka jälkeen ne kuolevat. Marjat ovat yleensä punaiset, mutta myös kelta- ja valkomarjaisia lajikkeita on olemassa. Marjantuotantoon jalostetut vadelmalajikkeet on kehitetty eurooppalaisen ja amerikkalaisen vadelman risteytymistä. Viljelylajikkeet poikkeavat luonnonvadelmista versonnan, pidempien ja tanakampien versojen, suurempien kukkien ja marjojen, mutta miedomman aromin osalta.Vadelman tuholaisten luontaisia vihollisia ylläpitävät lehmus, tuomi, raita ja pähkinäpensas. Jos tuholaisia kuitenkin ilmestyy, on avuksi olemassa tehokkaita torjunta-aineita.
202112_74233.jpg
Vuoden 2021 turhake oli liika lihankulutus
Suomen Luonto -aikakauslehti on valinnut vuoden 2021 turhakkeeksi liiallisen lihankulutuksen. Valinnalla lehti haluaa kiinnittää kriittistä huomiota runsaaseen lihansyöntiin liittyviin haittoihin, kuten ilmastopäästöihin ja terveysongelmiin.
20242_83403.jpg
Rusokuusama ja rikot kukkivat kesäkuussa
Kesäkuussa riittää kukkivia kasveja jokaiseen makuun. Kasvikortistostakin löytyy yli 500 kasvia, jotka kukkivat juuri nyt. Niiden joukossa ovat muun muassa rusokuusamat ja erilaiset rikot.
20096_17225.jpg
Nyt uutta: perunat ja vihannekset
Varhaisperunasatoa pidetään tänä vuonna määrällisesti kohtuullisena. Laatu on hyvä, mutta toukokuun jyrkät säävaihtelut aiheuttivat viljelijöille lisätyötä. Hallayöt jäivät yksittäisiksi ja ne hoidettiin sadetuksin, joten kasvustot eivät vaurioituneet. Ensimmäiset varhaisperunat istutettiin heti pääsiäisen jälkeen ja enimmät viikolla 15.Timo on hallitseva varhaisperunalajike, mutta kesän edetessä tulevat myös siiklit, ariellet, rikeat, veloxit ja amazonet. Varhaisimmat perunat kasvatetaan katteen alla. Varhaisperunaksi kutsutaan peruna-asetuksen mukaan perunaa, jonka kuori irtoaa kevyesti hankaamalla. Ilman harsoa kasvatettua, ohutkuorista, varastoimatonta perunaa kutsutaan kesäperunaksi. Peruna-asiantuntijoiden nimikkeistössä uutta perunaa ovat uuden sadon tuontiperunat.
20098_17961.jpg
Hoida nurmikkoasi oikeilla tuotteilla
Nurmikon kalkitusSuomen maaperä on luonnostaan melko hapanta, ja lisäksi kalkkia kuluu nurmikon käyttöön maasta vuosittain hurja määrä: n. 100 g/m². Liian happamassa maassa ravinteet eivät ole nurmiheinälle käyttökelpoisessa muodossa ja sammal viihtyy. Maa kalkitaan ja lannoitetaan vuosittain tai maa-analyysin mukaan. Puutarhamaan kalkitustarpeen voit selvittää teettämällä maastasi viljavuustutkimuksen tai mittaamalla itse maan happamuuden pH-liuskoilla.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton