TAKAISIN

Huonekasvit lisäävät hyvinvointiamme

Julkaistu: 23.10.2017
Suojaudumme jo melko tunnollisesti tupakansavulta, pakokaasuilta ja auringon haitalliselta uv-säteilyltä, mutta terveyttämme voi uhata myös huono sisäilma. Tuulettaminen parantaa sisäilman laatua; edellyttäen että ulkoa virtaava ilma on puhdasta. Matala ilmankosteus on myös selkeästi yhteydessä huonoon sisäilman laatuun. Kun ilmankosteus on 35 - 65 % luokkaa, ollaan terveellisellä tasolla – sekä kasvien että ihmisten näkövinkkelistä. Talviaikaan sisäilma on helposti liian kuivaa.

Keinotekoisista rakennus- ja sisustusmateriaaleista sekä elektronisista laitteista erittyy erilaisia, orgaanisia yhdisteitä - ja ihmisistä erittyy bioeritteitä (lähes 150 erilaista eritettä). Pahimmillaan sisäilman epäpuhtaudet aiheuttavat herkillä ihmisillä oireyhtymän nimeltä ”sairas rakennus”. Sen yleisimpiä tunnuspiirteitä ovat silmien, nenän ja kurkun ärsytys, allergiat, astma, limakalvojen tukkeutuminen, väsymys ja päänsärky.
Viirivehka (Spathiphyllum) Viirivehka (Spathiphyllum)

NASAn tutkimustuloksia

Useat tutkimukset todistavat, että kasveilla on rauhoittava vaikutus. Kasveilla on myös uskomaton kyky puhdistaa ilmaa. Vuonna 1980 Yhdysvalloissa NASA:n avaruustutkimuslaitos analysoi (miehitettyä kuutukikohtaa suunnitellessaan) tavallisten huonekasvien kykyä poistaa hengitysilmasta erilaisia kaasuja ja niiden sisäilmaa kosteuttavaa vaikutusta.

Tarkempaa tutkimusta varten kehitettiin tiiviisti suljettu ”biokoti” (Biohome). Se rakennettiin synteettisistä rakennus- ja sisustusmateriaaleista, joiden tiedettiin erittävän ihmisille haitallisia aineita. Biokodissa vierailevat ihmiset saivatkin nopeasti sairas rakennus -oireyhtymälle tyypillisiä oireita. Tämän jälkeen tilaan vietiin kultaköynnöksiä ja vehkoja; jo muutaman päivän kuluttua voitiin ilmanäytteiden avulla osoittaa, että rakennus- ja sisustusmateriaaleista haihtuvien orgaanisten kemiallisten aineiden määrä oli vähentynyt huomattavasti. Merkittävää oli sekin, että biokodissa vierailleet ihmiset eivät enää oireilleet.
 

Lisätutkimuksissa löydettiin 50 suositeltavaa huonekasvia

Vuonna 1990 aloitettiin lisätutkimus, jossa testattiin huonekasveja entistä tarkemmin. Lähtökohdaksi otettiin niiden formaldehydin poistokyky. Formaldehydi on sisäilman yleisin myrkky; sitä on mm. tupakansavussa, vanerissa, lastulevyssä, liimoissa, painokuviollisissa kankaissa, mattojen alustoissa ja lattiapäällysteissä. Tutkimuksen ”voittajaksi” selvisi kaarisulkasaniainen (Nephrolepis exaltata), toiseksi tuli krysanteemi (Chrysanthemum x grandiflorum) ja kolmanneksi gerbera (Gerbera x cantabrigiensis).
 

kaarisulkasaniainen (Nephrolepis exaltata), krysanteemi (Chrysanthemum x grandiflorum) ja gerbera (Gerbera x cantabrigiensis)kaarisulkasaniainen (Nephrolepis exaltata), krysanteemi (Chrysanthemum x grandiflorum) ja gerbera (Gerbera x cantabrigiensis)

Lisäksi tutkittiin ksyleenin, tolueenin ja ammoniakin poistokykyä; esimerkiksi viirivehkan (Spathiphyllum) kykyyn poistaa erilaisia kemikaaleja. Tutkimuksen perusteella viirivehka poistaa tehokkaimmin asetonia, metanolia ja etyleeniasetaattia, jotka ovat ihmisen hengityksessään erittämiä yleisimpiä bioeritteitä.

Tutkitut 50 huonekasvia arvioitiin:
  • kemiallisten kaasujen poiston
  • viljelyn ja hoidon helppouden
  • tuholaisten vastustuskyvyn ja
  • kosteuden haihduttamisasteen perusteella.

Parhaat kokonaispisteet sai viehättävä, nopeakasvuinen ja vesiviljelyynkin mainiosti sopiva kultapalmu (Chrysalidocarpus lutescens).
kultapalmu (Chrysalidocarpus lutescens)kultapalmu (Chrysalidocarpus lutescens)

Kasvit edistävät terveyttä

Kasvin hengitys toimii päinvastoin kuin ihmisellä; kasvit tuottavat happea ja kuluttavat hiilidioksidia. Lisäksi ne haihduttavat vesihöyryä ja saavat haihduttaessaan sisäilman liikkumaan. Ilma painuu kasvin juuristoalueelle, missä juuristomikrobit hajoittavat sen rakenteeltaan sellaiseksi, että pieneliöt ja kasvit pystyvät käyttämään sitä ravinnokseen - eli kasvit ikään kuin syövät haitallisia aineita ilmasta. Lisäksi on todettu, että kasvit vapauttavat kasvikemikaaleja, jotka pystyvät hävittämään myös homeitiöitä ja bakteereita; useita kasveja sisältävässä huoneessa on 50-60 % vähemmän ilmassa liikkuvia itiöitä ja bakteereja kuin huoneessa, jossa kasveja ei ole.

Kasveilla voidaan siis parantaa merkittävästi nykyaikaisten energiaa säästävien, ”liian” tiiviiden talojen ilmanlaatua. Niillä voidaan vaikuttaa myös kodin ja työpaikan viihtyvyyteen, jaksamiseen ja poissaoloihin työpaikalta. Kasvit luovat kutsuvan ilmapiirin ja rentouttavat hoitajaansa. Älä jätä näin hienoa ja huokeaa, elämänlaatuasi parantavaa mahdollisuutta hyödyntämättä!

Lähde: B. C. Wolverton: Raikas vihreä koti