Poistavatko huonekasvit ilmasta haitallisia aineita?

Vuonna 1990 aloitettiin Yhdysvalloissa kasvitutkimus, jossa vertailtiin 50 tavallisen huonekasvin kykyä poistaa haitallisia kemikaaleja. Tutkimuksissa löydettiin huonekasveja, jotka poistavat sisäilmasta muun muassa ksyleeniä ja tolueenia:

1. Kultapalmu (Chrysalidocarpus lutecens)
2. Pikkutaateli (Phoenix roebelenii)
3. Perhoskämmekkä (Phalaenopsis)
4. Kirjovehka ’Camilla’ (Dieffenbachia)
5. Reunustraakkipuu (Dracaena marginata)
6. Puikkokämmekkä (Dendrobium)
7. Kirjovehka ’Exotica’ (Dieffenbachia)
8. Soikkovehka (Homalomena rubescens)
9. Sulkasaniainen (Nephrolepis obliterata)
10. Supputraakkipuu (Dracaena deremensis)
11. Flamingonkukka (Anthurium)
12. Tuoksutraakkipuu (Dracaena fragrans)
13. Limoviikuna (Ficus benjamina)
14. Viirivehka (Spathiphyllum)

Ammoniakkia puolestaan poistavat parhaiten nämä:

1. Pensaspalmu (Rhapis excelsa)
2. Soikkovehka (Homalomena rubescens)
3. Liriope (Liriope spicata)
4. Flamingonkukka (Anthurium)
5. Krysanteemi (Chrysanthemum x grandiflorum)
6. Täplämaija (Calathea makoyana)
7. Puikkokämmekkä (Dendrobium)
8. Tulppaani (Tulipa)
9. Sirovuoripalmu (Chamaedorea elegans)
10. Muulinkultakorva (Syngonium podophyllum)
11. Limoviikuna (Ficus benjamina)
12. Viirivehka (Spathiphyllum)
13. Tuoksutraakkipuu (Dracaena fragrans)
14. Ruukkuatsalea (Rhododendron Simsii-ryhmä)

Lähde: B. C. Wolverton "Raikas vihreä koti"

Tietoa kemiallisista aineista

Huono sisäilman laatu voi aiheuttaa ihmisille epäviihtyvyyttä, oireita ja jopa sairauksia. Hyvä sisäympäristö puolestaan lisää hyvinvointia ja tuottavuutta. Sisäympäristöstä huolehtiminen kannattaa – myös taloudellisesti.

Ksyleenit saadaan maaöljystä. Niitä käytetään liuottimena ja ohentimena maaleissa, lakoissa, liimoissa, väriaineissa sekä torjunta-aineiden valmistuksessa, kumi- ja nahkateollisuudessa sekä laboratorioissa. Ksyleenit imeytyvät elimistöön keuhkojen ja ruuansulatuskanavan sekä ihon kautta. Pitkäaikainen, toistuva altistuminen ksyleenihöyryille (yli HTP-pitoisuuden) voi aiheuttaa kroonisia aivotoiminnan häiriöitä, joiden oireita ovat esimerkiksi väsyneisyys, päänsärky, muistin ja keskittymiskyvyn heikkeneminen, unihäiriöt ja ärtyneisyys. Toistuvasta ihokosketuksesta voi syntyä ärsytysihottumaa. Voimassa olevien kriteerien perusteella ksyleeniä ei luokitella ympäristölle vaaralliseksi.

Tolueenia käytetään liuottimena ja ohenteena maaleissa, lakoissa, liimoissa ja väriaineissa, kumin ja hartsin liuottamisessa, orgaanisissa synteeseissä sekä lääkeaineiden ja räjähdysaineiden (trotyylin) valmistuksessa. Tolueeni on luokiteltu vaarallisten aineiden luettelossa ryhmään 3 kuuluvaksi, lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi. Tolueeni on suurissa pitoisuuksissa huumaavasti vaikuttava aine; pitkäaikainen, toistuva altistuminen tolueenihöyryille voi aiheuttaa kroonisia aivotoiminnan häiriöitä, joiden oireita ovat muun muassa väsyneisyys, päänsärky, muistin ja keskittymiskyvyn heikkeneminen, unihäiriöt ja ärtyneisyys. Toistuvasta ihokosketuksesta voi syntyä ärsytysihottumaa. Voimassa olevien kriteerien perusteella tolueenia ei luokitella ympäristölle vaaralliseksi.

Ammoniakki on väritön kaasu, jolla on korkeissa pitoisuuksissa hyvin voimakas pistävä haju. Se ärsyttää akuutisti hengitysteitä ja silmiä. Suurina määrinä esiintyessään ammoniakki lisää ilmeisesti pölyjen haittavaikutuksia heikentämällä hengitysteiden puolustusmekanismeja. Sisäilmassa esiintyvää ammoniakkia pidetään kosteusvauriosta kertovana indikaattorina, joka saattaa olla peräisin rakennusmateriaaleista. Myös kosteasta betonista vapautuu ammoniakkia. Usein ammoniakki sisäilmassa on merkki viemärikaasujen vuotamisesta sisätiloihin esim. kuivuneiden vesilukkojen tai lattiakaivojen kautta – tai rikkoontuneiden viemäriputkien vuoksi. Koneellisella ilmanvaihdolla aiheutettu rakennuksen liika alipaineisuus edesauttaa viemärikaasujen vuotoa sisätiloihin. Ammoniakkia voi vapautua myös maaleista ja lakoista, puhdistus- ja pesuaineista sekä ihmisten ja eläinten eritteistä.

Lähde: Työterveyslaitos