Liian hapanta?
Mitä tarkoitetaan maan happamuudella ja miten se käytännössä ilmenee? Voiko asialle tehdä jotain - vai tarviiko?
Suomen maaperä on luontaisesti hapan ja pystyy huonosti vastustamaan happamoittavia tekijöitä. Suuret sademäärät etenkin keväisin ja syksyisin aiheuttavat ravinteiden ja kalkin huuhtoutumista. Ilman rikkipitoisuus on kasvanut jatkuvasti fossiilisten polttoaineiden eli öljyn ja kivihiilen polton vuoksi. Tämä rikki laskeutuu maan pinnalle sateen mukana ja happamoittaa maaperää. Myös typpilannoitus ja kasvien ravinteidenotto lisäävät maan happamoitumista.
Kotipuutarhasi kasvualustan happamuuden voit tarkistaa teettämällä maanäytteestä viljavuustutkimuksen. Alueen kasvillisuudestakin voit jo tulkita jotain; havumaaston pohja on happamampaa kuin lehtokasvien juurella.
Mitä happamuus on?
Happamuus riippuu vetyionien (H+) määrästä maassa. Mitä enemmän maassa on vetyioneja, sitä happamampi maaperä on. Happamuutta mitataan pH-arvoilla, jotka vaihtelevat välillä 0-14:
- 0 - 6,9 hapan
- 7,0 neutraali
- 7,1 - 14,0 emäksinen
- Happamuus alentaa satoa, koska kasvien ravinteidenotto vaikeutuu:
Vetyionit syrjäyttävät maahiukkasten pinnoilta kasvien ravinteita, jolloin esimerkiksi kaliumin (K), magnesiumin (Mg) ja natriumin (Na) sitoutuminen maahiukkasiin vähentyy. Tällöin kasvien ravinteet huuhtoutuvat helposti. Happamuuden lisääntyessä kalsiumin, magnesiumin ja kaliumin määrä maassa vähenee. - Haitalliset metallit lisääntyvät maaperässä:
Joidenkin haitallisten metallien (mm. kasveille myrkyllisen alumiinin) liukoisuus kasvaa happamuuden lisääntyessä. - Happamassa maassa on vähän ilmareikiä:
Happamaan maahan ei muodostu kuohkeaa mururakennetta, koska happamassa maassa ei ole niin paljon ilmareikiä tekeviä lieroja. Lisäksi kalsium- ja magnesiumhiukkaset sitovat maahiukkasia huonommin yhteen, mikä tekee maan rakenteesta tiiviin. - Happamassa maassa sammaloituminen lisääntyy:
Esimerkiksi nurmikon sammaloituminen kertoo mm. maan happamuudesta. Tämä voidaan kääntää myös positiiviseksi asiaksi; mikäli toivotaan sammalen lisääntyvän, niin pH:ta alentaminen auttaa!
Ohje
Mitä haittaa happamuudesta on?
- Happamuus alentaa satoa, koska kasvien ravinteidenotto vaikeutuu:
Vetyionit syrjäyttävät maahiukkasten pinnoilta kasvien ravinteita, jolloin esimerkiksi kaliumin (K), magnesiumin (Mg) ja natriumin (Na) sitoutuminen maahiukkasiin vähentyy. Tällöin kasvien ravinteet huuhtoutuvat helposti. Happamuuden lisääntyessä kalsiumin, magnesiumin ja kaliumin määrä maassa vähenee. - Haitalliset metallit lisääntyvät maaperässä:
Joidenkin haitallisten metallien (mm. kasveille myrkyllisen alumiinin) liukoisuus kasvaa happamuuden lisääntyessä. - Happamassa maassa on vähän ilmareikiä:
Happamaan maahan ei muodostu kuohkeaa mururakennetta, koska happamassa maassa ei ole niin paljon ilmareikiä tekeviä lieroja. Lisäksi kalsium- ja magnesiumhiukkaset sitovat maahiukkasia huonommin yhteen, mikä tekee maan rakenteesta tiiviin. - Happamassa maassa sammaloituminen lisääntyy:
Esimerkiksi nurmikon sammaloituminen kertoo mm. maan happamuudesta. Tämä voidaan kääntää myös positiiviseksi asiaksi; mikäli toivotaan sammalen lisääntyvän, niin pH:ta alentaminen auttaa!
Miten happamuutta poistetaan?
Happamuutta voidaan poistaa kalkituksella. Kalkitus vähentää happamuutta, koska maahiukkasten pinnan happamat vetyionit voivat korvautua kalkkikiven emäksisillä ioneilla. Kalkitus vaikuttaa välillisesti myös maan ravinnetilaan. Hyödylliset pieneliöt, kuten maabakteerit ja sienet sekä madot, viihtyvät parhaiten hyvin kalkitussa maassa.
Erityisen tärkeää riittävän korkea pH on ilmakehän typpeä sitoville juurinystyräbakteereille. Jos maa on hapan, juurinystyräbakteerit eivät sido typpeä tehokkaasti, ja tällöin palkokasvien typensaanti ja kasvu heikkenevät. Kalkitus on myös hyvä keino torjua kasvitauteja.
Lue lisää:
Kalkitus parantaa maata
Kalkitse ja lannoita nurmikkoa
Sammalen ja maan happamuuden poistoon Azet VitalKalkki
Biolan Puutarhakalkki
Happaman maan kasvit
Aina ei kuitenkaan ole tarvetta ryhtyä nostamaan maan ph:ta. Monet kasvit, kuten esimerkiksi alppiruusut, atsaleat, hortensiat ja pensasmustikat vaativat menestyäkseen hapanta kasvualustaa. Tästä syystä maata kannattaa istutusvaiheessa myös parantaa erityisesti happaman maan kasveille suunnitellulla mullalla tai turpeella - lisäksi on muistettava ohittaa nämä kasvit kalkitsemisen aikana!
Lue lisää:
Happaman metsämaan kasvit
Multa rodoille ja havuille
KatsoKasvikortiston kalkinkarttajat!
Maan happamuudesta ei aina siis ole haittaa, mutta kalkitseminen siis auttaa mikäli on tarvetta nostaa maan pH:ta. Suomen havuvoittoisilla alueilla maaperä on luonnostaan hapanta - tuoreet ja lehtomaisemmat alueet ovat emäksisempiä. Havut siis pitävät happamammasta!
Aiheeseen liittyvää
Vehreyttä ja viihtyisyyttä parvekkeelle
Sienimetsästä suuria herkkuja
Onko ilmansuunnalla merkitystä parvekekasvatuksessa? Asiantuntija vastaa
Maistuvat perunat ja vihannekset nyt avomaalta
Vuoden vihannes 2007: Salaatit
Paprikassa on runsaasti flavonoideja
Luetuimmat
Uusimmat