• Etusivu
  • Kasvillisuus

Liian hapanta?

Rakentajan toimitus
Päivitetty 26.06.2018
20092_15244.jpg

Mitä tarkoitetaan maan happamuudella ja miten se käytännössä ilmenee? Voiko asialle tehdä jotain - vai tarviiko?

Suomen maaperä on luontaisesti hapan ja pystyy huonosti vastustamaan happamoittavia tekijöitä. Suuret sademäärät etenkin keväisin ja syksyisin aiheuttavat ravinteiden ja kalkin huuhtoutumista. Ilman rikkipitoisuus on kasvanut jatkuvasti fossiilisten polttoaineiden eli öljyn ja kivihiilen polton vuoksi. Tämä rikki laskeutuu maan pinnalle sateen mukana ja happamoittaa maaperää. Myös typpilannoitus ja kasvien ravinteidenotto lisäävät maan happamoitumista.

Kotipuutarhasi kasvualustan happamuuden voit tarkistaa teettämällä maanäytteestä viljavuustutkimuksen. Alueen kasvillisuudestakin voit jo tulkita jotain; havumaaston pohja on happamampaa kuin lehtokasvien juurella.

KatsoKasvikortiston kalkinkarttajat!

Mitä happamuus on?

Happamuus riippuu vetyionien (H+) määrästä maassa. Mitä enemmän maassa on vetyioneja, sitä happamampi maaperä on. Happamuutta mitataan pH-arvoilla, jotka vaihtelevat välillä 0-14:

  • 0 - 6,9 hapan
  • 7,0 neutraali
  • 7,1 - 14,0 emäksinen
  • Happamuus alentaa satoa, koska kasvien ravinteidenotto vaikeutuu:
    Vetyionit syrjäyttävät maahiukkasten pinnoilta kasvien ravinteita, jolloin esimerkiksi kaliumin (K), magnesiumin (Mg) ja natriumin (Na) sitoutuminen maahiukkasiin vähentyy. Tällöin kasvien ravinteet huuhtoutuvat helposti. Happamuuden lisääntyessä kalsiumin, magnesiumin ja kaliumin määrä maassa vähenee.
  • Haitalliset metallit lisääntyvät maaperässä:
    Joidenkin haitallisten metallien (mm. kasveille myrkyllisen alumiinin) liukoisuus kasvaa happamuuden lisääntyessä.
  • Happamassa maassa on vähän ilmareikiä:
    Happamaan maahan ei muodostu kuohkeaa mururakennetta, koska happamassa maassa ei ole niin paljon ilmareikiä tekeviä lieroja. Lisäksi kalsium- ja magnesiumhiukkaset sitovat maahiukkasia huonommin yhteen, mikä tekee maan rakenteesta tiiviin.
  • Happamassa maassa sammaloituminen lisääntyy:
    Esimerkiksi nurmikon sammaloituminen kertoo mm. maan happamuudesta. Tämä voidaan kääntää myös positiiviseksi asiaksi; mikäli toivotaan sammalen lisääntyvän, niin pH:ta alentaminen auttaa!
Ohje

Ohje

Mitä haittaa happamuudesta on?

  • Happamuus alentaa satoa, koska kasvien ravinteidenotto vaikeutuu:
    Vetyionit syrjäyttävät maahiukkasten pinnoilta kasvien ravinteita, jolloin esimerkiksi kaliumin (K), magnesiumin (Mg) ja natriumin (Na) sitoutuminen maahiukkasiin vähentyy. Tällöin kasvien ravinteet huuhtoutuvat helposti. Happamuuden lisääntyessä kalsiumin, magnesiumin ja kaliumin määrä maassa vähenee.
  • Haitalliset metallit lisääntyvät maaperässä:
    Joidenkin haitallisten metallien (mm. kasveille myrkyllisen alumiinin) liukoisuus kasvaa happamuuden lisääntyessä.
  • Happamassa maassa on vähän ilmareikiä:
    Happamaan maahan ei muodostu kuohkeaa mururakennetta, koska happamassa maassa ei ole niin paljon ilmareikiä tekeviä lieroja. Lisäksi kalsium- ja magnesiumhiukkaset sitovat maahiukkasia huonommin yhteen, mikä tekee maan rakenteesta tiiviin.
  • Happamassa maassa sammaloituminen lisääntyy:
    Esimerkiksi nurmikon sammaloituminen kertoo mm. maan happamuudesta. Tämä voidaan kääntää myös positiiviseksi asiaksi; mikäli toivotaan sammalen lisääntyvän, niin pH:ta alentaminen auttaa!

Miten happamuutta poistetaan?

Happamuutta voidaan poistaa kalkituksella. Kalkitus vähentää happamuutta, koska maahiukkasten pinnan happamat vetyionit voivat korvautua kalkkikiven emäksisillä ioneilla. Kalkitus vaikuttaa välillisesti myös maan ravinnetilaan. Hyödylliset pieneliöt, kuten maabakteerit ja sienet sekä madot, viihtyvät parhaiten hyvin kalkitussa maassa.

Erityisen tärkeää riittävän korkea pH on ilmakehän typpeä sitoville juurinystyräbakteereille. Jos maa on hapan, juurinystyräbakteerit eivät sido typpeä tehokkaasti, ja tällöin palkokasvien typensaanti ja kasvu heikkenevät. Kalkitus on myös hyvä keino torjua kasvitauteja.

Lue lisää:
Kalkitus parantaa maata
Kalkitse ja lannoita nurmikkoa
Sammalen ja maan happamuuden poistoon Azet VitalKalkki
Biolan Puutarhakalkki

20092_15243.jpg

Happaman maan kasvit

Aina ei kuitenkaan ole tarvetta ryhtyä nostamaan maan ph:ta. Monet kasvit, kuten esimerkiksi alppiruusut, atsaleat, hortensiat ja pensasmustikat vaativat menestyäkseen hapanta kasvualustaa. Tästä syystä maata kannattaa istutusvaiheessa myös parantaa erityisesti happaman maan kasveille suunnitellulla mullalla tai turpeella - lisäksi on muistettava ohittaa nämä kasvit kalkitsemisen aikana!

Lue lisää:
Happaman metsämaan kasvit
Multa rodoille ja havuille
KatsoKasvikortiston kalkinkarttajat!

Maan happamuudesta ei aina siis ole haittaa, mutta kalkitseminen siis auttaa mikäli on tarvetta nostaa maan pH:ta. Suomen havuvoittoisilla alueilla maaperä on luonnostaan hapanta - tuoreet ja lehtomaisemmat alueet ovat emäksisempiä. Havut siis pitävät happamammasta!

Kasvillisuus
kasvit
sienet
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Kynäkatajan oksa
Onnistuuko kynäkatajan siirtäminen? Asiantuntija vastaa
Kynäkatajani on kasvanut noin 10 vuotta lähellä seinää sen itäpuolella. Kasvu on ollut melko kituliasta ja osa oksista on kuivunut. Nyt joudun siirtämään sen toiseen paikkaan pihatöiden takia. Onko toivoa siirron onnistumisesta ja miten se suoritetaan?
202211_80117.jpg
Mikä kuvassa oleva kukka on? Asiantuntija vastaa
Tämä on kasvaa Oulussa. En löytänyt netistä hakusanalla "punainen kukka".
20116_26849.jpg
Hometta puutarhassa?
Puutarhassani vaivaa outo tauti; kuin hometta olisi kasvien lehdillä? Sitä on niin pensaissa, perennoissa kuin kesäkukissakin. Mitä se on?Puutarhakasveihin voi joskus iskeä harmaahome tai härmä - molemmat ovat sienitauteja. Home ilmaantuu etenkin kosteissa olosuhteissa, härmä kuivissa - ja molemmat mädättävät kasvinosia. Esimerkiksi leimut, mansikka, siperianhernepensas, juhannusruusu ja monet kesäkukat ovat niille alttiita.Joskus näiden sienitautien haitta on niin vähäistä, että kasvi ei ole siitä moksiskaan - ja seuraavana vuonna härmää ei esiinnykään. Toisinaan koko kasvi on sairas ja voi jopa kuolla.Pahoin saastuneet kasvit voi ruiskuttaa kesällä sienentorjunta-aineilla. Saastuneet kasvinosat kerätään syksyllä pois puutarhasta ja hävitetään sekajätteen joukossa.Katso mm. Neudo Vital sienisairauksia vastaanVoit kokeilla sienitautien torjuntaan myös kotikonstia: sekoita litraan vettä 2 tl mäntysuopaa ja 2 tl ruokasoodaa, sekoita ja ruiskuta koko kasvusto hyvin. Uusi käsittely viikon päästä ja jatkossa tarpeen mukaan. Toivottavasti kikka auttaa ja saat nauttia kukistasi vielä pitkään!Lue lisää:Tautien ja tuholaisten torjunta puutarhassa
20091_14715.jpg
Nuorenparin pihasuunnitelman luonnostelua
Nuorenparin upea omakotitalo rakentuu metsän keskelle. Pihasta toivotaan helppohoitoista ja toimivaa. Kasveista viehättävät mm. terijoensalava ja omenapuut sekä erilaiset hopeansävyiset kasvit. Pieni soliseva vesiaihe on myös toiveiden listalla. Isäntä haaveilee myös uima-altaasta...sitten joskus...
20206_65632.jpg
Palsternakka on vaatelias kasvi
(Pastinaca sativa)Palsternakka on vaatelias kasvi, joka on kulkenut pitkän tien luonnonkasvista viljellyksi hyötykasviksi. Vielä nykyäänkin sitä tapaa villinä Etelä-Euroopasta aina eteläisiin osiin Pohjolaa. Hyötykasvina palsternakkaa on käytetty vuosituhanten ajan niin lääkkeeksi kuin ruoaksikin. Keskiajalla palsternakalla oli vielä arvostettu asemansa, kunnes peruna ja porkkana sen syrjäyttivät.Nimenä palsternakka viittaa latinan ruokaa tarkoittavaan sanaan pastus, mikä kertoo palsternakan merkityksestä jo antikin aikaan. Suomessa palsternakkaa on kutsuttu ennen vanhaan nimillä morajuuri, pastinakka ja pasternakka.Yhä tänä päivänä palsternakkaa suositaan saksankielisissä maissa, samoin Englannissa rapeaksi paahdetut palsternakat ovat tuttu juttu, mutta meillä tuskin tunnistetaan enää koko juuresta muuta kuin liemiaineksena ja keitoissa. Liemijuureksena palsternakka onkin eräs hienoimmista porkkanan, purjon, sellerin ja persiljan rinnalla. Palsternakkaa on kuitenkin alkanut näkyä ravintolaruoissa ja se on saanut innokkaimpien kotikokkaajien suosiota. Se on monen kasvisruokailijan tai kasvisvoittoisesti syövän mieliherkkua.Palsternakka kehittää hieman porkkanaa suuremman kellanvalkoisen mehevämaltoisen pääjuuren. Palsternakan juuri ja siemenet sisältävät furanokumariinia, jota käytetään ihosairauksien hoidossa ja aurinkovoiteissa.Palsternakasta lisää Puutarha.netin Keskustelupalstalla
20232_58396.jpg
Oman ruokalautasen kasvikset halutaan kasvattaa itse
Biolanin teettämän kuluttajakyselyn mukaan kiinnostus itse kasvattamiseen ja syötäviin kasveihin on nousussa. Liki kolme neljästä suomalaisesta innostuu puutarhanhoidosta ainakin jonkin verran. Syyt kasvattaa itse syötäviä kasveja ovat tuoreus, alkuperä ja luonnonmukaisuus. Kotipuutarhuri haluaa nähdä konkreettisen kasvun ihmeen. Multien ja lannoitteiden hankinnoissa kiinnitetään entistä enemmän huomiota ympäristöystävällisyyteen ja kierrätysraaka-aineiden hyödyntämiseen. Ekologisia raaka-aineita puutarhassa ovat rahkasammal ja biohiili.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton