TAKAISIN

Puilla näyttävyyttä pihalle

Julkaistu: 22.2.2015
Kasvaako jossain puu, jonka isoisäsi istutti? Tai saitko itse syntymälahjaksesi pihapuun? Oletteko seuranneet näiden puiden kasvua ja komistumista vuodesta toiseen – tai murehtineet sen hyvinvoinnin puolesta? Puut ovat pihan komistuksia, näyttäviä ja pitkäikäisiä. Niiden valintaan ja taimien istuttamiseen kannattaakin paneutua huolella.
Nopeakasvuisimmatkin puut kasvavat hitaasti, joten uudistontille kannattaa istuttaa puut heti kun mahdollista. Jos taas tontilla kasvaa ennestään hyväkuntoisia, kauniita puita, niin niiden säilyttämiseksi kannattaa nähdä vaivaa. Uudistalonkin pihapiiri tuntuu pian jo valmiilta, vaikka pihassa ei kulkureittien ulkopuolella olisi kuin nurmikkoa ja muutama täydessä kasvussaan oleva puu tai kookkaampi pensas. Tai kuvitelkaapa talonne satavuotiaan puuyksilön rinnalle!

Ennen rakennustöiden aloittamista – tai jo tonttia valitessa – kannattaa siis uhrata hetki myös tontin kasvillisuuden tarkasteluun. Muutama hyväkuntoinen yksilö kannattaa jättää paikoilleen ja eristää niiden kasvualue rakennustöiden ulkopuolelle. Nuoria puita voidaan myös siirtää sivuun rakentamisen tieltä, istuttaa väliaikaisesti sivummalle ja siirtää kasvupaikalleen heti kun se on mahdollista.
Hopeakuusi tuo väriä ryhmäänHopeakuusi tuo väriä ryhmään
Terijoensalava eli "pallopaju"Terijoensalava eli "pallopaju"
Uusia pihapuita valittaessa otetaan huomioon tontin ominaisuudet; maaperä, ilmasto ja kosteus. Pitkä-
ikäisen pihapuun kasvupaikkatoiveet kannattaa täyttää, sillä olosuhteita ei juurikaan pääse muokkaa-
maan kasvualustaa vaihtamalla – ja väärässä paikas-sa taimen kasvu hidastuu ja voi loppua kokonaankin. Tontin olemassaoleva kasvillisuus kertoo jo paljon kasvuolosuhteista: kuivalla kankaalla kasvavat män-
nyt, tuoreella kuuset ja koivut. Lehdoissa viihtyvät vaahterat ja lehmukset. Myös aluskasvillisuudesta voi tehdä havaintoja ja hyödyntää tätä tietoa muita kasveja valitessa.

Nopeakasvuisia lajeja kannattaa hyödyntää erilai-
sissa suojaistutuksissa. Niitä voi käyttää myös hitaampikasvuisten suojana ja alkuvaiheen näkö-
suojana vaikkapa tontin rajalla (ne voidaan myöhem-
min poistaa). Nopeakasvuisimpia ovat pihlajat ja vaahterat.

Pihapuita valitessa myös tammet ja jalopähkinät kannattaa muistaa. Havupuista serbiankuusi on kestävä ja kookas. Ikivihreinä havupuut tuovat väriä ja näkösuojaa myös talvella. Koristearvoa on lisäksi erilaisilla hedelmäpuilla, joista voi valita niin koriste-
lajeja kuin perinteisiä, satoa tuottavia lajikkeitakin.

Vältettäviä pihapuita puolestaan ovat poppelit ja pajut, joiden voimakkaat juuristot täyttävät helposti salaojat. Esimerkiksi pylväshaapaa ei pitäisi istuttaa lähelle rakennuksia ja terijoensalava vie paljon tilaa ja aiheuttaa kasvaessaan ongelmia rakenteille. Paju-
kasvina terijoensalava on kuitenkin nopeakasvuinen valinta vaikkapa tontin rajalle näkösuojaa tuomaan.

Valitse puu käytettävissä olevan tilan mukaan

KyynelkoivuKyynelkoivu
Puu pitää valita myös käytettävissä olevan tilan mukaan. Pieneen tilaan tulee valita pieni puu – ja tilavaan paikkaan iso puu. Pieniä puita ja erikoismuotoja voi käyttää myös yksityiskohtina isommassa kokonaisuudessa; esimerkiksi osana laajempaa istutusryhmää tai vesiaiheen äärellä. Isoja puita ei kuitenkaan tule istuttaa pieneen tilaan, sillä pian ne olisivat paikkaan aivan liian suuria. Useimmat lajit kärsivät toistuvasta leikkaamisesta ja kasvun rajoittamisesta – ja heiketessään altistuvat myös erilaisille kasvitaudeille. Jos taas on valmis muutaman vuoden kuluessa harventamaan istutuksiaan, niin väliaikaiseksi täytteeksi tai muiden suojaksi voi isommaksikin kasvavan puun istuttaa.
Pihapuuta valitessa yksi tykkää kauniista kukinnasta, toiselle on tärkeintä upea syysväri ja kolmas halajaa isoja lehtiä ja peittävyyttä. Talvenkestävyys ja tuholaisarkuus on otettava huomioon joka tapauksessa. Myös kävyt, hedelmät saattavat vaikuttaa valintaan. Uudelle pihalle kannattaa istuttaa ensimmäiseksi puut, koska osa on hyvinkin hidaskasvuisia.

Pieneen pihaan ei kannata valita tammia (Quercus robur) tai metsävaahteroita (Acer platanoides), jotka varjostavat laajoilla latvuksillaan koko pihan. Sinne sopivat mm. pilarikatajat (Juniperus communis f. suecica), muita kuusia kapeampi serbiankuusi (Picea omorika), pilarituija (Thuja occidentalis ’Columna’, ’Fastigiata’), kartiotuija (Thuja occidentalis ’Brabant’, ’Holmstrup’, ’Pyramidalis’), marjakuuset (Taxus), pylväspihlaja (Sorbus aucuparia ’Fastigiata’), pylväshaapa (Populus tremula ’Erecta’) ja siivosenlehmus (Tilia x vulgaris ’Siivonen’). Myös puiden riippamuodot ovat hyviä valintoja: esimerkiksi riippapihlaja (Sorbus aucuparia ’Pendula’), riippajalava (Ulmus glabra ’Pendula’), sateenvarjojalava (Ulmus glabra ’Camperdownii’), riippahernepensas (Caragana arborescens 'Pendula') ja riipparaita (Salix caprea ’Pendula’).

Suureen pihaan tuovat uljautta mm. balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum), lehmukset (Tilia), salavat ja pajut (Salix), poppelit (Populus), saarnit (Fraxinus), männyt (Pinus), kuuset (Picea), pihdat (Abies), lehtikuuset (Larix).

Kauniita kukkijoita ovat mm. arka ruusuorapihlaja (Crataegus x media ’Paul’s Scarlet’) ja hieman kestävämpi ja vaaleampi kukkainen helmiorapihlaja (Crataegus x mordenensis), erilaiset omenapuut (Malus), kirsikat ja tuomet (Prunus).

Istuta puu oikein

Kun taimien hankinnassa on saatu valittua sopiva laji oikeaan paikkaan, niin se tulee vielä saada istutettua paikoilleen oikealla tavalla. Pahimmillaan väärä istutus viivästyttää kasvua tai jopa aiheuttaa taimen kuoleman. Tämä voi olla seurauksena esimerkiksi liian syvälle istuttamisesta – tai siitä että vahva nurmikonkasvu taimen juurella syö pintamaasta kaikki ravinteet.

Puulle tulee valmistaa hyvä istutuskuoppa; pohjalle voi piilottaa luonnonlantaravinnekätkön ja pohjamaahan sekoittaa lannoitettua maanparannusainetta. Istutuskuoppa kannattaa myös kastella hyvin. Tarvittaessa istutuskuoppaan laitetaan tukipuut. Taimet tulee myös kastella hyvin ennen istuttamista.
Puut tulee istuttaa niin että juurenniska, eli kohta jossa runko ja juuristo kohtaavat, jää näkyville. Juurenniska saa mielummin jäädä vaikka pari senttiä näkyville – kuin peittyä saman verran. Joskus juurenniska saattaa olla astiassa jo mullan peitossa, joten se pitää vain kaivaa esille. Sama sääntö koskee niin lehti- kuin havupuunkin taimia.

Toinen tärkeä seikka lehtipuiden istutuksessa on kiertyneen juuriston avaaminen. Pitkään astiassa kasvanut juuristo on saattanut kasvaa tiiviiksi vyyhdeksi ruukun reunoja pitkin. Istutettaessa nämä juuret tulee oikaista ja kuristavia juuria leikata – muuten taimi saattaa alkuvuosinaan itse tukehduttaa oman kasvunsa.

Multa tiivistetään huolellisesti taimen ympäriltä, kastellaan ja tarvittaessa suojataan rikkaruohoilta. Mullan päälle voi laittaa suojakankgasta ja peittää se hakkeella tai soralla – tai istutusalueen voi pitää puhtaalla mulloksella ja pitää se puhtaana rikkaruohoista käsin nyppimällä.

Seuraa ja tarkkaile puitasi

Juurtumisaikana, ainakin ensimmäisen kasvukauden ajan, huolehditaan taimen kastelusta. Kotiuduttuaan puut ovatkin sitten pihan helppohoitoisimpia kasveja; puut viihtyvät saadessaan kasvaa rauhassa. Nuorea puuta voidaan toki hienovaraisin kasvatusleikkauksin ohjata kehittymään yksirunkoiseksi – ja hedelmäpuita kasvamaan avoimeksi ja satoa tuottavaksi. Lannoittamista puut eivät oikeastaan tarvitse.

Vanhoilla pihoilla – ja vanhojen puiden kohdalla - puiden kuntoa kannattaa tarkkailla. Latvastaan kuivuneen koivun tai ränsistyneen kuusen voi välittömästi poistaa, mutta muuten pelkkä ikä ei ole peruste puun kaatamiselle; lahous ja onttous kuuluvat esimerkiksi vanhojen tammien ja lehmusten luonteeseen. Jos jonkin puun kunto huolettaa, eivätkä omat taidot arviointiin riitä, niin paikalle kannattaa kutsua arboristi. Hänellä on tietoa ja kokemusta, mutta joskus myös laitteita; kuten puun lahon etenemistä mittaava tutka.

Puilla saat näyttävyyttä ja korkeutta pihallesi, vuosikymmeniksi. Suunnittele ja valitse, istuta huolella, hoida harkiten ja nauti vehreästä kasvusta!
 

Hevoskastanja vaatii ympärilleen tilaaHevoskastanja vaatii ympärilleen tilaa