• Etusivu
  • Kasvillisuus

ELY-keskusten ilmoitus haitallisista vieraslajeista

Rakentajan toimitus
Päivitetty 30.06.2021
20186_53635.jpg

Japanintatar Kuva: Jouko Rikkinen

Olettehan tietoisia, että EU:n vieraslajiluettelon lajeja ei ole vuodesta 2016 lähtien saanut kasvattaa tai pitää hallussa. Haitallisia vieraslajeja on nimetty myös kansallisessa vieraslajiluettelossa.

Tutustu vieraslajit.fi-portaaliin

EU:n vieraslajiluetteloon kuuluvia kasvilajeja ovat esimerkiksi:
AfrikanvesihäntäLagarosiphon major
ArabiansulkahirssiPennisetum setaceum (Cenchrus setaceus) (2017 lähtien)
Armenian-, kaukasian- ja persianjättiputkiHeracleum sosnowskyi, H. mantegazzianum(2017 lähtien), H. persicum
IsoärviäMyriophyllum aquaticum
Jättipalsami Impatiens glandulifera (2017 lähtien)
KeltamajavankaaliLysichiton americanus
Lautta-jaloikorusolehtiLudwigia grandiflora, L. peploides
MesisilkkiyrttiAsclepias syriaca (2017 lähtien)
PilvisutilatvaBaccharis halimifolia
Purppurakudzu(kudzupapu) Pueraria montana var. lobata
SumasammakonputkiHydrocotule ranunculoides

EU:n tai kansalliseen vieraslajiluetteloon kuuluvaa lajia ei saa maahantuoda, myydä, kasvattaa tai pitää hallussa. Kansalliseen luetteloon on tarkoitus lisätä vuoden 2019 alusta yhdeksän kasvilajia.

Kansalliseen luetteloon lisättävät lajit:
AlaskanlupiiniLupinus nootkatensis
HamppuvillakkoJacobaea cannabifolia (Senecio cannabifolius)
Tarhatatar (hörtsätatar) Reynoutria × bohemica
JapanintatarReynoutria japonica, pl. neidontatar Reynoutria compacta
Sahalinintatar (jättitatar) Reynoutria sachalinensis
KanadanvesiruttoElodea canadensis
KomealupiiniLupinus polyphyllus
KurtturuusuRosa rugosa, pois lukien tarhakurtturuusut Rosa Rugosa –Ryhmä
LännenpalsamiImpatiens capensis

Näistä lajeista varsinkin kurtturuusu on nykyisin yleisesti myynnissä ja käytössä oleva laji.
Kurtturuusun lisääminen kansalliseen luetteloon synnyttää siksi sekä puutarha-alan toimijoille että kotipuutarhureille sellaisia uusia kieltoja ja velvoitteita, joiden noudattamiseksi voi olla tarpeen varata siirtymäaikaa. Siirtymäsääntelyn ottamista kansalliseen luetteloon valmistellaan.

Huomio

Huomio

Mitä voin tehdä?

  • Älä lisää tai kasvata vieraslajia. Hävitä vieraslajit puutarhastasi ja käsittele puutarhajäte niin, ettei itämiskykyisiä siemeniä tai kasvinosia voi säilyä.
  • Ota huomioon, että taimikasvattajilla ja puutarhamyymälöillä on velvollisuus varmistaa, etteivät vieraslajit leviä myöskään muiden tuotteiden mukana esimerkiksi mullassa.
  • Huolehdi, etteivät vieraslajit pääse leviämään mullan tai kasvien mukana. Omassa puutarhassa kannattaa suosia kotimaisia tai heikosti leviäviä kasveja.
  • Luetteloissa mainittujen vieraslajien tilaaminen myös nettikaupoista on kielletty.

Mitä vieraslajit ovat?

  • Vieraslajeilla tarkoitetaan eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, jotka ihminen on tuonut niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle.
  • Vieraslajia pidetään haitallisena erityisesti, jos se uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Vieraslajeista voi olla haittaa myös esimerkiksi maa- ja metsätalouden tuholaisina.
  • Vieraskasvilajit voivat aiheuttaa haittaa ympäristössä esimerkiksi syrjäyttämällä alkuperäisiä kasvilajeja ja yksipuolistamalla leviämisalueensa lajistoa.
  • Osa lajeista on ihmisille haitallisia allergisoivuuden tai myrkyllisyyden takia.
  • Monet vieraskasvilajeista on tuotu Suomeen puutarha- ja viljelykasveiksi, ja nyt ne leviävät istutusten lisäksi myös maansiirtojen ja puutarhajätteen mukana.
  • Monet vieraskasvilajit ovat tehokkaita leviäjiä esimerkiksi runsaan siementuoton tai voimakkaan kasvullisen lisääntymisen ansiosta. Lisäksi tuuli, eläimet ja vesi voivat kuljettaa niiden siemeniä pitkiäkin matkoja.
  • Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) valvoo EU:n vieraslajiasetuksen ja kansallisen vieraslajilain ja -asetuksen noudattamista. Tämä viesti on osa haitallisten vieraslajien torjuntaa koskevan kansallisenhallintasuunnitelman mukaista viestintää.
Kasvillisuus
laki
eläimet
lainsäädäntö
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Puutarhanet_kuvaa_ei_loytynyt_1920x1080.jpg
Naapurisopu meni pensasaita-jupakassa
Asemakaavoissa ja/tai kuntien rakentamismääräyksissä saattaa olla joitain määräyksiä istutuksista ja olemassaolevasta kasvillisuudesta. Suomen laissa ei juuri asiaan oteta kantaa, mutta yksi naapuruussuhteisiin kantaa ottava kohta löytyy:"Se, jolle oman tai nautintaoikeudella hallitsemansa maan käyttämisestä johtuu haittaa naapurin alueelta tunkeutuvista juurista, olkoon oikeutettu ottamaan ne pois. Sama olkoon laki sieltä ulottuviin oksiin nähden, ellei omistaja kohtuullisessa ajassa siihen kehoituksen saatuaan niitä poista."Tässä yksi kurja esimerkki oikeuteen asti päätyneistä riidoista: Naapuri vaati korvausta naapurinsa kanssa yhdessä omistaman orapihlaja-aidan leikkaamisesta lähes juuresta poikki 30 metrin matkalta. Toinen kiistelijöistä ehti kuolla oikeusprosessin aikana, mutta kuolinpesä jatkoi oikeuden saamista. Käräjäoikeus tuomitsi aidankynijän sakkoihin, samoilla linjoilla oli Itä-Suomen hovioikeus. Korkein oikeus hylkäsi ensin aidanleikkaajan valituslupahakemuksen, mutta mies osoitti KKO:lle, että aita oli hänen tonttinsa puolella, eikä naapuri ollut osallistunut aidan istuttamiseen. Aidankaatajan ja syyttäjän vaatimuksesta käräjäoikeus tuomitsi jutun nostaneen naapurin sakkoihin maaliskuussa 2005 väärästä ilmiannosta.Kuolinpesän edustaja vaati kuitenkin edelleen aidankaatajalle rangaistusta vahingonteosta. Kun kuolinpesä ei pystynyt osoittamaan omistusoikeutta aitaan, ei aidankaataja ollut käräjäoikeuden mukaan syyllistynyt asiassa vahingontekoon. Valtio ja kuolinpesä joutuvat maksamaan aidankaatajalle oikeudenkäyntikuluja yli 5200 euroa.Lähde: Viherympäristöliiton uutiset 31.5.2006
mökki rannassa kuvattuna kaukaa ylhäältä
Mökin ostajan oikeuspaketti: Lue juristin vinkit
Huvilan ja kesämökin ostamiseen liittyy yleensä ajatus ja toive siitä, että mökillä vietetään lomaa ja rentoudutaan. Tarkoituksena on olla yhdessä ja viettää aikaa perheen ja tuttujen kanssa. Pieleen mennyt mökkikauppa ei vastaa tätä ajatusta ja tavoitetta, vaan se voi muuttua hometalopainajaiseksi.Tunteista huolimatta kaupat tulee tehdä rationaalisin perustein ja välttää maksamasta ylihintaa. Kiinteistön asiakirjat pitää ottaa haltuun ja ymmärtää niistä saatava informaatio. Ammattitaitoinen kiinteistönvälittäjä voi olla tässä parhaimmillaan suureksi avuksi.
20238_69204.jpg
Asustaako pihallasi siili? Näin ruokit; vinkit myös talvipesän tekoon
Siili hankkii kesän aikana talvea varten rasvakerroksen, joka toimii sen talvilevon aikana polttoaineena ja eristävänä kerroksena. Se etsii etenkin syys–lokakuun aikana tuhtia ravintoa lihottaakseen itseään ja ilmojen viiletessä hakeutuu suojaisaan paikkaan rakentamaansa talvipesään horrostamaan.
Mies nostaa puutavaraa lattialta, kädessään oranssi-mustat työhanskat
Rakentamislaki ja alle 30 neliöiset rakennukset
1.1.2025 se tapahtuu, paljon puhuttu uusi rakentamislaki astuu voimaan. Rakentamislain tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja digitalisaatiota, parantaa rakentamisen laatua sekä sujuvoittaa itse lupaprosesseja.Eniten ennakkokeskustelua on aiheuttanut alle 30 neliöiset rakennukset – mitä tämä uusi rakentamislaki tarkoittaa niiden osalta ihan käytännössä?
20204_64130.jpg
Myyjän vastuu kiinteistön kaupan laatuvirheistä
Kiinteistön myyjän kannattaa olla realisti. Vaikka kiinteistöä myytäessä tuodaan kohteesta mielellään esille vain hyviä ja positiivisia puolia, virheiden ja puutteiden ilmoittaminen on myyjän vastuun kannalta olennaisen tärkeää. Virheet ja puutteet on myös syytä merkitä näkyviin kauppakirjaan tai sen liitteeseen, jotta ne on dokumentoitu. Suullisen keskustelun toteennäyttäminen on aina jälkeenpäin vaikeaa. Pelkkä perinteinen maininta siitä, että kiinteistö myydään siinä kunnossa kuin se on, ei ole riittävä. Vaikka kauppakirjassa olisi tällainen ehto, myyjä ei vapaudu vastuusta, jos ostaja ei ole voinut havaita virhettä.
Kirvesmies seisoo rakennustyömaalla ja laittaa työhanskaa takaisin käteensä
Rakennusten energiatehokkuus ja lyhytvuokraus – muutoksia rakentamislakiin?
(Tiedote, Ympäristöministeriö 28.2.2025...)Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksista lisätä rakentamislakiin uudelleen laaditun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) ja uusiutuvan energian direktiivin (RED III) vaatimia lakimuutoksia. Lisäksi esityksessä ehdotetaan säädettäväksi rakentamislakiin seuraamus EU:n rakennustuoteasetuksen rikkomisesta ja kahta teknistä korjausta. Rakentamislakiin ehdotetaan myös uusia säännöksiä asumisen ja majoittumisen määritelmistä nopeasti yleistyneen asuntojen lyhytvuokrauksen huomioimiseksi rakentamislaissa. Lausuntoja voi antaa 25. huhtikuuta 2025 saakka.  

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton