Arjen pelastaja peruna – vinkit, reseptit ja tietoa kotimaisuudesta
Peruna on kestävä, kotimainen ja arkea helpottava valinta
Tiina Painokallio
Päivitetty 16.05.2025
(Kuva: Pixabay)
Peruna on paitsi monipuolinen ja ravitseva, myös yllättävän helppo arkiruoka. Kun opit pari niksiä, saat nopeasti kypsennettyä perunoita useammalle päivälle ja hyödynnettyä ne luovasti salaatteihin, uuniruokiin tai vaikka voileivän päälle.
Perunaa pikaisesti
Yhä useampi suomalaiskotitalous koostuu yhdestä tai kahdesta henkilöstä, jolloin pienen perunaerän keittäminen voi tuntua vaivalloiselta. Yksinkertainen ratkaisu löytyy mikroaaltouunista: pistele pesty peruna haarukalla ja kypsennä muutama minuutti. Nopean aterian saat lisäämällä kylkeen esimerkiksi kermaviilikastiketta, jonka voit maustaa palvikinkulla tai savukalalla.
Koululaisten välipalaksi sopivat mainiosti edelliseltä aterialta jääneet keitetyt perunat. Ne saa helposti houkuttelevaksi naposteltavaksi, kun pilkkoo ne cocktailtikkuihin yhdessä kirsikkatomaattien, kurkun ja paprikan kanssa. Ruisleivänpala toimii herkullisena lisänä. Kotimaiset Kasvikset ry:n nettikeittokirjasta löytyy myös tuttu ja suosittu lohkoperunaresepti dippikastikkeineen – helppo ja herkullinen ohje, jonka nuoretkin osaavat valmistaa itsenäisesti.
Suomen peruna-aitat
Ruokaperuna tulee kauppoihin pääosin Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalta sekä Hämeestä ja Pirkanmaalta. Perunalajikkeet ovat yhteiseurooppalaisia. Kasvuympäristön ansiosta kotimaisessa perunassa jäämäriskit ja nitraattipitoisuus ovat olemattoman niukat.
Vaikka perunan kulutus on laskenut huippuvuosista, se säilyttää paikkansa suomalaisten ruokapöydissä. Vuonna 2024 perunaa viljeltiin Suomessa noin 19 000 hehtaarin alalla, josta ruokaperunan osuus oli noin 13 000 hehtaaria. Suosituimpia lajikkeita ovat Annabelle, Melody, Solist ja Afra. Peruna on ympäristöystävällinen valinta, sillä sen viljelyssä vedenkulutus on merkittävästi pienempi kuin esimerkiksi riisin tuotannossa.
Perunafaktaa
- * Vuonna 2005 suomalainen söi perunaa 62 kiloa. Kulutusluku on pysytellyt suunnilleen samassa viimeiset 20 vuotta. Tämä kulutus on ollut hitaassa laskussa, mutta on pysynyt suhteellisen vakaana. Tieto on edelleen olennaisesti paikkansapitävä, mutta ajankohtaisten lukujen mukaan kulutus on ollut 50–55 kg välillä viime vuosina (Lähde: Luke – Luonnonvarakeskus). Suuri osa perunasta syödään ammattikeittiöiden valmistamana.
- Edellä mainitun tuoreen perunan lisäksi perunaa hankitaan kotitalouksiin perunajalosteina, muun muassa ranskanperunoina, lohkoperunoina, perunasoserakeina, pakastesuikaleina sekä kuivattuina perunasoseaineksina ja sipseinä.
- Perunan osuus vihannesostoista on kiloissa laskettuna 40 prosenttia. Euroissa perunan osuus kotitalouksien vihannesostoista on 16 prosenttia. Luvuista voi päätellä, että peruna on erittäin edullista kautta koko vuoden.
- Alle 7-vuotiaiden lasten perheissä perunoiden ostot ovat vähentyneet, muissa talouksissa kasvaneet. Kaikkein vähäisintä perunan kulutus on alle 35-vuotiaiden lapsettomissa talouksissa. Pääkaupunkiseudulla perunoiden osuus vihannesostoista on selkeästi pienempi kuin muualla Suomessa.
- Suomessa saadaan ammattimaisesti viljeltyä perunasatoa noin 750 miljoonaa kiloa vuodessa. Tästä noin kolmannes menee tärkkelysteollisuuden raaka-aineeksi. Loppu päätyy kuluttajan lautaselle yhä useammin ammattikeittiön kautta. Kaupoissa myytävän perunan laatu on kymmenen viime vuoden aikana huomattavasti parantunut.
Perunan värikoodit
Vihreän väritunnisteen perunat ovat kiinteitä. Ne sopivat kaikkeen, mihin tarvitset kypsänä hyvin koossa pysyviä, kiinteitä perunoita kuten keittoihin, keitetyiksi perunoiksi, laatikoihin ja salaatteihin.
Keltainen väritunniste kertoo, että perunat sopivat kaikkiin ruokiin ja keitetyiksi perunoiksi.
Punainen värikoodi kuuluu jauhoisille, helposti soseutuville perunoille, jotka sopivat perunasoseeseen, uuniperunoiksi ja leivontaan.
Lähde: Pirjo Toikkanen, Kotimaiset Kasvikset ry
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Puutarha.net-uutiskirje:
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Sienistä hyvinvointia – viljellyt vaihtoehdot lautaselle
Sienet ovat yhä melko harvinainen osa suomalaista ruokavaliota, vaikka niitä on saatavilla sekä luonnosta että viljeltyinä. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta tai osaamista sienestää, ja toisinaan myös sääolot, kuten viime kesänä, heikentävät luonnonsienten saatavuutta. Viljeltyjä sieniä sen sijaan on helposti saatavilla kaupoista ympäri vuoden.
Passiivienergiatiilitalo Valkeakoskelle
Wienerberger Oy Ab:n ja VTT:n yhteistyöllä kehittämä passiivienergiatiilitalo rakennetaan vuoden 2009 Valkeakosken asuntomessuille. Kohde rakennetaan täystiiliperiaatteella: sekä rakennuksen runko että julkisivut muurataan poltetusta tiilestä.Rakennettava täystiilitalo on Suomen ensimmäisiä passiivienergiataloja. Lämmitysenergian tarve passiivienergiatalossa on vain 20-25 % tavanomaisen talon energian kulutuksesta. Pieni kulutus perustuu siihen, että rakennuksen lämmöntarve saadaan pieneksi passiivienergiatalon vaatimusten mukaisella lämmöneristyksellä, ilmanpitävyydellä ja ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla. Ihmisistä, laitteista ja auringosta peräisin olevat lämpökuormat kattavat talvellakin suurimman osan lämmöntarpeesta. Myös rakennuksen massiivisuuden vaikutus tulee korostumaan passiivienergiataloissa lämmitys- ja jäähdytysenergian säästönä.
Kaikki kerrostalokodit saavat vesimittarit
Vuoden 2013 alusta myös vanhoihin kerrostaloasuntoihin on asennettava huoneistokohtaiset vesimittarit – uusissa kerrostaloasunnoissa vesimittarit ovat olleet pakolliset vuoden 2011 alusta. Vesimittareiden piiriin kuuluvat myös liike- ja toimistohuoneistot.Vesimittareiden asennus on seuraus kiristyvistä korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimuksista. Veden kulutuksen seuranta kuuluu osana rakennusten energiatehokkuutta parantaviin toimenpiteisiin. Lämmitetyn veden osuus ja merkitys kasvaa rakennusten muiden lämpöhäviöiden vähenemisen myötä. Kun veden kulutus laskee, laskee myös lämmitysenergian tarve.Vedenkulutus saattaa vaihdella huoneistokohtaisesti 70-400 litran välillä. Huoneistokohtainen vesimittari tekee veden käytön laskutuksesta tasapuolisen – maksetaan vain omasta kulutetusta vedestä. Nykyinen tasapuolinen laskutus ei tee oikeutta nuukasti vettä käyttävälle yksinasujalle. Lisäksi vesimittareiden on oltava sellaisia, että vastikkeen tai vuokran maksuperusteeksi voidaan määrätä veden kulutus. Vesimittarit asennetaan kiinteistöjä eikä vesihuoltolaitoksia varten.Mittareiden asennuksella odotetaan myös asukkaiden kiinnittävän huomiota omaan vedenkulutukseensa. Asiantuntijoiden mukaan pakolliset mittarit vähentävät veden kulutusta noin 25 % tai jopa enemmän. Omakohtainen saattaa myös kiinnittää huomiota omaan veden kulutukseen.
Vinkit turvalliseen juhannukseen mökillä: muista nämä seikat!
Juhannusta, tuota keskikesän juhlaa, vietetään perinteisesti mökeillä ja veden äärellä. Valitettavasti juhannus on myös hukkumisten ja tulipalojen osalta kesän kriittisintä aikaa. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) antaa vinkkejä turvallisen mökkijuhannuksen viettoon.Muutamat toimet ovat tarpeen oman ja muiden turvallisuuden varmistamiseksi:Häkämyrkytyksen ja kaasuvuotojen välttämiseksi tarkista kaasulaitteiden kunto ja huolehdi ilmanvaihdosta.Vältä tulipalot ja käytä kertakäyttögrilliä vain valvottuna ja palamattomalla alustalla.Tarkista myös palovaroittimen toimivuus ja varaudu tulipaloon sammutusvälineillä.Muistathan käyttää pelastusliivejä veneillessä ja valvoa lapsia rannalla.Mutta mitä kaikkea muuta tulisi muistaa ottaa huomioon, luetaanpa siis eteenpäin:
Mitä nollaenergiatalo tarkoittaa?
Nettonollaenergiatalo, on rakennus, joka tuottaa uusiutuvaa energiaa käytettäväksi talon ulkopuolella yhtä paljon kuin se käyttää taloon tuotua energiaa. Nettonollaenergiatalo voi perustua joko käytettävään energiaan tai käytettävään primäärienergiaan. Talon ulkopuolisella käytöllä tarkoitetaan energian syöttämistä esimerkiksi sähköverkkoon, sähköauton lataamista tai aurinkolämmön käyttöä viereisissä rakennuksissa samassa taloyhtiössä.Lähes nollaenergiatalo (Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD) on rakennus, jonka energiantarpeesta katetaan merkittävä osa rakennuksessa tai sen läheisyydessä tuotettuna uusiutuvana energiana. Uusiutuviin polttoaineisiin perustuva kaukolämpö lasketaan rakennuksen läheisyydessä tuotetuksi uusiutuvaksi lämpöenergiaksi, mutta sähkön ja lämmön yhteistuotannon sähköä ei lasketa uusiutuvaksi sähköenergiaksi. Uusiutuvia energialähteitä ovat mm. aurinkolämpö, aurinkosähkö, talossa tai sen läheisyydessä talon tarpeisiin tuotettu tuulivoima ja maalämpöjärjestelmällä maasta tuotettava maalämpö.Nollaenergiatalo on nykypäivää - tutustu
Kestävät ja huolettomat lattiat
Mikä voisi olla mukavampaa kuin kaunis lattia joka säilyttää ulkonäkönsä vuodesta toiseen? Tavalliset lattiat kuluvat, naarmuuntuvat ja haalistuvat ajan mittaan. Mutta PERGO®-lattioissa aika näyttää pysähtyneen. Niissä et näe jälkeäkään villeistä juhlista, koirien tassuista, lastenkutsuista, kaatuneista jäätelöannoksista tai pöydänjaloista. Lattia on kuin uusi päivästä, kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Siksi PERGO® on kaikkein huolettomin lattia. Ja siksi PERGO®-lattioille myönnetään elinikäinen kolmoistakuu. Kolmoistakuun piiriin kuuluvat kulutus, tahrattomuus ja värin kesto.
Mikä on hortapuisto ja mihin tarkoitukseen se on luotu?
Ruokaa ohikulkijoille eli "urban edible ecosystems" on nouseva trendi maailmalla. Villiruokaa tarjoileva, maailman ensimmäinen hortapuisto aukesi Lahdessa 10.5.2021.Hortapuisto on villivihannesten digiavusteinen "elävä kirjasto" kaupunkien keskustassa. Hortapuisto opastaa kävijää QR-koodien avulla luonnon ja takapihan ilmaisten superfoodien ääreen, neuvoo niiden ruokakäyttöä, varoittaa mahdollista haasteista ja innostaa menemään luontoon keräilemään myös keväällä ennen marja- ja sienikautta. Hortapuisto on kehitetty Suomessa ja se suuntaa kansainvälisyyteen ja auttaa kestävän matkailun kehittymistä. Konseptoitu hortapuisto starttaa Ympäristöpääkaupunkivuoden kunniaksi juuri Lahdesta ja sen projektituella.
Herukoiden ja karviaisten leikkaaminen
Tarkista uusien taimien leikkaustarve ja tee istutusleikkaus tarvittaessa. Istutusleikkaus tehdään aina keväällä, jolloin se edistää mainiosti pensaan juurtumista ja haaroittumista. Karviais- ja herukkapensaissa pitäisi olla ainakin viisi vahvaa oksaa, jotka leikataan ennen istutusta 15 sentin pituisiksi, terveen silmun yläpuolelta. Vioittuneet ja erittäin ohuet versot leikataan kokonaan pois. Jos taimi on jo hyvin haaroittunut, sitä ei tarvitse leikata.
Jouluasetelmat ikkunoiden väliin
Asuuko teillä pieniä vikkeläsormisia lapsosia tai kaikista koristeista kiinnostuneita lemmikkejä? Jos vastasit kyllä, tiedät varmasti tunteen, kun olet asetellut pöydälle kauniisti jouluasetelmaa ja käännettyäsi selän tontut porhaltavat pitkin lattioita, kävyt on pureskeltu rikki, pumpulista luodut lumet ovat pitkin sohvaa ja lapsi luulee saaneensa niistä hattaraa. Ja mitkä koristenauhat, oliko niitäkin asetelmassa? Entäpä jos siirtäisitkin asetelman ikkunan väliin, pienten sormien ja hampaiden ulottumattomiin?
Vieläkö kotimaista omenaa saa? – Herkkuja ja terveyttä talvikauteen
Tiesitkö, että kotimaista omenaa on saatavissa myös talvellakin? Entä mikä on suomalaisten suosikkiomena? Omena vaatii kypsyäkseen paljon lämpöä ja siksi pohjoinen sijainti voi rajoittaa omenanviljelyä jonkin verran. Omenat kasvavat kookkaiksi, kun elokuu on sopivan sateinen ja kosteutta on maassa riittävästi. Sadosta saadaan laadukas, jos ei ole kasvitauteja, kuten omenarupea tai pihlajanmarjakoita.
Miten onnistuu perunamaan lannoitus hevosenlannalla?
Lukija kysyy: "Mistään en ole saanut selvää vastausta miten tulisi menetellä perunamaan lannoituksessa, jos haluaa käyttää hevosenlantaa. Viisi vuotta sitten haimme hevosenlantaa ja testasimme sen käyttöä. Lanta oli varmaan liian tuoretta, sillä lannoitettuamme maan syksyllä, peruna epäonnistui seuraavana kesänä. Kuitenkin hevosenlantaa suositellaan perunamaan lannoitukseen.Puhutaan poltetusta, kompostoidusta, turvepohjaisesta lannasta - mitä nämä käytännössä tarkoittavat? Entä miten paljon sitä laitetaan? Ja milloin on paras aika?"
Vaarallinen myrkkykeiso rannassa? Miten poistetaan? Asiantuntija vastaa
Meidän mökin rannassa (Karhella) on muutama myrkkykeiso ja miten se kannattaisi poistaa? Tiedän, että suojata pitää itsensä ja kasvi poistaa juurineen. Varmaan se kannattaa laittaa paikkaan, jossa siihen ei kukaan koske edes sen kuivattua? Onko turvallista uida järvessä? Sen paikka on uintipaikan toisella puolella.
Luetuimmat
Uusimmat